Ei tietenkään pidä tehdä kuin yksi lapsi
Ja itse aion jäädä eläkkeelle 65 tai viimeistään 66 vuotiaana, en jää mitään eläkekarttumaa odottamaan, en todellakaan tätä stressaavaa peltopelleilyä aio 70 vuotiaaksi jatkaa, koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo. Tietysti vois viimeiset vuodet hömppäheinää viljellä ja muutenkin näennäisviljellä, alkaa nuo apulantojenkin hinnat olemaan kestämättömällä tasolla, niin että tehoviljely on alkanut tympäisemään perusteellisesti.

Paljos on nyt ikää? Muutamia tapauksia tiedän mis samanlaista puhetta mut kun lopettaminen on tullut ajankohtaiseksi on mieli muuttunut. 

Itsellä sama ajatus. Eläkkeelle en varmaan virallisesti pääse koska ikärajat karkaa. Jos jatkajaa ei ole niin eiköhän lihoiksi laittamalla jotain saa. Elämässä on oltava muutakin kuin viljely.

En mä sitten tiedä onko olemassa oikeaa ikää aloittaa viljely. Aina on sanottu että pitäisi päästä aloittamaan nuorena mikä sinänsä on toki tottakin koska nuorena on intoa,  uskallusta, jaksamista ja kykyä omaksua uusia asioita eri tavalla kuin vanhempana  vaikkakin ilmassa on ollut myös semmoista "vanhoilliskepulaista" ajattelua että nuori pitää saada sidottua turpeeseen ettei se karkaa mihinkään.
 Toisaalta ikä ja muualla vietetty aika tuo todella arvokasta kokemusta sekä laajempaa näkemystä mistä on myös hyötyä, nelikymppiselläkin on kuitenkin vielä 30 vuotta tehokasta työuraa edessäpäin.

Ehkä kultainen keskitie tuossa aloittamisessa hyvä. Hyvä ois ehtiä käydä ihan muissa töissä ennen kun aloittaa. Tietäis ainakin mitä on säännöllinen työaika ja lomat, sekä normaali palkantulo kerran kuussa. Mielummin vielä muualle kun naapurin eläinkoppiin….

Maailmaan tutustuminen useammaltakin kantilta muutenkin kuin sontaluukusta tai traksan takaikkunasta kurkistellen on aina hyödyllistä ja maailmankatsomusta avartavaa.

Itse olen kulkenut pienestä lapsesta asti määrätietoisesti kohti päätoimista maataloutta. Muistan ajan kun vanhemmillani oli viisi hehtaaria viljelyksessä. Työskentelin vajaa kaksikymmentä vuotta teollisuuden parissa ja kyllä se oli kun olisi vankilasta vapautunut kun viimeisen kerran lähti töistä.

vaihteleva työhistoria maalarista kirvesmieheks ja muuta siinä välissä antaa jopa hyän aloituksen maatalouteen..   ite harmitellu kun ei tullu käytyä konehuoltohommia tehtyä aikanaan..   etes oppipoikana..   nyt ois hyä harrastus...     nooo, viälä ehtis..   - eläkkellä!

... koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo.

Tuo ei kerro vielä oikein paljon mitään. Jos uusi kylvölannoitin maksaa 50000 euroa ja vanha romuarvoltaan viidensadan kylvölannoitin vaatii vuodessa vaikka 2000 euron remontin, kulutusosia, ketjuja, puslia, hitsausta, niin miten kokonaiskulut saattaisivat tuossa jakaantua. Yksi paikkakunnan isäntä mainitsi, että on jo 4000 ha kylvökoneessa, hakelämmitetty korjaamohalli näyttäisi olevan, valot päällä talvisin, eli remonttia tehdään ajan kanssa, marraskuusta huhtikuuhun.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 18.02.26 - klo:17:48

... koneetkin alkaa olla siinä kunnossa että remontteihin alkaa menemään enemmän rahaa mitä on koneiden arvo.

Tuo ei kerro vielä oikein paljon mitään. Jos uusi kylvölannoitin maksaa 50000 euroa ja vanha romuarvoltaan viidensadan kylvölannoitin vaatii vuodessa vaikka 2000 euron remontin, kulutusosia, ketjuja, puslia, hitsausta, .

-SS-

Ei nyt liioitella, jos oikein ymmärrän viestisi. Viidensadan kylvölannoittimeen kun tekee 2000 euron remontin, niin sillä koneella kylvetään sen jälkeen todennäköisesti 5 seuraavaa vuotta ilman ainuttakaan remonttia, pl. kulutusosat ( kärkilaput)

 Kylvölannoittimella jää käyttötunnit vuodessa aika vähiin, vaikka olisi isompikin tila.

Aion tehdä "eastwoodit" eli samoin kuten tuo em. nimimerkki tällä foorumilla, eli myyn pois maat ja koneet, ja rahat sijoitan. Kk-eläke varmistaa kuitenkin et ei nälkään kuolla vaikka sijoitukset ei tuottaisikaan niiin hyvin.

