Kaks kertaa olen paalannut karhottimella tehtyjä kuivaheinä karhoja. Ensimmäisen ja viimeisen ! Ei mitään hyvää sanottavaa, jos ei lasketa sitä että sen jälkeen en ole vieraille paalannut.

Joo sellasia mällejä vetelee paalaaja
Sanottava että ylö kp320 jäljiltä on hyvä karho paalata ja elho 300 jäljiltä vielä parempi.

Annetaan vielä akronikille viimeinen mahdollisuus kunhan kakkos rehua tehdään. 
Jo minä suunnittelin että hommaan 320 ylön ja siitä vaihan pöyhinroottorit tuohon agroniciin

Jaa. Mä olen kymmenen vuotta paalannut 8-14 metrisen jäljiltä. Silloin kun heinä on kuivaa niin ei ole ongelmia yleensä, jos on niin johtuu yleensä karhotin kuskista sekä lohkon muodosta. Sitten jos tollaiset karhot kastuvat niin on ongelmia tiedossa. Tukkeutuu helposti noukkimella ja sullojassa. Ja yleensä saa tehdä jonkinlaista remonttia paalauksen ohessa. Sama on olki karhoilla jos kastuu.

kolmelta metriltä vajaa 29 senttiä heinää ei miusta ole paljonkaan...   kun katot miten 605 vetää maatvetolaitetta koukun alla..  siinä karhon päällä nääs!

16.9 renkailla on tuon verran ja 18.4 vähän enempi. Joskus teki mällin pohjan alle että takapyörät rupesi sutimaan ilmaa😉. Yleensä ongelmat  oli karhoittamattomissa puimurin karhoissa.

Mulla on malli vetolaitteesta joka tulee koukun pohjan alapuolelle noin  tuuman.

ahaa,   noista on siis monta mallia käytössä.   itellä se koukuna alapuolelle tulee noin 8,5 senttiä  ja vielä pystyseinänen..   punavanteessa on semmonen koukkulaite jonka sisällä on vaihettava koukku/vetokita ja se on noin 43 sentin tasolla..   ja pohjaltaan sileä,   ei keräile tavaraa eteensä.                     tuo valun koukkuhässäkkä on ihmettä kun olisi kait voinut rakentaa hieman sujuvammankin laitteen.. 

Mä joudun massikas pitämään vetovarret alhaalla paalatessa ja ainakin ne teki palloja karhottimella tehtyihin kuiviin heiniin. Tosin taisi jo etuakseli lykätä menemään heiniä edellään. Eipä tee mieli muistella sitä. Ikinä en enää eres yritä tuota. En tiedä jos ne karhot olis ensin jyrännyt, olisko onnistunut paremmin  Ja kun se mälli sitten lähti vetämään paalaajaan niin sehän veti sen sieltä etupyöristä saakka, vaikka tr oli paikallaan 

Mä joudun massikas pitämään vetovarret alhaalla paalatessa ja ainakin ne teki palloja karhottimella tehtyihin kuiviin heiniin. Tosin taisi jo etuakseli lykätä menemään heiniä edellään. Eipä tee mieli muistella sitä. Ikinä en enää eres yritä tuota. En tiedä jos ne karhot olis ensin jyrännyt, olisko onnistunut paremmin  Ja kun se mälli sitten lähti vetämään paalaajaan niin sehän veti sen sieltä etupyöristä saakka, vaikka tr oli paikallaan 

Onkohan karhottimen mallilla merkitystä? Ja tietysti paalaimen.

Tänään karhotin 13 ha lohkon kuivaa heinää paalaimelle, paikoitellen hyvinkin kova heinä. Karhoon 4-6 metrin leveydeltä tavaraa eli ajan vajaalla leveydellä. Ajan paalaimen perässä, silloin on tilaa valita työleveyttä; paalit jäävät paalatun karheen vasemmalle puolelle eivätkä ole tiellä.
Koko pellon karhotus etukäteen olisikin sitten haastavampi homma... ainakin noinkin leveällä karhottimella. Aloitusreunasta pitää ajaa vain toisella roottorilla jos heinää on reunassakin julmasti. Ja 30 aarin kolmiolle ei kaikkein näppärin tapa.

Samalle urakoitsijalle olen kuivaa karhottanut noin vajaan 10 vuotta eikä ole koskaan valittanut että olisi joku ongelma, päivastoin. Saa tehtyä juuri optimaalisen suurta karhoa. Keskelle karhottava Pötikkä 882. Paalauksen kanssa ei mitään ongelmaa, vetäjänä T175 ja paalain Kuhn VBP 3165. Mitään yhtäköyttäilmiötä ei ole ikinä ilmennyt.

Eka kerta oli sellainen hätäkokeilu kun ei muuta karhotinta ollut käsillä. Siitä se sitten jäikin ykkösmenetelmäksi.

Mun hermojeni koettelemus ajettiin aikoinaan yksiroottorisella molemmin puolin ja karho keskelle. Kun tuosta paalaamisesta ei mitään tullut muutama hehtaari jo karhotettua levitettiin tuolla , siis yhdestä karhosta tehtiin kaksi. Tuota toimenpidettä ja kuinka se tehtiin en nähnyt, mutta paalattavuus parani reilusti.

