Akkujätteelle ei ole vielä tullut täysin valmista järjestelmää. Liian usein rupeaa kierrätyslaitoksissa jokin akku palamaan. Kierrätyspisteissä akut ovat sikin sokin, osa on teipattuja, osa aivan paljaana. Kierrätykseen tulevien akkujen määrä voi lisääntyä jo muutaman vuoden kuluttua kestämättömäksi, ellei esimerkiksi verovaroin aleta kunnolla tukemaan akkuaikakautta.

EU:n akkuasetus on jo kaksi vuotta vanha, eikä vielä voi havaita, että akkukiertotalous olisi saanut jotenkin innostuneen lähdön teolliseksi toiminnaksi. On muistettava, että esimerkiksi lyijyakut menivät 1960-luvulla vielä kaatopaikoille penkkaan, lyijyakkujenkin kierrätys on vielä melko tuore bisnes.

-SS-

Yksi ongelma on sen akkujätten epähomogeenisuus. 300-kiloinen sähköauton akkupaketti päätyy hyvin varmasti teollisen mittakaavan käsittelyyn, sähköhammasharja, virtapankki tai kännykkä voi vahingossa päätyä vaikka sinne energiajätekasaan ja aiheuttaa yllärin..

Joskus vähän ihmettelin nitä pahvisia paristojen ja akkujen keräyslaatikoita kaupoissa joihin on tungettu sekaisin kaikkia mahdollisia akkuja ja paristoja, mutta ei niistä sitten kai paloja ole kuitenkaan syttynyt. Taitavat patterit olla yleensä jo niin tyhjiä ettei niistä suurempaa potkua enää irtoa. Eikä niitä ole kuitenkaan mekaanisesti murjottu, toisin kuin jossain energiajätekeräilyssä.

mut melkonen lataus on noissa pikku nappipattereissa. tarkoituksella en takkaan heitänyt vaan oli sellasessa soivassa postikortissa (jälkeenpäin hoksasin) laitoin takkaan palamaan ja julmettu jysäys ja tuhkat pöllysi. Että jos isomppi patteri räjähtään niin elkoinen pössäys on. Joten on ihan syytä ottaa tosissaan. Onhan niitä kännykän akkujakin mosahtanut.

Meillä kaksi edullista  ( alle 1000e ) kiinan sähky pyörää , toinen 4vuotta toinen kolme vuotta vanha . Toimii vielä niinkuin uutenakin .

onko sähkö avustuksena kuinkakin tehokas noissa?    ite kiinnostunu moisista kun ei ihan hintavaa kehtaa seisomaan ostaa mutta tarvittaessa toimis kuitenkin..   kevät ja syys painotteisena käytössä..

Sivussa asuvalla pitää olla tuplamoottori (MG740 plus) https://rollboys.com/tuote/lankeleisi-mg-740-plus-sahkopyora/
Näyttäis olevan suomalainen putiikki https://tietopalvelu.ytj.fi/yritys/3106290-9

onko sähkö avustuksena kuinkakin tehokas noissa?    ite kiinnostunu moisista kun ei ihan hintavaa kehtaa seisomaan ostaa mutta tarvittaessa toimis kuitenkin..   kevät ja syys painotteisena käytössä..

Avustustasoja on usein monta, ohjaustangossa olevaa valitsinta painelemalla. Lisäksi voi olla ns. talutusavustin, jossa siis ei tarvitse polkea. Maksimiavustuksella voi istua rennosti takakenossa ja pyörittää polkimia, niin nousee jyrkätkin ylämäet. Akku kuluu isoimmalla avustustasolla  vauhdilla, joten oma hiki säästää akkua.

On vielä huomioitava, että avustusta ei saa tulemaan moottoriin polkematta, niin kuin sähkömopolla, poljettava on aina jonkinlaista vastusta vasten, koska polkimien pyörityksen eteen päin viemä momentti viestittää avustukselle, että  pitää antaa hönkää moottorille.

-SS-

Noissa tavallisissa loppuu avustus 25 km /h vauhdissa, mutta kait ne lopit osaa noitakin virittää. Yks tuttu oli koeajanut poikansa pyörää ja sanoi, että 50 sai helposti mittariin, mutta alkoi kylätien piki jo siinä vauhdissa hirvittää.

onko sähkö avustuksena kuinkakin tehokas noissa?    ite kiinnostunu moisista kun ei ihan hintavaa kehtaa seisomaan ostaa mutta tarvittaessa toimis kuitenkin..   kevät ja syys painotteisena käytössä..

