https://vyr.fi/wp-content/uploads/2025/05/Kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonnaytteiden-DON-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa-2016-2024-1.pdf

Ainakin tuollainen aineisto löytyy.

Tääkin aineisto vääristynyt, kuten muutkin vastaanottoanalyysit. Kun menet vastaanottoon kuorman kanssa, siitä otetaan analyysit ja jos homeita niin paljon ettei kelpaa edes rehuksi, erä menee hylkyyn ja siitä ei jää mitään merkintää minnekään. Näin ainakin satamassa. Lisäksi viljan lajikkeen ilmoitus ei ole pakollista, se on tai ei ole siinä viljapassissa.  Toissa vuonna kun homeita oli armottomasti ja jatkuvasti meni kuormaa hylkyyn, useita päivässä, ei noista jäänyt mitään tietoa minnekään. Eli alueen tietty valtalajike saattaa olla papereissa puhtaampi kuin todellisuudessa onkaan, kun ne pahimmat erät seuloutuu kokonaan ulos järjestelmästä.

Jos joku altistava tekijä olisi selvä lajikkeen lisäksi, sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää. Kasvustot tiheitä ja homeilla kasvualustaa, kosteus läsnä jne.

Kuivuri paras donien hävittäjä, mutta ei sekään ihmeisiin pysty. Pienet jyvät pitää ihan ekana saada erästä pihalle. Esiputsari sopivalla säädöllä ja syöttölaite täysillä, kierroksia tulee kuivurissa viljaerälle useita ja siemenet hioutuu/ pinta putsaantuu samalla kun pienet ja keveät siemenet poistuu.

sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää

Voisin kumota tuon, ja vaihtaisin tilalle kukinnan aikaiset sateet. Ainakin joltain vuodelta on näyttöä korkeammista DON pitoisuuksista kovemmilta mailta mihin osui kukinnan aikaan reipas kuuro, kuin multamaan lako kaurasta. Lajike sama, toimenpiteet samat. Saattaa maalajillakin olla merkitystä, kerääjäkasvit tuskin parantaa asiaa.

Alueellinen jakautuminen erityisesti suurien toksiinipitoisuuksien osalta on VYR:n aineistoissa keskittynyt niille alueille, joilla viljanviljely muutenkin on edullisinta: multavat ja hikevät maat, sopivasti kesän kuurottelua, usein lakoviljan alkua, myöhäisemmälle menevät puinnit, jolloin yökasteita on pitempään. Riskialueina on mainittu Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Se, että Varsinais-Suomessa oli pitkään vuosia, joiden aikana ei kauran toksiineja esiintynyt, johtunee siitä, että syysvehnä, juurikas, erikoiskasvit ovat alueella suosittuja, rehuviljojen ja leipäkauran viljely on ollut vähäistä, savimaat eivät sisällä multaa.

Nyt sitten kun kauraa viljellään teollisesti lounaassakin, huippuhintojen ja vientimahdollisuuksien ohella, ongelmia on alkanut tulla eteläänkin.

Toinen syy lienee tännekin ajautunut sänkiviljely, VYR:n taulukoissa on DON-vuosia alkanut esiintyä etelässäkin, ei voi olla vaikuttamatta se, että kaurankylvöön pääsevät monet eturiviläisetkin vasta viivyttelevien ja umpimärkien sänkien avaamisen ja kuivattelun jälkeen joskus toukokuun lopulla. Kolmen viikon tosiasiallinen ja säännönmukainen kylvöjen viivästyminen huhtikuun loppupäiviltä toukokuun lopulle tuo kauran kukkimisen siihen vaiheeseen, kun ne ensimmäiset kuurot ulottuvat rannikollekin.

-SS-

Luulen että huippuhinnat ja vientimahdollisuus on tuonut myös monokulttuuria kauran viljelyyn mikä yhdistettynä sänkipeitteeseen on aika huono yhdistelmä.

Lainaus

sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää

Voisin kumota tuon, ja vaihtaisin tilalle kukinnan aikaiset sateet. Ainakin joltain vuodelta on näyttöä korkeammista DON pitoisuuksista kovemmilta mailta mihin osui kukinnan aikaan reipas kuuro, kuin multamaan lako kaurasta. Lajike sama, toimenpiteet samat. Saattaa maalajillakin olla merkitystä, kerääjäkasvit tuskin parantaa asiaa.

Niin, tämän itsestään selvyyden unohdin kokonaan  Toissa vuonna oli jatkuvaa sateen tihuuttelua heinäkuulla, ja valtavat homeet. Viime vuonna helleputki alkoi juuri sopivasti, jos näin voi sanoa kun leikkasi myös satoa, kun kaura tuli röyhylle. Homeista oli lievää ongelmaa vain lakokasvustoissa multamailla. Samaa lakoa oli myös karkeammilla mailla ja ne puhtaampia doneista.