Taisin olla valkuaispitoisuuden suhteen aika oikeassa ?
-SS-
Ehkä luulit kuitenkin reilun viiden tonnin sadolla valkuaisen jäävän alemmas...? Ja ehkä olisi jollakin muulla lajikkeella jäänytkin. Vrt. syysvehnä samalla satomäärällä valkuainen alle 10% ja typpeä 120 kg.
Valkuainen jää alhaiseksi. 130 kg/ha tuottaa semmoisen 12,5 % valkuaisen 5 tonnin sadosta. Kannattaa pintalevittää sateen alle, mahdollisesti jo aika pian. Viskalla taitaa mennä parikymmentä metriä ja 10 km/h, niin aika nopsaan saa sen sata hehtaaria käydyksi, salpeetaria vaikka 150 kg/ha.
-SS-
Siis kartalle suurpiirteisesti ehkä pääsinkin, vaikka oletin valkuaisen olevan haasteellinen: perusviljavuuksista kun ei ole tietoa eikä esikasvista, niin kun mainitsit "reilu 90 kg" niin arvioin huolestuneesti valkuaisen jäävän alas, mikä on kevätvehnällä ehkä 11,5% tuntumaan. Kesällä annettuna 120 kg kokonaistyppeen asti pääsee yli 12,5% ja oma 131,76 kg typpeä Calisperolle toi 13,5%-14,2%. Hiukan 5 tonnin yli myyntiviljaa, osa rehuksi tietty. Mutta hintaero alle 13% verrattuna oli 40 euroa, rehuviljaan verrattuna 60 euroa, eli se kesäinen rakeiden levittely oli ehkä kannattava toimi. Hankkija ottaa rehutehtaalle korkean valkuaisen vehnää mieluummin kuin matalan valkuaisen vehnää ja hyvittää jonkun 3 euroa vielä. Tautiainekäsittely ehkä sivuvaikutuksena laski Calisperon laadun ja ainakin lisäsi puintikosteutta. Koska varren vihreys ei poistunut koskaan.
Joskus sanoinkin, että jos sellainen katastrofi tulisi, että kesällä sataisi useammin kuin kerran, valkuaisen varmistaminen on vähiten vaikea homma kevätvehnän viljelyssä.
Ja ehdottomasti arvostan WPB Troyn suorituskykyä, on mm. lujakortisempi kuin Calispero, ja tänä vuonna ehkä ihmisten aikaan kylvettynä valmistui ennen suuria sateita, jolloin sakoluvusta voi olla iloinen. Tästä syystä kyseinen lohko saa paluuaurakynnön, koska taas se arvokas viikko-kaksi meni sitä pahnaputua kuivatellessa, myöhäisellä kevätvehnällä.
Se, että Embla ei tänä vuonna jollakin viljelijällä tuottanut vahvassa maassa kuutta-seitsemää tonnia, olen ihmeissäni. Se on nimenomaan suurisatoinen kalkkipitoisen ja juurikkaanviljelyllä kuormitetun savilaatan päällä hyvin kasvava. No, olin kyllä havaitsevinani ilmiötä itsekin, Calispero oli eri kasvupaikoilla tasaisempi ja Embla ei ollut parhaimmillaan multavammassa tai happamammassa maassa, mutta täysin humuksettomassa kalkkijuovien keskellä sinertävässä ruukkusavessa kasvoi huomattavan ennätyksellisesti, omiin aikaisempiin tuloksiini verraten.
-SS-
