Mitrn muualla maailmassa torjutaan ötököitä? Onko muissa maissa lainkaan niistä ongelmia, onko esim. rapsin viljelyn suurmaassa Kanadassa mitään ongelmia ötököistä?  Vai sallitaanko muissa maissa kovemmat myrkyt kuin Suomessa?  Juttuja kun lukee, niin kovia satoja vedetään  syysrapsista maailmalla. Käsittääkseni kevätkylvöisiä öljykasveja ei viljellä muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, viljelläänkö Kanadassa, kun siellä talvet on yhtä kovia kuin Suomessakin?

Käy kaupasta hakee lisää pusseja ja kylvä uudestaan, matalaan,  sateen jälkeen, kuten jo se kallis lanta siellä on eikä se pussi/pussit paljoa maksa, nyt jo muokattu, rikati idätetty, maa lämmin, voi jopa onnistua, se kehittyy hurjan paljon nopeammin nyt kun kuukausi sitten.

Yhtään ei huvita maksaa lisää siemenistä, saako niitä edes. Niin kauhee tuuli on ollu viikon, et vaikka satoi, niin on aika syvälle kuivaa. Taidan kattella mitä nousee ja jos ei nouse, niinä äestän yli ja laitan syysvehnää.

Toissa vuonna täällä tuli rankkasade kylvöjen jälkeen, osa rypsistä oli jo pinnalla, osa ei. Vettä tuli tunnissa jotain 50 mm ja pellot näytti hetken aikaa järveltä. Mitään kuorettuman rikkomista ei tehty eikä tuon vesimäärän jälkeen olisi voinutkaan tehdä. Kyllä ne rypsit vaan sieltä nousi pintaan ja kohtuullinen sato siitä lopulta tuli.

Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 29.05.26 - klo:10:20

Käy kaupasta hakee lisää pusseja ja kylvä uudestaan, matalaan,  sateen jälkeen, kuten jo se kallis lanta siellä on eikä se pussi/pussit paljoa maksa, nyt jo muokattu, rikati idätetty, maa lämmin, voi jopa onnistua, se kehittyy hurjan paljon nopeammin nyt kun kuukausi sitten.

Yhtään ei huvita maksaa lisää siemenistä, saako niitä edes. Niin kauhee tuuli on ollu viikon, et vaikka satoi, niin on aika syvälle kuivaa. Taidan kattella mitä nousee ja jos ei nouse, niinä äestän yli ja laitan syysvehnää.

Tuota, älä nyt vielä. Nyt on jälkiä että olet kylvänyt eikö nyky tuki jutut että force major on ok vaikka ei kasvakkaan, saat tuet. Jos nyt menet äestää, se on kylvömättä, tuet nollassa? Siementä saat, ja ei ne niin paljoa/ha maksa, ja on viikkoja vielä aikaa kylvää.

Onko se majorin paikka, jos toukokuussa tajuaa menneen mönkään? En tiedä näistä satokasveista, mutta ainakin monimuotoisuus kasveista painotettiin, että kasvuston pitää olla tänä vuonna kattava. Olikohan se oikea sana? No kumminkin siinä ei enää riitä, että on yritetty kylvää.

Rypsin siemenestä ei mitään tietoa, tai juttelin naapurin kanssa joka oli hakemassa rapsin siementä joskus kolme viikkoa sitten kaupalta. Olis laittanut rypsiä, jos olis saanut vielä siementä.

Muokkaan vaikka en mitään tiedäkkään ...
Ehkä 10v sitten yks tuttu kertoi keväällä rypsiin tulleesta ruiskutusvirheestä. Epätäydellinen ruiskun pesu kostautui rypsin tuhoutumisella. Oli käynyt toimistolla ilmoittamassa, että kirpat on syöneet kasvuston  lähes täysin. Oli saanut luvan kyntää jäljellä olleen kasvuston ilman tukiseuraamuksia välittömästi. Nykyään valvotaan sateliitilla, joten jos sinne ei  nouse mitään niin ei voi varmaan rikkoakkaan mitään. 

Ei kannata hosua, seuraava kunnon sade nii on hetkessä vihreä.

Mitrn muualla maailmassa torjutaan ötököitä? Onko muissa maissa lainkaan niistä ongelmia, onko esim. rapsin viljelyn suurmaassa Kanadassa mitään ongelmia ötököistä?  Vai sallitaanko muissa maissa kovemmat myrkyt kuin Suomessa?  Juttuja kun lukee, niin kovia satoja vedetään  syysrapsista maailmalla. Käsittääkseni kevätkylvöisiä öljykasveja ei viljellä muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, viljelläänkö Kanadassa, kun siellä talvet on yhtä kovia kuin Suomessakin?

Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa käytettään monia Euroopassa kiellettyjä aineita, varsinkin kasvuston tappaminen ennen puintia on erinomaisen käyttökelpoinen, jollei sitten niitetä ensi karheelle ja noukinpöydällä pois, lisäksi tietenkin Roundup Ready-lajikkeet  ja Libertylink-systeemi helpottavat merkittävästi rikkojen hallintaa. Clearfieldiä kohdellaan siellä vähän niinkuin luonnollisena lajikkeena, nuo toiset ovat geenimuunneltuja, 95% osuus. Kanadassa Reglone, Heat LQ ja Roundup ovat hyväksyttyjä puinnin edistäjiä. Lehtivihreä on alhainen, puinti kuivana ja rypsinviljely sujuu kuin Pohjanmaalla, aina onnistuu. 3 tn+

Kirpat ovat Kanadassa päätuholainen, ja niitä vastaan on sekä neonikoitinoideja että uudempia IRAC 28 - tehoaineita, jotka toimivat mm kaalikoihin paljon paremmin kuin suomalaiset Karatet. Myös dimetoaattia voi käyttää hätätilassa. Mutta suurin ero Suomeen  on rapsikuoriaisten puuttuminen. Rapsikuoriainen on Kanadassa ankarasti torjuttava vieraslaji, joka ei suuressa osassa Kanadaa toistaiseksi vielä esiinny.

Kanadassa käytetään laajalti monigeenisiä möhöjuuren kestäviä lajikkeita, joten siellä jopa joka kolmannen vuoden viljelykierto lienee käytetty, tai sitten kaksi peräkkäistä vuotta ja kolmen vuoden tauko. siellä erilaiset linssit, kikherneet ja canola voivat täyttää erikoistuneiden viljelijöiden viljelykierron, ja Reglonella syksyllä ruskeaksi.

Kanada kun on rypsinviljelyn suurvalta, siellä edetään kasvinsuojelussa  tarpeen mukaan eikä eurooppalaisena asiaa tuntemattomien byrokraattien virkamiestyönä pelkästään kieltopohjalla.  Aktivistit ovat kyllä Kanadassakin saaneet kielletyksi monia hyviä aineita,

-SS-

Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.

Jos on liian tiheä, niin ei kasva sivuversoja ja sato jää pienemmäksi. Niistä väljästi kasvaneista sivuhaaroista tulee palkoja enemmän kuin latvatupsusta.

Onko se majorin paikka, jos toukokuussa tajuaa menneen mönkään? En tiedä näistä satokasveista, mutta ainakin monimuotoisuus kasveista painotettiin, että kasvuston pitää olla tänä vuonna kattava. Olikohan se oikea sana? No kumminkin siinä ei enää riitä, että on yritetty kylvää.

Rypsin siemenestä ei mitään tietoa, tai juttelin naapurin kanssa joka oli hakemassa rapsin siementä joskus kolme viikkoa sitten kaupalta. Olis laittanut rypsiä, jos olis saanut vielä siementä.

Muokkaan vaikka en mitään tiedäkkään ...
Ehkä 10v sitten yks tuttu kertoi keväällä rypsiin tulleesta ruiskutusvirheestä. Epätäydellinen ruiskun pesu kostautui rypsin tuhoutumisella. Oli käynyt toimistolla ilmoittamassa, että kirpat on syöneet kasvuston  lähes täysin. Oli saanut luvan kyntää jäljellä olleen kasvuston ilman tukiseuraamuksia välittömästi. Nykyään valvotaan sateliitilla, joten jos sinne ei  nouse mitään niin ei voi varmaan rikkoakkaan mitään.

En nyt enää muista mut takanvuosina ei niin monta vuotta sitten kesäkuun alun luomurypsi kylvös hukkui osittain ja kirpat söi kai ennen aitä ja sen jälkeen niin pelto kasvoi juhannuksena helvetin isoja rikkoja. Silloin vedin ainakin pellon mulloksella joskus heinäkuun alussa ja tukirahat sain ihan normaalisti. En muista mitä kommervenkkejä tuossa tehtiin mut sen muistan et maataloustoimistoon asiasta soittelin..

Väittäisin et nytkin olisi aiheellista olla yhteydessä paikalliseen maataloustoimistoon ja kysyä et mitä tehdään. Voi olla et tässä vaiheessa vuotta on vastaus et uudet siemenet sit jos vastaa et ei saa enää siemeniä niin mikä se vastaus sit mahtaa olla?

Mä ehkä tekisin niin et jos uusintakylvö ei ole vaihtoehto odottelisin tuonne kesäkuun lopulle ja alkaisin sit juhannuksen jälkeen kyselemään et mitäs tehtäisiin. 

Lainaus käyttäjältä: bouli - 29.05.26 - klo:15:13

Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.

Jos on liian tiheä, niin ei kasva sivuversoja ja sato jää pienemmäksi. Niistä väljästi kasvaneista sivuhaaroista tulee palkoja enemmän kuin latvatupsusta.

