https://www.youtube.com/watch?v=DgLa_JoNev0&lc=UgxZ6GakU3zlibYuFHF4AaABAg.ANUUuJ_CwbkANUXJ8P2D2K

Joku kysyi tehokaampaa syystöohin, tossa vasta aika monta työvaihetta ja kylvimessä myös lautasmuokkain,
No, toi kai ruotsin isoin maatila.

Rupesin nyt ihan jyrsin kylvää, hidasta se on, oisko 4.5km, ja nihkeetä se on joka toinen kierros joutuu puhdistaa vantailta se tartunu savi, kun kerää tarpeeksi se auraa enemän ja nousee pintaan, ei peity siemenet,
Hitaasti mutta kertavedolla, aika vähä tallausta ja tietty paripyörät. Mutta, juttua oli, kun se jyrsin on kuin täry, ihan miten vaan, tarisee se, tivistäen sen saven. Mutta mikäköhän toimis kertavedolla just tälleen syksyllä nihkeeseen? Euroopasaha noi jyrsin kylvimet on yleisii.

Se ruotsalaiskylvökoneen edessä kulkee kultivaattori, varmaan kahdeksan piikkiriviä, multa menee aivan jauhoksi, märkänäkin pölyää, ei tuommoinen ole savea vaan jotakin kevyen ruskeaa maalajia. Tuossa omassa kevätvehnämaassa ei tahtonut mennä kuuden tonnin vehnän pahna läpi ei sitten millään, tuommoisella Grubberin nostolaitekultivaattorilla, kolmessa rivissä piikit.

Nyt sitten kun alkuviikon 20 mm on vähän kuivahtanut, niin edelleen pohjalla on vaivautuvaa kukkopillisavea. Tasausäkeenkin tasoituslataan kertyi tätä muovailusavea, piti irrottaa käsin kuin teippi, ja taas pääsi vähän matkaa. Saa nyt nähdä, kuinka monta päivää pitää kuivatella, että pystyy multaamaan siemenet lapiorullaäkeellä. Monessa kelissä se lapiorulla toimii hyvin, mutta ei vetelässä savessa, jossa on runsaasti olkea. Terätukit ovat semmoisia pahnasavipötköjä jo yhden saran jälkeen.

-SS-

Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.

Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.

Mul on viis siipiset nostolaitepaluuaurat. Kyl siin matoa v1tuttaa takarenkaan alla mut minkäs voi. Puolihinattavat olisi jo ihan kivat mut ovat hinnalla suojattuja. Päisteitä noil olidi paska kyntää mut muuten. Veturi on kookas ja tehoa (9t/300hv) löytyy mut ihan kaikki on välillä käytössä. Eipä ainakaan mulla ole mahdollisuutta enää siipimäärää kasvattaa. Muuten menisi veturi vaihtoon. Et kyl niitä kovia maalajeja täältä suomestakin löytyy. 

Mitä kannattavuuteen tulee niin sellaista 30-35l/ha palaa löpöä. Jättämällä kasvipeitteiseksi niin jo pelkällä löpöllä ja tuella saadaan noin 70€ ero.. nykyhinnoilla 500kg jyviä.
On toki joitain pehmeämpiäkin lohkoja mut menee niissäkin 20-25l/ha.

Syyskasveille tuo kyntö on silti melko pakollinen. Ja itseltä puuttuu myös kalusto jolla vln saa lopettua. Nyt se on tullut tehtyä kyntämällä. Nyt tulee lisäksi kynnettyä kesäsateiden tiivistämiä lohkoja. Yritetään tehdä melko matalaan mut on se silti joku 15cm. Saa nyt nähdä millaisia soita noista tulee. Näin yleensä vähän on käynyt ja lantavaunulla ollaan sit ihmeissään.

Olisihan se hienoa jos maalajit olisivat toisenlaisia. Voisi kannattavuuskin olla parempi viljelyssä. Mut näillä mennään mitä maalaji lotossa on sattunut tulemaan.

Ruotsin palstoissa noi on parempaa kun pohjamaalaiseten, pettymys jos vehnää ei tuu 12t/ha ja rapsia 6t/ha
Juurikastakin oli jotain tuplamääriä keskimäärin vs meidän huippuvuosiin.

Se kyntö vähän välttämätön pahe, huomannut sen maan haihtuminen, kiviä nousee salaojat tulee vastaan.

Laukkasen kloppi, glyfo jotain 80ha/pytty sitten 250ha piiloon 8 metrisellä , sitten kauran puintia 200tonni/päivä.
No, on siinä harjoiteltu ja kuskeja riitävästi

Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Muste jo kuivunut kynästä odotellessa.. 

Nyt sit nähdään et kuinka sopimus joustaa vai löytyykö mukava tunkkikaveri... 

Sitten nämä Sennit Linneat ja Selinat, sakoluvut 200:n tienoilla kokeissa. EI ole paljon marginaalia jäädä sinne 180 alle.

