Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔

Helle ja kuivuus valkaisevat kaurat, ja sitten kun heinäkuun lopulla tulee sadekuuro, syntyy toinen röyhykerros, joka kypsyy syyskuun kylminä öinä kahujyväksi. Lajikkeilla on valtava ero: Jacky tuotti tasaista ja painavaa satoa, Matty kipuili kesän helteessä ja jälkiversoi, ruman raakaa tavaraa puidessa, ja huomattavasti vähemmän satoa. Niklas tuli kauranviljelyn pitkän tauon jälkeen 2020 kylvöön, se oli heikkolaatuista ja kevyttä, sitten tuli Meeri, joka oli hyvää ja hiukan painavampaa, mutta eipä se mikään sadokas ollut. Taika- kaura ei kestänyt stressiä ollenkaan, oman kauranviljelyn ennätys, 44 kg hlp (ennen kuivurikierrätystä 40.6 kg).

2025 Jacky-kaurat sentään menivät rehusoppariin, don ei ollut ongelma, 0.2 mg/kg, ja hlp normaali, väri hieman tumma.

Vaikuttaisi siltä, että Jacky makupala on myöhäisten kaurojen uusi standardi. Katselin Raision laatutaulukkoa vastaanotetuista viljoista ja 100% näytteistä oli hyväksyttyjä. Aika poikkeuksellinen lajike, jos suoritus jää tulevinakin vuosina tuolle tasolle. Minulla oli Proxya ja se oli Avenueen verrattuna selvästi parempi. Jälkimmäinen on ihmeen versomisherkkä kuivalla savella. Proxy suorittaa jotenkin määrätietoisemmin. Kun heinäkuun helteet alkoivat, niin Belinda alkoi niiata heti. Nestori kesti hieman paremmin, mutta Proxy oli paras. Voisi sanoa, että se kesti helteet notkahtamatta, jota pidän kovana suorituksena. Kaikesta huolimatta, jos valintoja pitää tehdä uudesta lajikkeesta, niin kyllä se Jacky kannattaa ottaa.

Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔

Kylillä pyöriessä kasvustoja kun kattelee niin väriero on huomattava pussilantaa saaneiden ja orgaanista voimaa saaneiden syysviljojen välillä

Kattelin juu tänään ennen turenkia kun toinen puoli on saanut ja toinen ei ainakaan paljoa, se jossa jurtti on esikasvina on melkoinen vehnä, kohta laossa jo🤣. Kuten vuosi sitten monet rukiit oli🤣🤣. Voima on💪💪💪 pellossa

Menin sitten ostaan itselleni uuden, muuten muutaman vuoden vanhan kylvökoneen 26 kevätkylvöille. Pankissa ei tarvinnut käydä, jotenkin se vaan saa ratkaistua..Onneksi on puun myynti. Kiitos esi isien, jotka aikinaan istuttanut ja varmaan sata vuotta sitten ajatelleet, että niillä puurahoilla saa senaikainen isäntä ostaa kylvinkoneen, jolla sitten kylvää tilan viljat. On ne silloin ollut viisaita, Ja mihinkä muuhun puurahat kannattaa laittaa kun Suomalaisen ruuan tuotantoon. Ei ainakaan sähkövatkaimeen. Kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026. Ensi vuonna jatketaan ajankohtaisita maatalousasioista. On sitä huonompiakin harrastuksia, kuin ruuantuotannon seuraaminen

No mä keksin aika monta parempaa käyttötarkoitusta puutilille kuin kylvimen ostaminen mut näinhän se suomen maatalous pyörii. Esi isät on mettät istuttaneet ja nykyiset "syötää" ne sit elukoille tai ostavat uuden kylvimen...

Kaikesta huolimatta hyvää joulua ja parempaa seuraavaa vuotta. Sitä todella tarvitaan.

Juu kyllä minäkin aattelin kylvää vaan vanhalla junkkarilla ja sijoittaa irti saadut rahat muualle.. Mieluummin vaikka🌴☀️😎🌊🌊

Pikkuhiljaa aloitettu 2026 sadon markkinointi. Briitta-entsyymimaltaat kiinni kolme rekkaa 224€/tn, kevätvehnää Raisioon kaks rekkaa 195€/tn ja kaks rekkaa avohinta +12€/tn varastointi kesään 2027.

Lisäksi tein eilen sopimuspyynnön Bernerille rekka rapsia 470€/tn kun pörssi on sukeltanut mut Apetitilla tuo vielä hinnastossa, liki +30€/tn basis.

Syysvehniä jossain kohtaa keväällä Bernerille kiinni jos talvehtivat, ne kun ottaa leipänä 11,0% valkuaiseen ja jätän vanhaa 10,5% sekotukseen.

