Tais mennä ihan vihkoon. Ehkä liian aikasin, liian syvään, liian vähän ja kaikenkukkuraksi tuli semmonen sade, joka kuoretti hiukan.
Siellä täällä noussu ylös, mitä tehdä?

No jos kuorettunut niin äes matalaan ja hanaa.. taakse ei kannata katsoa. Auttaa tai ei mut kuorettuman läpi ei tule.

Rypsiähän voi kylvää juhannukseen asti ihan huoletta et jos siemeniä löytyy niin ei muuta kuin uusintaan vaan.

Tai sit tutkii tukiehtoja ja meneekö epäonnistuminen johonkin piikkiin et vois tehdä niin et ilmoittaa rypsinä ja alkaa heinäkuussa valmistautumaan kenties syysrypsin/rapsin kylvöön tai muun syyskasvin..

Jos on kuorettuman elkeitä, ei maalaji taida olla rypsille sopivaa. Semmoiset vettä helmeilevät hiekka- , hieta- ja multamaat ovat varmimpia. Hiesussa ja savella on itäminen haastavaa, kelillä kuin kelillä. Epäonnistuminen on melko varmaa, jos sää on
-kylmä
-kuuma
-kuiva
-märkä
-pilvinen
-aurinkoinen

Tai yleensäkin jos on sää.

-SS-

Onko ne maan al olevat itäne, ootko käyny kuopimas. Mis syvyydes.

Nyt kun rypsiä on kylvetty paljon sen takia että viljan viljely v1tuttaa, tulee myös paljon epäonnistumisia, ja tämän kesän jälkee monia v1tuttaa taas rypsin viljely ja kylvömäärät romahtaa seuraavina vuosina
Näin kävi nimittäin v. 2010, jolloin tehtiin  uusi Suomen  Ennätys rypsin kylvöalassa, 100 000 ha. Sattui tulemaan erittäin helteinen kesä ja useimmilla rypsi epäonnistui ja rypsin viljelyinto romahti seuraavina vuosina totaalisesti, kun tuli niin monelle pahasti turpiin.  Myös minulle.

Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.

Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.

Ei oo samaa siementä tarpeeks. Mul on kyl jotain vanhaa tossii jossain, kun testasin yks vuos onnistuuko.

Lainaus käyttäjältä: turkki - 27.05.26 - klo:23:15

Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.

Ei oo samaa siementä tarpeeks. Mul on kyl jotain vanhaa tossii jossain, kun testasin yks vuos onnistuuko.

Käsittelemätön TOS taitaa olla sama kuin jos kylväisi vaikka fillerihiekkaa. Taimet on syöty jo ennen pintaan tuloa...

Lainaus käyttäjältä: Temge - 28.05.26 - klo:06:15

Lainaus käyttäjältä: turkki - 27.05.26 - klo:23:15

Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.

Ei oo samaa siementä tarpeeks. Mul on kyl jotain vanhaa tossii jossain, kun testasin yks vuos onnistuuko.

Käsittelemätön TOS taitaa olla sama kuin jos kylväisi vaikka fillerihiekkaa. Taimet on syöty jo ennen pintaan tuloa...

Juurikin näin mitä metsäjussi kirjoitti.Sen verran muitakin haasteita tuon rypsin kanssa niin ei kannata pilata hommaa jollain p.ska siemenellä.Menee toinenkin kylvö hukkaan.

Jos on kuorettuman elkeitä, ei maalaji taida olla rypsille sopivaa. Semmoiset vettä helmeilevät hiekka- , hieta- ja multamaat ovat varmimpia. Hiesussa ja savella on itäminen haastavaa, kelillä kuin kelillä. Epäonnistuminen on melko varmaa, jos sää on
-kylmä
-kuuma
-kuiva
-märkä
-pilvinen
-aurinkoinen

Tai yleensäkin jos on sää.

-SS-

Pessimisti ei pety...

Käsittelemätön TOS taitaa olla sama kuin jos kylväisi vaikka fillerihiekkaa. Taimet on syöty jo ennen pintaan tuloa...

Haluan olla eri mieltä. Ehkä rapsilla torjunta-ainepeittaus on selvä homma, kun sen orastuminen kestää viikon kauemmin kuin rypsillä. Siltikään ei itänyt 2022 vuonna, rypsi sentään iti, kun oli syksyllä jo muokattu, syysviljoille pitkän kaavan mukaan.  Rypsiä oli useimpina 2010 - luvun vuosina rinnan rapsin kanssa, ja sillä on tosiaan heikompi itävyys kuivassa ja kylmässä kuin joillakin heinänsiemenillä. Useimmiten rapsit itivät mutta Cruiser- peitatut rypsit siltikin jäivät jonnekin. Siis se torjunta-ainepilleröinti, väitän, että se toimii satunnaisesti eikä kumminkaan riitä siihen kun kirpat nakertavat neljälehtiasteellakin kasvulehdet seulaksi, ja voi hidastaa kuivassa itämistä ? Eli sitten kun kolme kylvökertaa on takana toukokuun toiselta viikolta kesäkuun puoliväliin, juhannuksen jälkeen elevaattorimontusta seulottu TOS-rypsi on lähtenyt pintaankylvöllä sateen alle nopeasti ja kasvanut öhtiäisiltä karkuun, pilleröidyt sertipussit tai sitten nämä hybridit / synteettiset / CL - versiot nähtävästi ovat TOS-Cordeliaa niin paljon heikommin itäviä, etteivät uskalla orastua mihinkään säätilaan mullan ulkopuolella.

