Ei jumalaut! Mää en millään lakkaa ihmettelemäst millai mies vuokraa kaiken pellon. Kuin helvetin taval sitä voi oikein rakasta ruiskuttamist ja puimist. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrän, mut kuin helvetin taval? Ei, mää olen mahdottoman hämmästynyt. Mää ihmettelen oikein kauhiast tämmöst ja olen niinkun klavul päähä lyöty.

Njotta eikös se kannattaisi myydä joka aari ylihintaan kupla-alueella ja pakata kasvinviljelytilan koneet lavetille ja siirtyä halvemmille alueille joista saisi 3x enemmän omaa maata.

Ei jumalaut! Mää en millään lakkaa ihmettelemäst millai mies vuokraa kaiken pellon. Kuin helvetin taval sitä voi oikein rakasta ruiskuttamist ja puimist. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrän, mut kuin helvetin taval? Ei, mää olen mahdottoman hämmästynyt. Mää ihmettelen oikein kauhiast tämmöst ja olen niinkun klavul päähä lyöty.

Njotta eikös se kannattaisi myydä joka aari ylihintaan kupla-alueella ja pakata kasvinviljelytilan koneet lavetille ja siirtyä halvemmille alueille joista saisi 3x enemmän omaa maata.

Harva sitä haluaa kotoontansa lähteä. Viljellään tiluksia joita edelliset polvet ovat viljelleet..

Harvapa juu. Aikoinaan nuoruuden uhossa poikamiehenä, sitä kuvitteli tekevänsä radikaalejakin ratkaisuja. Esim. Pohjoiseen lähteä kasvattaan sonneja halvoilla rehuilla tai Viroon isommanluokan maataloutta harrastaan….

Tää o hyvää aikaa meikälääselle, nu ko rupiaa pärjäämään....

Jos mulla olisi 100 ha velatonta peltoa, niin taatusti laittaisin kaikki vuokralle, vaikka niistä ei 600€ ha-hintaa saisikaan. Ja myisin kaikki koneet.

Nii mäki mutta kun mulla on jatkaja nii ei viitti, voi hoitaa työn ohessa

Jos mulla olisi 100 ha velatonta peltoa, niin taatusti laittaisin kaikki vuokralle, vaikka niistä ei 600€ ha-hintaa saisikaan. Ja myisin kaikki koneet.

Puhut vaa 

Siinä kohtaahan viljely muuttuu taas ihan kannattavaksi kun pellot maksettu.. sehän tämän koko viljelyn dilemma on et ne jotka yrittää tällä elää ja investoi peltoon niin ne joutuvat kaikkein tiukimmille jos siis ei ole ennestään jo rahaa. Sit kun saa pellot maksettua niin vielä nykyiselläkin tukitasolla 100ha nostaa jonkun 50k€ tukia vuosittain kun hieman katsoo mitä valkkaa tukilomakkeelta. Itse viljelyn kun saat pyörimään niin myyntitulot kattaa kulut niin muutaman viikon työrupeamasta saa ihan hyvän korvauksen.

On totta et jos vastaavasti saat 400€/ha vaikka vuokraa niin onko tukipotin ja vuokratulon erotus merkittävä. Monelle se on vielä tähän asti ollut. Ja kaise suurempi syy taustalla edelleen on halu viljellä.

Tässä on nyt yleistynyt semmonen kierre joka tämän otsikon allekin sopii. Tilojen pinta-alat ovat kasvaneet ja syksyllä loppuu joko aika, miehet tai kalusto. Tästä seuraa se, että syksyn ainoa toimi on sadonkorjuu. Saatetaan hiukan ehtiä jotain raapaseen mullalle tai glyfottaa mut kun ulos katotte ni ymmärrätte, että nekin työt menivät jo haasteellisiksi. Syyskylvöt jäävät tekemättä kokonaan. Joskus syyskuu on ollut erittäin kuivakin, mutta nyt mennään märkien syksyjen putkessa.

Mitä tästä seuraa. Pellot sängellä eikä syysviljaa. No ensinnäkin täällä savella satokärki tulee ei aina mutta usein syysviljoista. Toiseksi kevätkylvöille päästään selvästi myöhemmin. Nämä molemmat toteutuivat tänä vuonna ja tuo keväthomma vielä aika pahasti kun sateet jatkuivat. Näillä tiloilla on edelleen viljaa pellossa.

Kierteestä pääsee karkuun antaumalla monitahoiselle ohralle tai muulle erittäin aikaiselle kevätkylvöiselle. Tai sitten ihan viherlannoitusnurmen kautta.

Näin kovien sateiden jälkeen pellon kasvipeitteiseksi jättö on oma haasteensa ihan puimurin ja kärryjen jättämien urien vuoksi. Sitä en kiellä ollenkaan, etteikö sänki olisi edelleen poutakeväänä paras joko avaten tai suorakylväen ja jätän sitä itsekin. Tämä vuosi vaan osoitti, että jotain muutakin voi vastaan tulla. Ja kierre jatkuu.