Miksi se kaura pitää kylvää kesäkuussa? Syysvehnä pitää viimeistään maaliskuussa lannoittaa, tänä talvena voisi olla kohta se sauma kun kura kantaa traktorin, onko se jouluaatto ilta vai riskillä odottaa loppiaisen yli🤔🤔🤔

Niin, normaalisti kymmeniä vuosia sitten meillä on kylvetty huhtikuun viimeisellä viikolla tai myöhemmin toukokuun alussa, siis kynnökseen, mutta kauralle kylvettävät sänkimaat olivat toukokuulle tultaessa pinnalta kovaa laattaa ja muutaman sentin syvyydeltä vaivautuvaa kukkopillitahnaa. Niitä savipalleroita en mene pyörittelemään, suurin vahinko on semmoisessa tapahtunut riittävän monta kertaa. Eli kesäkuulle menee, kun oikeat kuivat alkavat. Toukokuun räntäsateisen normitakatalven jälkeen odotellaan...odotellaan, ja pääseekin seuraavan kerran vesilätäkköpahnan sekaan kesäkuulla.

Sitten maaperä onkin puolen päivän krapisevan kuivan föönituulen jälkeen 20 cm syvyydeltä kuivaa halkeillutta tiiltä, ei mene ihmisten kokoinen kultivaattori maahan, kiiltävä viiru tulee, ei uppoa lautasäes, ja lapiorullan lapiot vaan paukkuvat ja pomppivat, kun ei ole pehmeää murua pinnalla.  Nyt onkin vaihteeksi  kynnetty suuri osa palstoista  ensi kerran noin viiteen vuoteen, pääsee normaalirytmissä kylvöille, eikä pieni sadekaan haittaa kesken kylvöjen, multa on vastaanottavainen koneille taas muutaman tulisen päivän jälkeen. Sänkimaa sitä ei ole.

Näistä kevätkylvöjen sääongelmista pääsee, kun taas saa aikaiseksi syysviljakierron. Sillä saa kynnettyä kasvipeitettä vaikka 100% Nyt kun syysviljan pintaankylvöä on harjoiteltu, ei tule ongelmaksi saada vaikka 100% pelloista kynnön alle. Syysviljarikko kasvaa kevätkylvöisenä erinomaisesti verrattuna kevään sänkikylvöön.  Jopa rapsi tuntuu pitävän orasrikosta. Olisiko syysmuokkaus ja elävä juuristo silti erilainen mureuttaja. Ja voihan sitä syysviljaa jättääkin, jos on kovin vihreää.

Syysvehnää ja ruista voi vapaasti lannoittaa toukokuulla tai vasta kesäkuulla, tosiasia on, että suurella suulla puhuvat voivat tulla rakentamaan sen kasvuohjelman tänne itse ja myös vastaavat siitä, että toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin aikainen lannoitus. Siitä kevätkesän kuivuudessa keltaiseksi surkastuvasta ja kasvunsa lopettavasta syysvehnästä kun ei kesän mittaan synny kunnon viljaa ollenkaan.

Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta jos on ruukannut kolme kertaa viidestä oma pitkäveto voittaa, miksi vaihtaa vaihtoehtoon, joka tuottaa satunnaisesti vain kaksi kertaa viidestä hyötyä?

Tämä kirjoitus siis ei koske Pohjanmaata eikä Sisä-Suomen vesiplitkumaita.

-SS-

Mikä mahtaisi olla kannattavin alusta, jos ensi syksynä meinaisi vähän ruista laittaa? VLN, viherkesanto, aikainen ohra tai herne?

Mikä mahtaisi olla kannattavin alusta, jos ensi syksynä meinaisi vähän ruista laittaa? VLN, viherkesanto, aikainen ohra tai herne?

Kannattavin ? 8000 kg/ha satotaso on minimi, jotta voi sen neljä tonnia käyttää torajyvien värilajitteluun, toksiinitesteihin, rahtaamisiin ja lajittelurejektiin.  Että tosissaan on lähdettävä proruis-kasvuohjelmaviljelyyn ja varattava ainakin reilu annos lannoitetta, hivenaineet mangaanit, kaksi annosta pyretriiniä kahukärpäsille ja ainakin kaksi annosta Sluxxia, jos siis elokuun helteillä rupeaa sitä ruista kohkaamaan. Näinä vuosina kun on tapan ollut parikin kuukautta olla ihan kesäiset olosuhteet vielä.

Populaatioruis vai hybridi ? Populaatiorukiin voi näinä lämpiminä syksyinä kylvää syyskuulla, kuin syysvehnän, mikä tahansa esikasvi käy hyvin. Aikainen kylvö tuo vain ongelmia ja kovan ruiskutustarpeen.  Herne kyllä parantaa kasvua.  Hybridirukiille paras ehkä aikainen ohra, Vertti/Lene tai vastaava, ja kunnon kyntö ja hienojakoinen mullos. Viherkesantoon tai VLN , vaikka kuinka hyvin kyntäisi, etanat ovat paljon enempi riesana.  Eli Sluxxia kuluu. Itse en enää ikinä laita elokuulla mitään syyskasvia heinän perästä, etanat ovat yllättävän vikkeliä ryntäämään ituja kalvamaan. Avokesanto  olisi paras ratkaisu. Samalla avokesanto vapauttaa rukiille ravinteita maaperästä.

