Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.

Täytyy olla lajikkeissa tai viljelykierron puutteessa häikkiä. Omat kokemukset ei tautisuutta oraissa puolla oikein missään menetelmässä. En osaa tähän sanoa enempää. Kyntökin on omalta osaltani loppuun käsitelty. Sen voisi todeta, että jos siitä olisi selkeästi apua, niin täällä sitä tehtäisiin paljon enemmän. Koko seutukunta on kuitenkin ensisijaisesti kevytmuokkausten ja suorakylvön takana. Säännönmukaista kyntämistä esiintyy lähinnä heinämaiden lopetusten yhteydessä. Karjatilatkin pitää sänkiä keväälle, siinä missä viljatilatkin. Niiden kanssa on opittu toimimaan. Ite olen näihin maanrakennejuttuihin jo niin paljon perehtynyt, että en keksi mitään hyötyä siitä, että kalliisti varjeltua pintamaata käännettäisiin 20cm syvyyteen ja tilalle kaivettaisiin raakaa, magnesiumpitoista jankkoa sekoittamaan kaikki. Yäk. Nyt kun nämä kesantoheinätkin menee glyfosaatin ja suorakylvön ansiosta näin helposti takaisin viljakiertoon, niin aura on todella pahan päivän varalle varastoitu kone.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 06.06.26 - klo:20:59

Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.

Täytyy olla lajikkeissa tai viljelykierron puutteessa häikkiä. Omat kokemukset ei tautisuutta oraissa puolla oikein missään menetelmässä. En osaa tähän sanoa enempää. Kyntökin on omalta osaltani loppuun käsitelty. Sen voisi todeta, että jos siitä olisi selkeästi apua, niin täällä sitä tehtäisiin paljon enemmän. Koko seutukunta on kuitenkin ensisijaisesti kevytmuokkausten ja suorakylvön takana. Säännönmukaista kyntämistä esiintyy lähinnä heinämaiden lopetusten yhteydessä. Karjatilatkin pitää sänkiä keväälle, siinä missä viljatilatkin. Niiden kanssa on opittu toimimaan. Ite olen näihin maanrakennejuttuihin jo niin paljon perehtynyt, että en keksi mitään hyötyä siitä, että kalliisti varjeltua pintamaata käännettäisiin 20cm syvyyteen ja tilalle kaivettaisiin raakaa, magnesiumpitoista jankkoa sekoittamaan kaikki. Yäk. Nyt kun nämä kesantoheinätkin menee glyfosaatin ja suorakylvön ansiosta näin helposti takaisin viljakiertoon, niin aura on todella pahan päivän varalle varastoitu kone.

Herra Heinämäki, eli kylmis, on kokenut valaistumisen ja löytänyt oikean tien kohti kustannussäästöjä ja isompia satoja.

Kättä lippaan ja selkään taputtelut kera poskisuudelmien. Respektiä sinne suuntaan.

Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.

Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.

Ja tuo on se eniten väärä mahdollinen tapa, koska pitkällinen suorakylvö opettaa maan hedelmälliseksi ja kuohkeaksi ja pesusienmäisesti vettä imeväksi, sinne madot tekee pesän. Jos kerrankin kynnät, tule maasta kuollut ja hedelmätön, ja menee vuosien suorakylvöpalvelus hukkaan. Tämä on suorakylvön uskontunnustuksesta suoraan otettu.

-SS-

Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.

Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.

Loimaan suorakylvökokeessa on niin paljon tahattoman intressiristiriidan mahdollisuutta, koska se on suorakylvölaitemarkkinoinnin väline, ja kyseinen konsepti oikein kutsuu sopupeliä. Uskonkin Västankvarnin koesarjaa paremmin, koska niillä tuloksilla ei myydä suorakylvökoneita.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.06.26 - klo:10:04

Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.

Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.

Heh, heh – kyllähän se pioneeri nyt viestin murjasi, itsekin meinaa vielä minuuttien päästä nauruun tukehtua. Mutta pioneerithan ovat niitä pahimpia..

Loimaan suorakylvökokeessa on niin paljon tahattoman intressiristiriidan mahdollisuutta, koska se on suorakylvölaitemarkkinoinnin väline, ja kyseinen konsepti oikein kutsuu sopupeliä. Uskonkin Västankvarnin koesarjaa paremmin, koska niillä tuloksilla ei myydä suorakylvökoneita.

-SS-

Tehtiinpä kokeita myös Haapajärvellä ja oliko Kannuksessakin, koulutiloilla. Tulokset ei olleet oikeen mairittelevia, kun maalajit olikin hikeviä ja kevätkylmiä, isoa olkisatoa luonnostaan tuottavia. Omalla kokemuksella suorakylväisin kaikki, jos olisi oikeat reunaehdot. Nyt on näiltä nurkin se viimeisinkin suorakylvöpioneeri laittanut koneen naftaliiniin, toki eläköitymisen vuoksi. 9 konetta tuli pitäjään huippuvuonna 2005, siis vieskalaisia, ja kaikilla suorakylvettiin lähes kaikki tilojen pellot. Hiljalleen muokkailuja lisäillen ja nykyään taas käytännössä kaikki jollain tapaa muokaten, yleensä kyntäen. Rikkakasvit eikä taudit ei olleet minkäänlainen ongelma suorakylvössä, kyllä se ongelmat tuli siinä ettei voi vain odottaa kesäkuulle kun optimiolosuhteet tulee kylvämiseen, ja ehtiikin kylvää enää aikaista ohraa, joka taas kaikista herkin suorakylvön vitsauksille.