Kierteestä pääsee karkuun antaumalla monitahoiselle ohralle tai muulle erittäin aikaiselle kevätkylvöiselle.

Minulla on ollut tällainen tilanne jo pitkään, ei ole kertakaikkiaan resurssit riittäneet. Nyt, sattuneesta syystä, homma hiukan tehostui ja vaikutuksen näki heti. Kerkisi tekeen pikkuisen paremmin hommia.

Monitahoiselle ohralle antautuminen on just noin. Ei sellaista paskaa kukaan halua tontilleen ottaa, joka on kertaalleen uinut kauppakelvottomuuden suossa. Monitahoinen ei vaan ole vaihtoehto, on se niin surkea ollut liian monella kasvukaudella. Voi sanoa, että jos joku pettää, niin se on just se monitahoinen. Kyllä vaihtoehto on oltava joku muu. Niitä löytyy esim. Hankkijan konekuvastosta.

Monitahoiselle ohralle antautuminen on just noin. Ei sellaista paskaa kukaan halua tontilleen ottaa, joka on kertaalleen uinut kauppakelvottomuuden suossa. Monitahoinen ei vaan ole vaihtoehto, on se niin surkea ollut liian monella kasvukaudella. Voi sanoa, että jos joku pettää, niin se on just se monitahoinen. Kyllä vaihtoehto on oltava joku muu. Niitä löytyy esim. Hankkijan konekuvastosta.

Ei monitahoinen ohra  aina ole heikkoa. Lajikekysymys. Kaksitahoisessa on kalkitustarve isompi, eikä lyhytkasvuinen 2-tahoinen ole välttämättä kuivuudenkestoltaan hyvä sekään.

Elmeri-ohra oli kuivina kesinä rinnan kaksitahoisten kanssa, ja veti joka kerralla sananmukaisesti pitemmän korren.   Koska on - no -  pitkäkortinen. Harmi
kun hukkasin siemenen. Aikaiset kotimaiset ovat kyllä näyttäneet olevansa ongelmallisia: Hermanni, käytännössä kuoli pystyyn, Vertti, tähkä jäi tuppeen,  torajyvää, myöhäisemmälle Kaarlelle kävi kuivuuden kanssa taistellessa kuin Pultavassa.

Feedway on ollut kuivassa toimiva, ehkä vaadin liikaa, kun olihan se semmoinen 3,5 tonnin ohra kuivinakin vuosina, mutta yhtä myöhäinen kuin kevätvehnä. Feedway on isojyväinen, tuskallinen kuivattava, ja herkkä lakoontumaan. Sylvester pääsee nyt jatkoon - jos siementä vielä saa. Sylvesterissä on ainakin sateiden kesto hyvä, viereisillä palstoilla oli kelta-valkoiseksi muuttuvia läiskiä kevätkesän isojen sadekuurojen jälkeen. Voihan siihen vaikuttaa jokin muukin asia, mutta annoin itselleni luvan uskoa, että Sylvesterin juuri on normaalia syvempi.

Syysvehnäkierron saa alkuun lähinnä kesannoimalla ja aikaisella ohralla. Kumpi sitten on vähemmän kokonaiskustannuksia tuottava, aikainen Lene-ohra vai kesanto. Siinäpä kysymys. Viherlannoituksessa on kulunsa ja apila näyttää tarvitsevan jättiannoksen glyfosaattia. Aikaista hernettä ovat käyttäneet, mutta hernemarkkina on semmoinen, johon nähtävästi pitää uida sisään joidenkin verkostojen kautta, ainakaan täkäläinen viljakauppa ei ole vastaanottavainen herneenviljelylle, joka näyttää olevan maatalouden  viimeisin hypekupla, alan nopeasta kasvusta päätellen. Näkyy myös hernemaa olevan syyskylvössä erityisen kokkareinen, semmoisia kenkälaatikon kokoisia lohkareita pienimään näillä kevyillä vehkeillä...Ei taida oikein hyvä ennuste olla...

Silti, syysvehnä on herneen ohella jonkinmoinen pullistuva kupla, torajyvähybridirukiin osoittauduttua opportunistinkin pirtaan yllättävän riskialttiiksi: viljakauppa käyttää häpeämättömästi syysvehnän heikommaksi väitettyä leivontalaatua hyväkseen ja pudottaa hintaa. Eläinkopit voivat pelata omaa rehuhankintaa hyväksikäyttäen, jos valkuainen on alhainen tai lajike epätoivottu, jättisatoinen rehusyysvehnä on rehustukseen kelpaava kumminkin.

Eri asia jauholakilla, jos jää viljat seisomaan siiloon.

Ei kiloakaan, sanoi kauppias syysvehnää tarjotessa, 1970- luvulla.

-SS-