No miksen sitten kylvä sitä sertipussia vasta juhannuksen jälkeen. Toki pellon käytölle hain jo sitten sen tonnin rypsiä valmiiksi, riistapeltotuen muodossa Nyt sitäkin tukea on leikattu. Silloin on helpompi toimia, että lokakuun loppupuolen tihkusateessa ei tarvitse ihan turhan takia lähteä sitä rypsipeltoa leikkaamaan. Ja satotaso kumminkin on alle 400 kg/ha, rasvat 30% ja siemenkoko niin pientä, että juuri ja juuri pölystä erottaa.

-SS-

Kylvöajankohta (ja taimettumisen säät) varmaan ratkaisevat tuossa paljon. Syysversiothan ovat paljon helpommassa tilanteessa noiden öttiäisten suhteen.
Jotenkin tuntuu että tuo öljykasvien viljely on tullut aina vaan vaikeammaksi; tiedä sitten mikä on muuttunut. Peittausaineetkin ehkä muttuneet ekologisemmiksi..

Cruiseri ei taida juurikaan enää 4-lehtiasteella kyetä suojaamaan, silloin pitää olla jo muut aseet valmiina.

Mutta näin 'normaaliin' kylvöaikaan kylvetyt TOSsit vaativat kyllä todella hyvää tuuria selvitäkseen - ainakin täällä meikäläisen maisemissa.

Kattelin että vappuna kylvetyssä kevätviljassa on varsin terhakoita rypsin jääntitaimia, ei minkäänlaista syöntivioitusta. No nää on näitä mitä ei pysty ennustamaan, omat rypsit on vielä pussissa mutta ehkä viikonloppuna jos saisi maahan.
Mun kokemuksen mukaan kirppoja merkittävämpi juttu peitattua siementä käytettäessä on rapsikuorianen, myöhäisissä kylvöissä kun nuppuvaihe ajoittuu myöhempään kesään sen kanssa pääsee usein paljon helpommalla.

Käy kaupasta hakee lisää pusseja ja kylvä uudestaan, matalaan,  sateen jälkeen, kuten jo se kallis lanta siellä on eikä se pussi/pussit paljoa maksa, nyt jo muokattu, rikati idätetty, maa lämmin, voi jopa onnistua, se kehittyy hurjan paljon nopeammin nyt kun kuukausi sitten.

Cruiseri ei taida juurikaan enää 4-lehtiasteella kyetä suojaamaan, silloin pitää olla jo muut aseet valmiina.

Nimenomaan. Ehkä kirppojen runsastumisen aiheuttavaa koko kasvukauden tuholaispainetta ei haluta tunnistaa ?

"Kukaan muu ei koskaan ole nähnyt"  kukkimaan yrittävän täysikasvuiseksi kituneen rapsin raadeltuja pelkillä lehtiruodeilla olevia lehtiä, kunnes näyttää kuvat lehdillä mustanaan ryömiskelevistä kirppakasoista ja samaan aikaan kukkaruusukkeessa parveilevista rapsikuoriaismytyistä.. Nämä etelärannikon kirpat ovat nähtävästi tulleet pyretriineille samalla tavalla vastustuskykyisiksi kuin rapsikuoriaiset. Vain käyttöluvan vastaiset määrät kaksi peräkkäistä päivää Deciksellä tai Karatella viikon välein ylisuurella annoksella taatusti tuulikulkeutuvilla viuhkoilla 5-6 bar paineella, silloin näkee lehtien kasvavan melko reiättöminä.  Vieläkin kerrotaan totena tutkimuksia (Seppälä ja Yli-Halla 2008), että kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia, kirpoista ei enää ole vaaraa. BS !

Syysrapsi ? Kyllä-kyllä, viime vuonna hehkutettiin kuutta tonnia syysrapseista ? Pitäisi olla jo keltaista maakunnassa, aha - mutta voikukkaa se vaan olikin. Rypsirapsifoorumi hehkuttaa, mutta niin vaan pakkasten mädännyttämät syysrapsit äestettiin yli, siis ei hehtaaria vaan satoja hehtaareja. Olisiko syysöljykasveilla hehkutettava huippusadon sijaan viljelyvuosille tasattua keskiarvosatoa, siten että nolla on todella nolla.

Hiukan toivoa myös herättävät Rypsirapsifoorumin äskettäinen julkaisu kärsäkästoukkien vakavista syysöljykasvivioituksista Etelä-Savossa. Samoin Luken hernepiilokaslöydöt kylvösiemenessä ovat raikasta vaihtelua erikoiskasvien huippukannattavuudesta humaltuneen liturgian väliin.

Olen saanut elä tavallaan ylivuotisen viljelijäsukupolven kertomusten parissa: Perheessä puhuttiin sodan jälkeen suosituista ahkerasti viljellyistä syysrypseistä, joihin sittemmin iskeytyi niin monta toukkaa ja vioitusta, että 1950-luvulle päästyä ei kiinnostanut enää pelleillä. Vasta 1970-luvulla ns.  Kanadan kevätrypsit toivat viljelijöitä - eri viljelijöitä tietenkin -  takaisin. Ikäloput konkarit ärähtivät, että typeryyttä.  1970-luvilla oli kunnon torjunta-aineet silloin, ja homma oli yhtä juhlaa, vaikkakin tietynlaista salaseuraviljelyä...mehiläispesiäkin kuoli kuin suursodassa.

Syysöljykasvien uusi tuleminen voi olla lyhytaikainen riemun aihe, ainakin se on kevätöljykasvien viljelijöiden pakkiin kusemista, koska tuholaiset valmistetaan ja vahvistetaan hyökkäykseen. Iso-Britanniassa pahimmaksi vitsaukseksi muodostunut rapsikirppa menee toukkana kasvupisteeseen syksyllä ja salaperäisesti kasvusto ei kehitykään keväällä. Suomessa pidettiin uhanalaisena, mutta kyllä niitä vaan tulee kunhan into lisääntyy.

-SS-