Näinpä. Pahkahomekaan ei tykkää harvasta kasvustosta.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 29.05.26 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: bouli - 29.05.26 - klo:15:13

Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.

Jos on liian tiheä, niin ei kasva sivuversoja ja sato jää pienemmäksi. Niistä väljästi kasvaneista sivuhaaroista tulee palkoja enemmän kuin latvatupsusta.

Näinpä. Pahkahomekaan ei tykkää harvasta kasvustosta.

Joskus viime vuosituhannen lopulla kävi niin että rypsin kukinta aikaan meni raekuuro rypsivainion poikki ja hakkasi varret poikki.Maatalousihteeri kävi tarkastamassa tilanteen ja tehtiin siitä paperit että kasvusto tuhoutunut.Mutta niin vain kävi että niistä katkenneista varsista versoi uusi kasvusto ja aika myöhään syksyllä puidessa ei paljoa hävinnyt säästyneen osan sadolle.Katoilmoitus sitten poistettiin.

Nythän on parhaat rypsin kylvöajat käsillä ja toissa päivänä ainakin paikallisessa lantamanneissa oli siementä saatavilla.Auringonkukka oli loppu.Kumpaakaan en käynyt ostamassa.

Täällä eivät uskoneet, että noin yksi syysrapsin taimi parilla neliömetrillä leviäisi täyttämään maan kuin mansikka rönsyistä. Ennätyssadonko äestivät ylös ?

Olen nähnyt yhden selityksen valtakunnan lounaisosien rypsintuotannon laskusta, hehkutuksesta - jos pellolla on yksikin taimi niin se tuottaa huippusadon -  huolimatta. Niin harvaankylvö on esiintynyt yhtenä selittävänä tekijänä. Varsinkin kun Mietoisten esihistoriallisissa savimaiden kylvötiheys- ha kylvöaikakokeissa satovaihtelut, rikkakasvit  ja hyönteistuhot ja kuivuuskato liittyivät lähinnä harvaan kylvöön, ei tiheään kylvöön, silloin "ylitiheäksi" katsottiin vasta yli 12-16 kg/ha kylvömäärät.

Voisi joskus vielä kokeilla 20 kg/ha kylvöä, ja sitten kun se tuuhea kaalipehko uuvuttaa ylensyöneet koppiaiset niin ajaa harvalla  siipiterä-s- piikkirivillä liiat pois, poikittain kylvöriveihin nähden.

Myös esikasvatusta olen miettinyt, jos kasvihuoneessa idättäisi ja tekisi pottitaimet maahan jollakin perunannostokoneella ....

-SS-

Muistan kyllä noi muu syy että yksi yksin oleva tuttaa iteänsä valtavaksi, mutta ennen kuin, se ei ei ole helppoa.

Varsinkin kun Mietoisten esihistoriallisissa savimaiden kylvötiheys- ha kylvöaikakokeissa satovaihtelut, rikkakasvit  ja hyönteistuhot ja kuivuuskato liittyivät lähinnä harvaan kylvöön, ei tiheään kylvöön, silloin "ylitiheäksi" katsottiin vasta yli 12-16 kg/ha kylvömäärät.

Voisi joskus vielä kokeilla 20 kg/ha kylvöä, ja sitten kun se tuuhea kaalipehko uuvuttaa ylensyöneet koppiaiset niin ajaa harvalla  siipiterä-s- piikkirivillä liiat pois, poikittain kylvöriveihin nähden.

Myös esikasvatusta olen miettinyt, jos kasvihuoneessa idättäisi ja tekisi pottitaimet maahan jollakin perunannostokoneella ....

-SS-

Tiheämpi kylvö voisi olla kokeilemisen arvoinen idea, ainakin pienellä alalla. Joskus muinaisuudessa rypsin kylvömäärä oli 8 kg/ha, muokattiin matalaan ja lannoite vedettiin samaan syvyyteen siemenen kanssa (eli ei rikottu hyvää muokkauspohjaa). Silloiset peittausaineet olivat tosin ihan eri maailmasta kuin nämä "mausteet", joilla siemen nyt pilleröidään. Yleensä ei tarvinnut taimettumisen aikaan tuholaisia pelätä, ne tulivat vasta nuppuvaiheessa.

Vasta-argumenttina tiheälle kylvölle voisi väittää, että kirpalle kasvutiheys tuskin on merkittävä tekijä. Merkittävämpää ainakin oman kokemuksen mukaan on alkuunlähdön nopeus (eli kosteutta  ja lämpöä pitää olla riittävästi) ja se, onko lähistöllä esim. vanhoja voikukkaa pukkaavia nurmia, joilla kirppakanta voi hyvin ja joista on helppo siirtyä viereiseen rypsipeltoon.