paljonkohan on nämä pienet pakkaset korjannut tuota keskilämpöä eri puolilla suomea?    on se hyä että helmikuu onkin sitten paukkupakkasilla ja ei sit koko muu vuosi ole yhtä värjöttelyä.       kesään sopii nyt sit hellettäkin,  - pari päivää.

paljonkohan on nämä pienet pakkaset korjannut tuota keskilämpöä eri puolilla suomea?    on se hyä että helmikuu onkin sitten paukkupakkasilla ja ei sit koko muu vuosi ole yhtä värjöttelyä.       kesään sopii nyt sit hellettäkin,  - pari päivää.

Niin mistä sitten katteleekin sen vuoden yhtäjaksoisen pätkän ... Alkaa vaikka viime kesästä. Tuliko tuosta äkkiä laskien 37 hellepäivää.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2025

mutta eiks tuo mene kalenterin mukaan?   ainakin jostain olin lukevinani..   eihän viime kesän helteet pitäis enää ens kesänä vaikuttaa..    aika hupsua olis jos elokuun lämpö 25 meinais että kasvukauten lämpösumma onkii jotain 80000 astetta ens kesän syyskuussa..

Vuoden mittaiseen jaksoon ei mahdu kahta saman nimistä kuukautta. Etkö oo koskaan hikoillessa kesällä ajatellu, että tuleva talvi saattaa olla kylmä.

Kylmä talvi ei ole tae lämpimästä kesästä, eikä lämmin vesitalvi aina tuo kylmää ja hallaista sadekesää perässään. Esimerkiksi vuosi 1987  näytti, että ennätyskylmien jälkeen voi tulla hyhmäinen ja kylmä kasvukausi. Pitkäaikaisia lämpötilasarjoja tutkimalla lämpöolosuhteiden muutokset ovat ajoittuneet alkusyksyyn, kesäiset lämpötilat jatkuvat pitemmälle kuin joskus, samoin kevät ja jäidenlähtö aikaistuu. Ympäristössä asiaa voi havainnoida lehtipuiden kevätkasvun aikaistumisella ja muuttolintujen saapumisen ajankohtana. "Mustat" joulut ovat jo uusi normaali.

Erityisen näkyvä on ollut toukokuiden sääolosuhteiden muodostuminen epävakaisemmiksi, melkein sääntönä on ollut vapusta äitienpäivään vallitseva takatalven omainen kylmänkostea ajanjakso. Parhaimmillaan jo huhtikuussa kylvetyt viljat ovat mädäntyneet peltoon.

Arkikokemuksena ilmiö näyttäytyy sellaisena, että jos missaat huhtikuun puolivälin tienoilla loput kylvöt, joudut odottelemaan ylikin puolitoista kuukautta, vajaan ajetun kylvölannoittimen apulantasäiliö vellinä ja vantaat tumman punaruskeina, rapsakkana näkkileivän näköisenä resuna.

-SS-

tienny että ei tammikuussa tahi helmikuussa pärjää paijatta.   mutta kun nuo lämpösummat kait siltikin lasketaan kalenterin mukaan..   mutta sitä en ymmarrä miksi kaks kesää pitää alskia yhteen.   eihän etes ruis käytä tuota..   ja kun huhtikkussa on lämmintä ni toukuussa sit kylmää...  ohan tää nähty mutta kait tällänen kylymä helmikuu on joku tae että kesä onkii sit normal..                 ainakii aikasemmin ollu.   paitti tuo 87!    se olikin ihan ihmoa aikaa!   seuraava kesä sit oliki hyä!

^
 
Mää oon vieläkin sitä mieltä, että vuoden mittaiseen jaksoon ei mahdu kahta saman nimistä kuukautta. Ja vielä huonommin vuoden mittaiseen jaksoon mahtuu kaksi kesää. Mutta jos ällikkä ei riitä siihen, että vuoden mittainen jakso voi alkaa muulloinkin kun 1.1 niin siihen en voi mitään. Jossainhan ihmisten syntymäpäivätkin ovat kaikilla 1.1 ja vain vuodet vaihtuu.

paljonkohan on nämä pienet pakkaset korjannut tuota keskilämpöä eri puolilla suomea?    on se hyä että helmikuu onkin sitten paukkupakkasilla ja ei sit koko muu vuosi ole yhtä värjöttelyä.       kesään sopii nyt sit hellettäkin,  - pari päivää.