Striptill tyyppinen kylvö kiinnostaisi kovin, vähän on jo projektia sen suuntaan tekeilläkin. Varsinkin syysviljoille melkoisen ylivoimainen tapa perustaa kasvusto, talvehtimisen edellytyksetkin pitäisi olla parhaat mahdolliset.

Kylvötavasta riippumatta, viileä ja pitkä kevät, rikkakasvit on viihtyneet eka nyt jo pitkällä olevissa oraissa. Rikkakasveille sopivien sateiden myötä itäneet ja kasvaneet rehevästi, heti kylvöstä saakka.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.06.26 - klo:11:40

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.06.26 - klo:10:04

Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.

Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.

Heh, heh – kyllähän se pioneeri nyt viestin murjasi, itsekin meinaa vielä minuuttien päästä nauruun tukehtua. Mutta pioneerithan ovat niitä pahimpia..

Jotenkin en usko, että tilanne tästä enää kauheasti paranee, saatikka huononee. Kolme vuotta on nyt takana isommalla pinta-alalla ja mitään sen kummempia siirtymävaiheita tässä ei ole ollut. Tuntuu samantyyppiseltä kuin 90-luvulla oli kultivointi. Siitäkin sanottiin, että kestää muutaman vuoden, kun maa tottuu jne. Aloitin kultivoinnit 2002 ja homma lähti kerrasta putkeen. Samalta tuntuu suorakylvö, kun koneessa vaan on kaksoiskiekko ja riittävästi vannaspainetta. En ole huomannut, että satotasoissa olisi mitään ratkaisevaa eroa eri menetelmien välillä. Suorakylvö kuitenkin helpottaa omia hommia suunnattomasti, kun aikaa säästyy, eikä maat pääse kuivahtamaan ennen aikojaan. Rikkojen kanssa joutuu arpomaan enemmän, kun pitää päättää ruiskuttaako keväällä jotain ennen kylvöä vai siirtääkö sen normiaikaan. Joillain lohkoilla on rikkapaineita ja toisilla ei.

Ajoin viimeisenä kylvetyt kaurat ja eka reissu ruuttaa tuli valmiiksi. Sängestä avatut maat ovat säilyttäneet kosteutta hyvin ja vaikka kolmen viikon sateet on yhteensä neljä milliä ei vielä näytä ollenkaan huonolta. Avaus onnistui ja heti ajettiin lannat ja äestettiin. Pystyi kylvämään riittävän syvälle ja vielä jyräys päälle. Metsän reunasta olin kyntänyt 30m, koska siellä on usein pitkään lunta ja märkää niin varmistin että saan sen samaan kylvöön. Kuin veitsellä leikattu raja. Kyntömaa todella kuiva ja paljon heikompi oras. Toki se ehti vähän siellä kuivua liiankin pitkään kunnen erikseen tasaamassa käynyt. Valitettavasti kynnetty maa oli mulla nyt hiukan ylipainossa. Kuiva kevät palvelee näitä sänkiä tekee ne sitten suorakylväen tai avaten.

Ihmettelen kun kasvinsuojelun uudet merkintävaatimukset ei herätä mitään keskustelua.
Itse olen ihmeissäni niiden kanssa. Mulla on Peltotuki ja Sirppi ja olen ihmeissäni, et miten ja mihin ne uudet jutut pitää niihin merkitä, kun on ihan tarpeeksi työtä jo nykyvaatimusten kanssa. Suunnittelen että hommaan A4 kokoisen ruutuvihon, johon kirjoittelen käsin kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet, kuten kellonajat, säät, tuulien nopeudet, suuttimet,   rekisterinumerot, kasvikoodit, luettelot rikkakasveista, kasvitaudeista,  ötököistä, ja mitä kaikkea tarinaa sinne nyt sitten nykyään vaaditaankaan. Yksi aukeama riittänee yhden lohkon  merkintöihin, siinäpä sitten  runsaasti iltalukemista tarkastajalle.

 Mulla on Peltotuki ja Sirppi ja olen ihmeissäni, et miten ja mihin ne uudet jutut pitää niihin merkitä,

Peltotuessahan on "muistio" ruutu siinä missä lisäät tapahtuman. Siihenhän voi kirjuutella näitä välttämättömyyksiä...

Eihän tukes ole vielä saanut edes ohjeita julkaistua

Eikös jossain lukenut, että tänä kesänä asiaa valvotaan neuvonnallisesti. Ja maaliskuussahan lohkokirjanpito viimeistellään, joten silloin on hyvä runoilla  Hommaa helpottaa, kun joka lohkolta on käyty kuvaamassa Sirpillä paikkaan sidottu valokuva, jossa nököttää savikka  Eilen lähetin tiedot kokeiluluontoisesti omaan sähköpostiin. Tunsin itteni kättä lippaan mieheksi, tosin vain hetken.

Kuvatiedostoissa on päivämäärätieto, joten on syytä varmistaa, että havainto ja ruiskutus ovat myös aikajärjestyksessä. Tähän todennäköisesti ohjeistuksessa pyritään, että ne havainnot on tehtävä ja päätös aikaansaatava IPM ohjeiden mukaisesti. Vielä toistaiseksi näkyvät vain ajavan illansuussa lohkoille, käärivät ja avaavat siipiä ajelevat sumut peltoon ja lähtevät pois. Ovi ei aukea koko prosessin aikana. Onko traktoreissa ne kamerat jo valmiiksi ?

https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu

-SS-