Kevätvehnälajikkeiden sakoluvunkestävyys on jäänyt viimeisinä vuosina taka-alalle. Puinnit on tehty hyvän sään aikana elokuussa, myöhäisilläkin lajikkeilla. Syysvehnä on rehuvehnänä satoisuudeltaan ylivoimainen, varsinkin ns. korkealaatuiset leipäkevätvehnät jäävät alle puoleen, kuivina kesinä ehkä kolmannekseen syysvehnän sadosta, tai sitten kevätvehnä kuolee kokonaan. Tällaisena harvinaisena vuotena, kun kevätvehnää tulee kärryyn kuin kauraa, leipälaadun toteutumattomuus antaa aiheen epäillä lajikkeen kelpoisuutta leipävehnän viljelyyn.

Ns. sakoluku 3 - tietoa ei vertailussa nykyisin mielellään näytetä, ehkäpä niitä ei edes seurata ? Markkinoinnissa alhainen sakoluvun kestävyys on rasite, ja siksipä pitääkin markkinointimateriaaleista seurata, jos sakoluvun kestävyydestä ei ole mainintaa, sitä ehkäpä ei ole ollenkaan.


Kuva: vertailussa sakoluku 1 , kevätvehnät

Kuvasta näkee, kuinka lähellä osa lajikkeista on valmiiksi lähellä laaturajaa 180; siis sakoluku 1 on ihanteellisena puintiaikana mitattu sakoluku.

Calisperosta tiedetään jo melko pitkän viljelyhistorian perusteella, että se pärjää kuivassa, sakoluku on korkea ja valkuaispitoisuuskin puoltaa leipävehnäksi. Vuoden 2023 vertailussa Leijona-kevätvehnän kanssa ojan kahden puolen Calispero kasvoi ihan satoakin, kun Leijonassa oli käytännössä kato.

Emblan osalta omissa palstavertailussa tänä vuonna oli Calispero, sakolukuerot olivat koeruutuviljelyn mukaiset, valkuaispitoisuus lähes sama, satoero noin 500 kg. Kuitenkin, Embla näytti olevan hiesulla tai hiekkavoittoisella heikompi, ylikalkitussa mullattomassa savessa Embla kasvoi hurjasti. Calisperossa ei ollut vaihtelua niin paljon, lakoa alkoi esiintyä hieman arveluttavasti multaisemmissa paikoissa. Satoero merkitsee ehkä noin 90 euroa hehtaarilta, toisaalta 5 t sadosta laatuero sallisi 18 euroa rehurangaistusta, Hankkijan viimeisimmässä vehnänoteerauksessa keskimäärin samalla viljavarastoalueella kevätvehnän hintaero rehu- ja leipävehnän välillä on ollut jopa motivoiva 35 euroa.  Toisaalta, Quarna-kevätvehnän varma laatu ei saa ansaitsemansa hintahyvitystä, Fazerin käyttämä 10 € ei kompensoi tonnin satoeroa.

Lantatunkioviljelyyn ei pitkäkortinen Calispero sopine, jollei osaa tieteellisen tarkasti säädellä kemiallisesti korren ominaisuuksia.

-SS-

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

No olihan se ilmanala ihan älyttömän kostea. Sumu leijui aamuisin pitkään ja kaste tuli illalla aikaisin, jotain lakoista puidessa huomasi että 18-19.00 välillä  alkoi jo vähitellen kaste nousta.

Minulla on ohraa kiinni reilulla kahdellasataa ja taidan saada erän nippa nappa täyteen, kun tyhjään siemenvarastotkin. Pikkuisen puhuin puintien keskellä asiasta kylällä, niin ei olisi ongelmaa löytää kuormaan täytettä. Hintaero on nyt niin raju. Vaikka on vaikeeta ollut, niin parin vuoden kokemuksella kiinnitykset on kyllä se juttu, mikä pitää mielen virkeenä. Lähden jatkossakin mukaan, mutta hintataso täytyy alkaa kakkosella. Sen alle jos menee, niin huonona vuonna hinnat kyllä nousee ja toisaalta tilin tekeminen on vaikeaa. Toisaalta muutama vuosi sitten, kun tämä ruljanssi alkoi ja jotkut kiinnitteli suurin piirtein 180 euroon ja sitten hinnat nousikin tosi rajusti, niin esim. Raisio tuli vastaan ja maksoi kiinnityksen päälle vielä extraa. Mielestäni erittäin reilu temppu heiltä. Tämä on peliä, mutta senhän takia tätä tehdäänkin, että saadaan kiksejä ja keskustelua. Kyllä poistuminen omalta mukavuusalueelta on se juttu, mikä pitää dementian poissa.

Nyt saa Jaahas Satanen merkata kalenterinkulmaan: epäonnistuminen eturivissä.

Selinat puitu niissä viimisen poutaviikon helteissä 3vk sitten ja sako 150. Olis ollu kiinnikin 218€ yks pötkö nyt taitaa naapuri päästä siitä nauttimaan elleivät siirrä ens vuoteen tai anna syysvehnänä viedä.