Jos sää nyt helmikuussa lasket vuoden keskilämpöä niin ethän sä voi laskea kuin jo arkistoiduista lämpötiloista. Siis vaikka 14.2.2025-13.2.2026. Tuossa on tasan vuoden pätkä, ei sisällä kahta kesää eikä talveakaan.

Tuo oletus siitä, että kylmä talvi merkitsisi kylmää kesää tai päin vastoin, lämmin kesä aiheuttaisi kylmän talven, niin se voidaan katsoa kahdella 3 x 3 taulukolla, katsotaan nyt vaikka kuusitoista vuotta 2010 - 2025 välillä: 



Tässä nähdään, että tapauksia, joissa kesä ja talvi ovat "vastakkaiset" lämpötiloiltaan, löytyi seitsemän kappaletta, ja siirtymiä kesästä talveen ja talvesta kesään on 32 kappaletta.  2025-2026 talvi on jo valmiiksi laitettu "kylmä", vaikka joulukuu olikin leuto. Talvena pidetään jaksoa joulukuu-helmikuu, kesänä jaksoa kesäkuu - elokuu.

Jos sää olisi täysin satunnaista, todennäköisyys osua johonkin tiettyyn "vastakohtaruutuun" olisi neljä (värjätyt) eli 4/18. joihin upotetaan kuudentoista vuoden tulokset, siten että kumpaankin ruudukkoon tulee kaikki vuodet.

Sattuma siis antaisi 32 x (neljä ruutua/18 ruutua) => noin 22% (eli hiukan yli 7) olisi näitä äärilämpötiloja.
Tulos oli seitsemän ruutua, eli satunnaisuuden mukaan odotettu  Jotta säädatassa noin 95% merkitsevyydellä havainnot olisivat todellisia, pitäisi olla vähintään 12 kyseistä havaintoa.

-SS-

Kylmiin kausiin on selityksenä tarjottu tulivuorenpurkauksen tuhkaa ilmakehässä. Ison tulivuorenpurkauksen jälkeen on sekä kesä, että talvi kylmiä. 1987 oli semmoinen tilanne. Muuten on ihan satunnaista talven ja kesän lämpö.

Sateisuudesta voisi tehdä vuosivertailun:


Kuva: vuosien sateisuuden vaikutus seuraavan vuoden sateisuuteen 1965-2025

Nähdään, että odotusarvo kahden peräkkäisen vuoden vastakkaisille vuosisateisuuksille kuudenkymmenen vuoden aikana olisi noin 13 osumaa. Todellisuudessa niitä oli viisi. Normaali -> normaali - siirtymiä on noin puolet. Jos sateet ovat normaalijakautuneita, merkitsee se sitä, että noin 22 siirtymää olisi "normaalista normaaliin". Oletus 20% erittäin märkiä, 20% erittäin kuivia ja 60% normaaleja sateisuudeltaan. Sama ilmiö itse asiassa vähentää äärisateisuudesta kuivuuteen siirtymiä, samoin toisin päin, koska äärimmäiset sääolot ovat harvinaisempia kuin semmoiset keskitien säät.

Tuo tulos, että 30 siirtymää osui tuohon keskimmäiseen ruutuun , merkitsee se sitä, että kuivasta märkään siirtyminen ja märästä kuivaan siirtyminen on oikeastaan melko epätodennäköistä, useimmiten siirrytään normisateisuudesta normisateisuuteen. Ihmiset sekoittavat usein kaksi asiaa:

- Regressio kohti keskiarvoa: Jos jokin kuukausi on äärimmäisen kylmä, on todennäköistä, että seuraava kuukausi on vain lähempänä normaalia, ei samaa vertaa toisella puolella, eli kylmän puolella. Tämä ei johdu siitä, että luonto korjaisi säitä korjausliikkeitä vastakkaiseen suuntaan kuin väljäsimpukkaisen Foortin rattia kääntäen, vaan siitä, että äärimmäisyydet yleensäkin ovat harvinaisia.

- Kompensaatio: Oletus, että kylmän jälkeen on pakko tulla lämmintä, tai sateisen kauden jälkeen kuivaa, on yliarvioitu. Tätä ei tapahdu. Luonto ei "muista" olleensa kylmä; se vain arpoo seuraavan säätyypin vallitsevien virtausten mukaan.

Jokin säätyyppi voi "jäädä päälle" vuosikausiksi.

-SS-