-SS-

Jo monia vuosia ollaan tällä luettu SS:n selostuksia rukiin viljelyn vaikeuksista. No onneksi Suomi on pysynyt omavaraisena rukiissa, kiitos niiden osaavien ammattiviljelijöiden, jotka ottavat vuodesta toiseen isoja satoja rukiista, ilmeisesti ilman suurempia vaikeuksia ja valittamisia. Toiset osaavat, toiset ei.

Et sitten Rakkine saanut aikaiseksi kysyjälle mitään tietoa kesän valmistelusta ruista varten. Minä ainakin annoin rehellisen mielipiteeni, että pitää panostaa siihen kasitonnarihybridiin, jolloin edellisen kesän kesanto on parempi kuin nurmi, koska etanat ovat saaneet hyvästi paljaaksi isot alat harvaa orasta, näkyi se jo ruiskisassakin, jossa liian moni tosissaan kisaan ryhtynyt joutui jättämään leikin kesken. Kisatuloksissa on liian selvästi näkyvissä niin sanottu selviytymisharha,

Ruis on marginaalisempi kasvi kuin sokerijuurikas tai kumina ! Hyvät niille proruissiviljelijöille, VIP-sopimustensa kanssa, torajyvät ei haittaa, ei T2 toksiinit, ja vähin äänin mylly tuo Puolasta rehuruista mukaan ruisleivän saamiseksi ruisleiväksi eikä vehnäleiväksi. Hybridiruiskulttuuri ei ole kenttäkelpoinen. Ruis loppuu saman tien, kun siemenvarastot eivät riitä kuin ehkä yhden syksyn satoon kun rajat menevät kiinni.

Satotason ja samalla hintatason heilahtelu on nykyään liiallista, jotta ruista voisi ottaa vakavasti normaalina talousviljelynä. Toki rock'roll viljelijä hyppää silloin tällöin sokerijuurikkaiden, kuminoiden ja härkäpapujen ja rapsien jälkeen ruiskelkkaan ja poistuu kymppitonnarinsa jälkeen vähin äänin takavasemmalle, kun taas rukiin kanssa säännöllistä kiertoa yrittäville tulee sinä vuonna  keskisormi vastaan.

2000-luvulla rukiin kokonaissato jäi reilusti alle kulutuksen vuosina 2005,2009, 2013 ja 2018, eikä 2022 mikään huippuvuosi ollut. Niinäkin vuosina meiltä lähti ihan samanlainen Riihiruis-kuorma kuin ennenkin. Vuosina 1920 - 1974 ei Suomessa jääty koskaan alle 100 000 tonnin, ja vuoteen 1940 mennessä ei ollut alitettu 200 000 tonnia yhtenäkään vuonna ! Että Rakkine voisi harkita uudelleen tuota "ammattitaito" - väitettään. Kyse tuossa kymppitonnarihybridissä on oikeastaan aivan eri kasvista kuin rukiista. Torajyvän pahkojen enimmäismäärä aleni 0.02 prosenttiin, eikä ole pitkän aikaa kun useimmissa hybridikuormissa teki tiukkaa 0,1 prosenttiakin. Sitten lisäkuormaksi torajyvän tuottamien toksiinien eli ergotalkaloidien sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukentuu 500 mikrogrammasta 250 mikrogrammaan kilossa 1.7.2028. Katsotaan, kuinka suu silloin pannaan. Ei auta värilajittelut ei.

Ruis on vähäarvoinen rehuvilja ja peitekasvi muualla maailmassa, toki nämä osaajat saavat sopimusvakuutukset, että mylly ottaa riskitkin itselleen. Mutta ulkomaanmarkkinoita ei ole.

-SS-

Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:

1950 - 1975.  Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato  73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!

Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.

Just saying.

-SS-

Sen verran voisi sanoa, että nykyteknologia ja lajikkeisto lisää vaihtelua ja riskien toteutumista: Otetaan esimerkiksi vaikka rukiinviljelyn kokonaissato kahtena eri neljännesvuosisadan jaksolla:

1950 - 1975.  Keskimääräinen kokonaissato 140 000 tonnia. Keskihajonta 22 %
2000 - 2015. Keskimäärinen kokonaissato  73 700 tonnia. Keskihajonta 42 % !!

Rukiin satovarmuus siis on heikentynyt eikä parantunut. Lisäksi suuret vaihtelut aiheuttavat hintaan epävakautta.

Just saying.

-SS-

Löytyykö jostain taulukko mistä näkee kylvetyt ruis hehtaarit ja rukiin viljelijöiden lukumäärä molemmilta mainituilta ajanjaksoilta?