https://www.hameensanomat.fi/uutissuomalainen/9228765

Keksitty likainen hiekka lasten leikkipaikoille. Lisää vastustuskykyä ja siltä ei tartte suojautu. Ei hitti mihin tää maailma on mennyt.

Ja tietysti vegaanisen luomuversion

Tuosta voisi myös kehittää kapselin niin menisi vähän suuhunkin niitä pöpöjä

Kissan-  ja koiranpaskapökäleitä vaan sinne hiekan sekaan, niin kyllä se siitä.

aikoinaan eräs äiti hätäili kun laps tunki jäniksen papanoita suuhun.   ja lekuri vain rauhoitteli että;  jos ei tykkää sylkee pois ja jos tykkää ni saa luomupakteereja suojaks.       ja ihan eläväinen ihminen tuostakin kasvoi.    lie jopa aika tervekin.

Ei tuo liene aivan pöljä ajatus. Nykyään tosiaan pyritään korkeaan steriiliyteen. Varmaan ihan hyvä näitä todellisia taudinaiheuttajia (influenssat, koronat sun muut norot) vastaan mutta pesuveden mukana menevät sitten kaikki harmittomammat pöpötkin.

On olemassa teoria että jos ihmisen puolustusjärjestelmällä ei ole kohtuullisesti 'tarpeellista' työtä niin se saattaa alkaa turhautuneena vihoittelemaan jopa ihmisen omille soluille josta tietenkin seuraa sitten kaikenlaista ikävää ja kummallista oiretta, allergioita sun muita.

Meikäläinen taitaa olla 'rokotettu' löpöstä lietelantaan... täytyy sanoa että montaa ns. mahatautia en ole elämäni aikana sairastanut. Edellistä en edes muista, luokkaa 10 vuotta sitten. Näitä turistiripuli-tyyppisiä juttuja ei ole tullut maailmalla testattua mutta näin omalla reviirillä touhuten voi sanoa pakin suhteen että no problem.

Ja tietysti vegaanisen luomuversion

Toi on tosi hyvä. Sopii myös muslimeille, ei tarvitse erikseen tehdä sikavapaata leikkipaikkaa.

mettäjussi.   just tuo kait tuossakin ajatuksena.  ei turhaa pesua kun ei kerran näkyvää likaa ole.   ite en kanssa ole niiin puhtaana ollu että siitä joku allerkia ois kerenny mukaan.    pentuna varsinkin sitä rymyttiin joka paikassa ja sittenpä ei nuo tautit ole harmina ollu nykyäänkään.   mitä nyt sitkiä yskäntapanen jo muutaman vuoten.   utta kun nykyään pitää kaikki pestä vahvoilla aineilla niin ei hyötypakteeritkaan saa tilaisuutta ja sitten on vaikka mitä allerkiaa just tuon selostamasi takia.   tartteeko aina etes jäykkäkouristusrokotettakaan uusia?    itellä semmonen joskus vuosikymmeniä sitten,  ehkä jopa 45 vuotta sitten saatu..   

Kaupunkilaisille pitääkin syöttää paskaa  . Mutta joo,onhan se ollut tiedossa että maatalojen lapsilla on vähemmän allergioita kun altistuvat enemmän kaikenlaisille ympäristön bakteereille ja allergeeneille. Itsekin tuli oltua päivähoidossa navetan käytävällä ja istuttua perunasiemenlaatikossa kun vanhemmat oli navettatöis ja jos vanhemmat sisarukset ei ehtinyt/jaksanut vahtia. Ja jos kylällä oli jollain kersalla joku sikotauti tai vihurirokko niin vietiin kylään että tuli taudit sairastettua ajoissa eikä aikuis iällä jolloin osa taudeista on vaarallisempia.

noin ennen vanhaan.  nyt pyritään pitämään pennut pullossa ettei vaan sairastu.   korvatulehtuksia melkein joka viikko mutta net paremmat tautit onkii sitten rokoteilla poistettu (  jos vaan vanhemmat sallii rokotteet ) ja sit kun ei olekaan suojaa niin sit onkin kiva tauti potea vanhemalla iällä..    ja mikään ei sit toimi..