Näissä meidän pyörissä on 5 asentoinen sähkö avustin . pienimmällä eli ykkösellä avustin vie pyörää 5 km tunnissa ja isoin 5asento vie fillaria 25km tunnissa eli suurinta mahdollista nopeutta . näissä on polkimien pyörimis tunnistin joka antaa sitten moottorille ,joka on etu pyörässä , käskyn avustaa . Kunhan polkimet pyörii moottori avustaa . Tyttärellä kun oli kerran ketjut lähteneet päältä,niin pelkästään polkemalla pääsi eteen päin . eli ilman ketjujakin noilla pääsisi eteen päin kunhan vähän polkee . Sitten noissa on 7vaihteinen shimano kappa vaihde . 7vaihteella ja 5avustuksellakin pääsee kevyesti vasta tuuleen ja isotkin mäet vauhdilla ylös . Teho etu pyörässä olevassa moottorissa on 250kw ja joku laskennallinen range on noin 70km , riippuen millä teholla itse polkee pääsee pitemmällekin .

ilman ketjujakin noilla pääsisi eteen päin kunhan vähän polkee .

Toimiiko semmoinen ilman ketjuja, jossa on siinä poljinkeskiössä se moottori ?

-SS-

Teho etu pyörässä olevassa moottorissa on 250kw

Hurjia on fillarit nykyään

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 28.07.25 - klo:13:15

ilman ketjujakin noilla pääsisi eteen päin kunhan vähän polkee .

Toimiiko semmoinen ilman ketjuja, jossa on siinä poljinkeskiössä se moottori ?

-SS-

Tuo keski moottorinen onkin siksi  huono valinta  .

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 28.07.25 - klo:13:15

Teho etu pyörässä olevassa moottorissa on 250kw

Hurjia on fillarit nykyään

  hups niin on 

okei.   hyää tietoa taas.   itelle kun tuo villari ois työmatka kuljin kun ei kehtaa aina traktorilla metälle ajaa..  mutta kun iltapuolella kotio tahtoo niin ois kiva kun ylämäkeen ois avustus.   alkaa yleensä jo päivän päätteeks jalka painaa ja hyä ois kotio päästä kuivatteleen ja huilaamaan..      ja mopoa en halua kun jalka kaipaa liikettä toimiakseen..   onkohan noihin muuten saatavilla millaisia tarakoita tavaran (  motorisaha, pensat ) kuletusta varten?

... lyijyakut menivät 1960-luvulla vielä kaatopaikoille penkkaan, lyijyakkujenkin kierrätys on vielä melko tuore bisnes.

-SS-

Tikkurilassa oli vuodesta 1935 Oy Grönberg Ab:n lyijysulatto ja lyijyvalkoistehdas jonnekin 70-luvulle asti, vielä 80-luvulla Beran lyijysulatto kehä kolmosen ja Tuusulantien risteyksessä. Tikkurilan laitos oli ns. kuilu-uuni, eli sinne laitettiin koksia ja  (oksidoitunutta) lyijyromua, uunin pohjalta valutettiin sitten metallista lyijyä. Uutena uunin päässä oli suodatin, koska sieltä saatiin niin paljon lyijyä, että kannatti ihan taloudellisestikin. Sitten 1950-luvulla "suodattimet menivät epäkuntoon" ja joskus 70-luvulla Hgin Kaisaniemessä (20 km etäisyydellä) havaittiin ilman lyijypitoisuudessa selvä piikki, kun tuuli tuli juuri Tikkurilan suunnasta. Aikana, jolloin autotkin polttivat lyijyllistä bensaa. Maatalouden tutkimuskeskuksen pääpaikka oli tuolloin Tikkurilassa ja jostain syystä viljelysmaan raskasmetallitutkimus oli Suomessa silloin eurooppalaista kärkeä...

Mutta noin asiasta: lyijyakku on aika helppo kierrätettävä näihin litiumakkuihin verrattuna. Siellä on standardeissa ja tekniikassa vielä   paljon tekemistä.