Aion tehdä "eastwoodit" eli samoin kuten tuo em. nimimerkki tällä foorumilla, eli myyn pois maat ja koneet, ja rahat sijoitan. Kk-eläke varmistaa kuitenkin et ei nälkään kuolla vaikka sijoitukset ei tuottaisikaan niiin hyvin.

Tuossa kannattanee ajoittaa tilan realisointi pahimman pörssilaman jälkeiselle aikakaudelle. On tietysti epäselvää, ovatko peltomarkkinatkaan silloin parhaimmillaan. Esimerkiksi jos vuonna 1999 sijoitti S&P 500 indeksirahastoon, osingot siis mukana ja uudelleensijoittaminen, oli vuonna 2009 omistusten reaaliarvo noin 30% pienempi kuin sijoittaessa. Vuosijakso 2000-2010 ei ollut juurikaan parempi. Samanlaisia menetettyjä vuosikymmeniä olivat 1910-1920 , 1929-1939 , 1964-1974 .

Esimerkiksi 1999-2009 kullan reaalihinta nousi kolminkertaiseksi. Kullallakin on ollut heikot vuosikymmenensä: Esimerkiksi vuosikymmen 1980-1990: -65%   , 2011-2021: -25%

-SS-

ja nyt ei kait paljon kannata ostella kultaa...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 21.02.26 - klo:12:40

Aion tehdä "eastwoodit" eli samoin kuten tuo em. nimimerkki tällä foorumilla, eli myyn pois maat ja koneet, ja rahat sijoitan. Kk-eläke varmistaa kuitenkin et ei nälkään kuolla vaikka sijoitukset ei tuottaisikaan niiin hyvin.

Tuossa kannattanee ajoittaa tilan realisointi pahimman pörssilaman jälkeiselle aikakaudelle. On tietysti epäselvää, ovatko peltomarkkinatkaan silloin parhaimmillaan. Esimerkiksi jos vuonna 1999 sijoitti S&P 500 indeksirahastoon, osingot siis mukana ja uudelleensijoittaminen, oli vuonna 2009 omistusten reaaliarvo noin 30% pienempi kuin sijoittaessa. Vuosijakso 2000-2010 ei ollut juurikaan parempi. Samanlaisia menetettyjä vuosikymmeniä olivat 1910-1920 , 1929-1939 , 1964-1974 .

Esimerkiksi 1999-2009 kullan reaalihinta nousi kolminkertaiseksi. Kullallakin on ollut heikot vuosikymmenensä: Esimerkiksi vuosikymmen 1980-1990: -65%   , 2011-2021: -25%

-SS-

Ootko ottanut selvää, kuinka isoksi on kasvanut vaikkapa vuonna 1999 tehty satasen sijoitus S&P: n tähän päivään mennessä, korkoa korolle-efekti mukaanlukien?🙂🙂🙂
Vuonna

Mikä se reaaliarvo sitten on? Kuinka paljon viljaa sai ostettua vuonna -99 ja kuinka paljon nyt, jos rahaa on laittanut indeksirahastoihin -99. Voisi olettaa, että moni asia on kallistunut keinotekoisesti, eikä kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.

Porvarille: S&P500 lienee kasvanut korkoa korolle reaalisesti noin 350%, mutta mainitsin, että pörssisijoittamiseen mukaan lähteminen on herkkä ajankohdalle, jolloin aloittaa. Rahastot monet myös kuppaavat omat prosenttinsa pois. Niin kuin oli aikanaan asuntokaupoissakin, joillakin saattaa olla kosketusta 1980-luvun loppupuolen korkeisiin hintoihin, jotka 1991-1992 romahtivat paikasta riippumatta jopa alle puoleen. Myit kaupunkiasunnon puolella miljoonalla markalla, ostit takaisin puolentoista vuoden päästä 220000 markalla. Kun se suuri lama alkoi, eipäs kaikilla silloin ollutkaan helppoa rahaa  - josko edes töitäkään - noukkia niitä asuntoja, ja pankit katselivat seinille vain, jos asuntolainaa yritti saada.

Romahdusten odottelu on vaikeaa, jos uhkana on koko yhteiskunnan romahtaminen, kuten esimerkiksi Kreikan rahoituskriisissä, eipä säästäjät saaneet edes tililtään rahoja pois. Että rikkaat vievät Sveitsiin rahojansa jo etukäteen, josta käsin sitten voivat noukkia puoli-ilmaista omaisuusmassaa, kun biolan lentää tuulettimeen.

-SS-

Totta.

Jos joku saa vaikka sen puolmiljoonas tilakaupasta, niin tyhmä on jos sen koko summan sijoittaa kerralla esim.rahastoon, oli sitten HEX25 tai S&P500. Saati osakkeisiin. Pitkäaikaissijoittamisella tasaa mukavasti kurssivaihteluja.

 Muutenkin kannattaa olla tarkkana, että valitsee pienikuluisen passiivirahaston aktiivisesti hoidetun sijaan.😉😉😉