Joo ymmärrän kyllä että pöpöjä tarttee syödä. Sitä en vaan että ensin siivotaan ja puunataan ja sitten toivotaan saatavan pöpöjä

Meneehän se maataloudessakin noin. Ensin harjoitetaan monokulttuuriviljelyä ja sitten ruiskutetaan kaikenlaisia tautiaineita.

Tuossa luonnollisen vastustuskyvyn harjoittamisessa sottaisessa hyyskässä asuen on hieman RFK Juniorin tyyppistä  vahvaa mielipidettä mukana.

Selvin näyttö hygienian ja länsimaisen elämäntavan välillä verrattuna alkeellisempiin eli muka-luonnollisempiin olosuhteisiin näkyy astma- ja allergiatilastoissa: Venäjän Karjalassa noin 16% lapsista omaa allergiaongelmia, Suomessa 45 % . Selityksenä on tarjottu elintaso- ja hygieniaeroja.

Kovin vähän kuitenkin mainitaan, että imeväis- ja lapsikuolleisuusero on noin 2/1000 Suomi - 4,5/1000  Venäjä. Lisäksi   kaikkia ikäluokkia vaivaa samanlainen kuolleisuusero., 20- vuotiaiden odotettavissa oleva elinikä on Venäjällä 5-10 vuotta lyhyempi, vaikka lapsikuolleisuuden erot olisi poistettu.

Että haluatko elää pitkään nenä keväisin vuotaen ja katkarapusalaattia vältellen vai kuolla jo ennen kuin allergiat voitaisiin edes diagnosoida ?

Niis.

-SS-

SS taas värittää leveällä pensselillä tapojensa mukaan mutta pieni eemeli taas kurkkii rivien (nautojen)  välistä joka tietysti on ymmärrettävää .Harva sitä hyyskässä on asunut  eikä Kennedy jr:ää sympatiseeraa mutta eihän siitä mitään jos pointti menee ohi Afrikasta saisi vielä raflaavampi taulukoita lapsikuolleisuudesta vs.Suomi kymmenien vuosien takaa ja ilman niiskuttelua.

SS taas värittää leveällä pensselillä tapojensa mukaan mutta pieni eemeli taas kurkkii rivien (nautojen)  välistä joka tietysti on ymmärrettävää .Harva sitä hyyskässä on asunut  eikä Kennedy jr:ää sympatiseeraa mutta eihän siitä mitään jos pointti menee ohi Afrikasta saisi vielä raflaavampi taulukoita lapsikuolleisuudesta vs.Suomi kymmenien vuosien takaa ja ilman niiskuttelua.

No 1908 syntynyt tätini kärsi lapsena melko voimakkaasta heinänuhasta, vanhempana astmasta, ja oli viettänyt lapsuutensa lypsykarjatilalla.

Arvo Ylppö tutki jo 1920-luvulta lähtöisin lasten voimakkaita allergioita ja astmaa, ja hän nimittikin sairautta "asthma nervosum" - nimellä, hermostolliseksi astmaksi. Ylppö on kuvannut kokeitaan, jossa astmakohtauksen alkuun saattajaksi ilmaistu ainesosa tai ruoka aiheutti kohtauksen, vaikka ainetta ei ollut tuotu esille, mutta sitä kerrottiin olevan esimerkiksi ruuassa tai huoneessa. Myöhempi tutkimus on löytänyt allergian kemiallisia vasta-aineita ja tulehduksellisuutta, joten tiedekin muuttuu, mutta siis allergioita on aina ollut, ja voi olla, että suhtautuminen lapsiin enemmän suojelevasti kuin joskus 1800-luvulla on voinut myös muuttaa reaktioiden voimakkuutta näihin allergeeneihin. Stressin tiedetään vaikuttavan ainakin astmaoireiden voimakkuuteen. Että semmoinen kalvakka säätyläisperheen siististi puettu ainokainen lapsikultamussu ehkä oirehtii helpommin kuin lantatunkioon unohdettu  nokinaamainen kersa, joita silloin alkeellisemmissa oloissa oli enemmän kuin perheissä edes jaksettiin muistaa ?

