Alueellinen jakautuminen erityisesti suurien toksiinipitoisuuksien osalta on VYR:n aineistoissa keskittynyt niille alueille, joilla viljanviljely muutenkin on edullisinta: multavat ja hikevät maat, sopivasti kesän kuurottelua, usein lakoviljan alkua, myöhäisemmälle menevät puinnit, jolloin yökasteita on pitempään. Riskialueina on mainittu Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Se, että Varsinais-Suomessa oli pitkään vuosia, joiden aikana ei kauran toksiineja esiintynyt, johtunee siitä, että syysvehnä, juurikas, erikoiskasvit ovat alueella suosittuja, rehuviljojen ja leipäkauran viljely on ollut vähäistä, savimaat eivät sisällä multaa.
Nyt sitten kun kauraa viljellään teollisesti lounaassakin, huippuhintojen ja vientimahdollisuuksien ohella, ongelmia on alkanut tulla eteläänkin.
Toinen syy lienee tännekin ajautunut sänkiviljely, VYR:n taulukoissa on DON-vuosia alkanut esiintyä etelässäkin, ei voi olla vaikuttamatta se, että kaurankylvöön pääsevät monet eturiviläisetkin vasta viivyttelevien ja umpimärkien sänkien avaamisen ja kuivattelun jälkeen joskus toukokuun lopulla. Kolmen viikon tosiasiallinen ja säännönmukainen kylvöjen viivästyminen huhtikuun loppupäiviltä toukokuun lopulle tuo kauran kukkimisen siihen vaiheeseen, kun ne ensimmäiset kuurot ulottuvat rannikollekin.
-SS-