Tuo on näköjään huono pitämään sakonsa mut paljon kuulunut samaa muistakin lajikkeista. Aikaisemmin puidut vielä ok. Kai siinä kosteaa keliä sit oli. Luvattoman helposti kyllä droppas. On saatu pahemmistakin keleistä pullanisua.

Saan syysvehnien joukossa niitä menemään leipänä vähän jos lystää mut eipä siitäkä paljo parta pauku. Tai jättää ens syksyyn ja sekottelee ja toivoo et hinnat noussu yleisestikin. Ens vuodeks otettava lisäykseen joku toinen vehnä.

Ekojen nostojen sokerit todella alhaalla. Kolmas vuosi putkeen vähä sama laulu. Itellä onneks vielä pari viikkoa maassa. Syy ilmeisesti tämä sadejakso, jurtit niinku pesusieniä. Sadot sentään ollu positiivisia yllätyksiä ja koko ajan kuis kassoo lissää.

Kaikista Luken säästökohteista just vehnän sako3:n tutkimisen lopettaminen oli pöljimpiä päätöksiä. Voi tosin olla siemenalan lobbaamakin asia, ainakin voi epäillä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 28.09.25 - klo:08:16

Seitsemän siipinen nostolaitepaluuaura olisi vastaus meikäläisten ongelmiin. Yllättävän pienellä traktorilla vedettiin ja ei tuntunut nokka kevenevän. Tuo isompi hinattava aura oli varsin näyttävä. Aikamoinen paino kohdistuu päisteissä yhdellä akselilla pyörien varaan. Pehmeemmissä olosuhteissa voisi istahtaa siihen. Suuressa maailmassa maalajit on ilmeisesti sellaisia, että läpäisevyys ja kantavuus säilyvät paremmin. Täällä on koko ajan se märkyys ja pehmeneminen uhkana. Kuinkahan tuollaisella tilalla maatalous ylipäätään kannattaa? Kalusto on kallista ja työvoimaa tarvitaan. Syysvehnästä olisi syytä tulla hyvin, että hommassa on jotain järkeä.

Mul on viis siipiset nostolaitepaluuaurat. Kyl siin matoa v1tuttaa takarenkaan alla mut minkäs voi. Puolihinattavat olisi jo ihan kivat mut ovat hinnalla suojattuja. Päisteitä noil olidi paska kyntää mut muuten. Veturi on kookas ja tehoa (9t/300hv) löytyy mut ihan kaikki on välillä käytössä. Eipä ainakaan mulla ole mahdollisuutta enää siipimäärää kasvattaa. Muuten menisi veturi vaihtoon. Et kyl niitä kovia maalajeja täältä suomestakin löytyy. 

Mitä kannattavuuteen tulee niin sellaista 30-35l/ha palaa löpöä. Jättämällä kasvipeitteiseksi niin jo pelkällä löpöllä ja tuella saadaan noin 70€ ero.. nykyhinnoilla 500kg jyviä.
On toki joitain pehmeämpiäkin lohkoja mut menee niissäkin 20-25l/ha.

Syyskasveille tuo kyntö on silti melko pakollinen. Ja itseltä puuttuu myös kalusto jolla vln saa lopettua. Nyt se on tullut tehtyä kyntämällä. Nyt tulee lisäksi kynnettyä kesäsateiden tiivistämiä lohkoja. Yritetään tehdä melko matalaan mut on se silti joku 15cm. Saa nyt nähdä millaisia soita noista tulee. Näin yleensä vähän on käynyt ja lantavaunulla ollaan sit ihmeissään.

Olisihan se hienoa jos maalajit olisivat toisenlaisia. Voisi kannattavuuskin olla parempi viljelyssä. Mut näillä mennään mitä maalaji lotossa on sattunut tulemaan.

Missä mallissa sulla on salaojat ja vesitalous. Onko soraa kuinka lähellä pintaa. Märkää ja tiukkoja savia on myös vesitalouden kannalta haastava juttu. Itellä vähän kaikenlaisia kokemuksia, mutta pääsääntöisesti ojaväli täytyisi olla pahimmissa paikoissa 8m ja sorasilmiä tiheästi. Osittain on maat korjaantuneet noilla lisäysojituksilla, mutta pahimmat paikat on edelleen pahoja suorakylvössä. Valittaen täytyy todeta, että perusmuokkaus pelastaa paljon rakennevikaisilla mailla. Noilla pahimmilla savilla lopettaisin kuitenkin kynnön täysin. Vaikka on vaikeeta viherlannoitusten lopettaminen, niin kultivaattorin kanssa rääsimällä humusmassaa pintaan on kuitenkin se juttu. Kyntö on aivan liian perusteellinen resetointi maan rakenteelle. Kaikki hyvä mitä on saatu aikaiseksi, käännetään sinne 20cm ja homma alkaa alusta. Kultivointi on väkevin perusmuokkaustoimenpide. Nyt on tämä jankkurointi yleistynyt meilläpäin vallan kovasti. Siitä en sano mitään, kun ei ole omia kokemuksia.