-SS-

tartteeko aina etes jäykkäkouristusrokotettakaan uusia?    itellä semmonen joskus vuosikymmeniä sitten,  ehkä jopa 45 vuotta sitten saatu..

Jäykkäkouristusbakteeri ei ole vain ihmisen tauti. Se elää maassa, ja kestoitiönä se kestää kuumuutta, kylmyyttä, hapettomia olosuhteita. Vasta herätessään johonkin nahan alle saatuun pistohaavaan, se alkaa muodostaa myrkkyä, joka on vaarallista. Hevosala tietää, että hevosille on hyvä antaa tehosterokotuksia, koska hevonen lienee erittäin herkkä  kyseiselle myrkylle. Naudat ovat jonkin verran kestävämpiä, ja monet petoeläimet, kuten kissa- ja koiraeläimet, sekä linnut ja matelijat ovat hyvin vastustuskykyisiä.

Luonnossa tiedetään metsästämättä kuolleitten hirvieläinten ja mm. rusakoiden olleen jäykkäkouristuksen vammauttamia. Sitä ei vaan huomata. Jäykkäkouristuksen tehostepiikki kannattaa ottaa 20 vuoden välein, vaikka suoja on olemassa pitemmänkin ajan kuluttua. Usein isompi naulanpisto tai vastaava kannattaa sitten pian käydä terveysasemalla hakemassa piikki, koska jäykkäkouristus ei katso ihmisen yleiskuntoa, niin kuin esimerkiksi koronan kuolettavuus riippui vahvasti iästä ja oheisriskeistä.

Täysiverinen jäykkäkouristus on vahvasti vammauttava ja kuolettava (tehohoidossakin 20 %) ja joka tapauksessa aiheuttaa pitkän sairausloman, koska antibiootti ei toimi hoitona vaan vain erikseen annosteltava keinotekoinen bakteerimyrkyn vasta-aine. Koska rokotusohjelmat eivät vie taudinaiheuttajaa pois maaperästä, rokottamattomia voidaan "sietää", koska kyseisiä tehohoidon muotoja taudin sattuessa kohdalle voidaan tehokkaasti järjestää. Muutenkin maataloustöiden ja lapioiden talikoiden ja kuokkien käytön väheneminen vähentää kontaktia maaperän jäykkäkouristusitiöihin.

Ensimmäisessä maailmansodassa jäykkäkouristus oli haavoittuneille erittäin suuri riski, jos taisteluja käytiin pelloilla. Suolistossa kyseinen bakteeri ei sairastuta eikä anna vastustuskykyä, vaan eläinten lannassa itiöitä jää maahan. Kuitenkin vuosisadan alussa keksittiin, että jäykkäkouristusbakteerin toksiini oli se vaarallinen asia, ja sitä toksiinia alettiin ruiskuttaa hevosiin pieniä annoksia, tappamatta kuitenkaan hevosta kokonaan, kunnes hevosen vasta-ainetuotanto käynnistyi. Sitten sitä eläinperäistä vasta-ainetta ruiskutettiin taistelukentällä haavan saaneisiin. Hoito oli tehokas.

Nykyinen jäykkäkouristusrokote EI ole bakteeria vastaan tehty, siinä ei ole mitään osaa siitä bakteerista ! Se on kemiallisesti käsiteltyä jäykkäkouristusmyrkkyä, joka käynnistää ihmisen oman vasta-ainetuotannon. Rokottamattomaan esimerkiksi naulaan astuneeseen jouduttaneen ruiskuttamaan erikseen tehtyä vasta-ainetta, jotta henki pysyisi, koska ihmisen vasta-ainetuotanto ei kerkiäisi mukaan ennen menehtymistä.

-SS-