Jaa siinä oli oikea syy eikä vika ollut laitteissa tai kuskissa. Niitähän oli aikoinaan useampi roottosia sivulle karhottavia. Sellaisen jäljiltä voi olla millä tahansa korjuu koneella hankala korjata. Millaistakohan on niiden tonuttien karhoa paalata. Monessa emopaikassa on niitä.

tuos katellu kun urakoija vetelee mac halella noita ruohoja palloonn ja ei mitään ongelmaa näy olevan.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.07.25 - klo:12:43

Mä joudun massikas pitämään vetovarret alhaalla paalatessa ja ainakin ne teki palloja karhottimella tehtyihin kuiviin heiniin. Tosin taisi jo etuakseli lykätä menemään heiniä edellään. Eipä tee mieli muistella sitä. Ikinä en enää eres yritä tuota. En tiedä jos ne karhot olis ensin jyrännyt, olisko onnistunut paremmin  Ja kun se mälli sitten lähti vetämään paalaajaan niin sehän veti sen sieltä etupyöristä saakka, vaikka tr oli paikallaan 

Onkohan karhottimen mallilla merkitystä? Ja tietysti paalaimen.

Tänään karhotin 13 ha lohkon kuivaa heinää paalaimelle, paikoitellen hyvinkin kova heinä. Karhoon 4-6 metrin leveydeltä tavaraa eli ajan vajaalla leveydellä. Ajan paalaimen perässä, silloin on tilaa valita työleveyttä; paalit jäävät paalatun karheen vasemmalle puolelle eivätkä ole tiellä.
Koko pellon karhotus etukäteen olisikin sitten haastavampi homma... ainakin noinkin leveällä karhottimella. Aloitusreunasta pitää ajaa vain toisella roottorilla jos heinää on reunassakin julmasti. Ja 30 aarin kolmiolle ei kaikkein näppärin tapa.

Samalle urakoitsijalle olen kuivaa karhottanut noin vajaan 10 vuotta eikä ole koskaan valittanut että olisi joku ongelma, päivastoin. Saa tehtyä juuri optimaalisen suurta karhoa. Keskelle karhottava Pötikkä 882. Paalauksen kanssa ei mitään ongelmaa, vetäjänä T175 ja paalain Kuhn VBP 3165. Mitään yhtäköyttäilmiötä ei ole ikinä ilmennyt.

Eka kerta oli sellainen hätäkokeilu kun ei muuta karhotinta ollut käsillä. Siitä se sitten jäikin ykkösmenetelmäksi.

Monen merkkistä karhotinta on tullu nähtyä,mutta suurin ongelma huonossa karhotuksessa tuntuu olevan siinä ratin ja penkin välissä.Todella hyvä karhotinkuski tekee optimaalisen karhon paalaajalle,iliman kiinalaisia siis kaikkia maita ja muita mahollisia paskoja.Eikä heiniä myöskään jää pellolle.Niin ja nämä on ollu keskellekarhottavia.

Karhotinkuskin olisi hyvä välillä korjata omia tuotoksiaan noukkarilla tai paalaimella. Tai vaikka ajosilppurilla, mikä menetelmä nyt onkaan käytössä.

Se on kuin mikä tahansa työ, pitää tarkkailla työnsä jälkeä ja ymmärtää mitä on tekemässä. Huomata virheet ja korjata ne jos mahdollista. Jos vaan ajaa robottityyliin niin hyvää tuskin tulee.

Maata, risuja, mahdollisia edelliseltä kerralta johonkin jääneitä pilaantuneita rehutuppoja ei koskaan mukaan. Rehun laatu on ykkösasia. Korkeus pitää säätää niin että maata ei raavita. Tässä tietenkin myös niittäjän sängen korkeus esittää jotain roolia.

Ei tehdä mällejä eikä sotkuisia karhoja. Sopivat, tasaiset karhot, juohevat linjat, ei liian tiukkoja mutkia, loivennetut kulmat.
Jos lohkolla ei ole teräviä kulmia niin noukkarin pitäisi saada toteutettua puhdas korjuu peruuttamatta kertaakaan...

Olen minäkin karhottanut mm supikoiran, tosin niittomies oli sen niittokoneella jo teurastanut ja piilottanut karhon alle. Ei huomannut hän, en minä, ei noukkarikuski. Siilomies sitten kertoi että oli toimitettu sellaista mitä ei ollut tilattu.. aika sotku kun oli mennyt noukkarin terien läpi.

Kai se heinä jollain pitää karhottaa, että pystyy paalaamaan. Noukkimet ei kokemukseni mukaan pysty jakamaan heinää ja menee tukkoon jos heinä on levällään. Aikamoinen karho tulee tommoisella  3,5 m yksiroottorisella, jos hyvä heinä ja karhotetaan kahtapuolen ja jätetään karhon alusta vielä koskematta. Siinä on 8 m yhdessä karhossa. Harrastemielessä tuollaisella karhotetaan pikkupaalaajalle ja sillä tehdään karhoja vieri viereen. Ensimmäinen karho tuppaa tulemaan turhan suuri.

Kai se heinä jollain pitää karhottaa, että pystyy paalaamaan. Noukkimet ei kokemukseni mukaan pysty jakamaan heinää ja menee tukkoon jos heinä on levällään. Aikamoinen karho tulee tommoisella  3,5 m yksiroottorisella, jos hyvä heinä ja karhotetaan kahtapuolen ja jätetään karhon alusta vielä koskematta. Siinä on 8 m yhdessä karhossa. Harrastemielessä tuollaisella karhotetaan pikkupaalaajalle ja sillä tehdään karhoja vieri viereen. Ensimmäinen karho tuppaa tulemaan turhan suuri.

Milläs karhotat ajosilippurille/noukinvaunulle?

Urakoitsija karhottaa ajosilppurilla neliroottorisella. Olisko työleveys 14 m. Aika hiljaa joutuis pikkupaalaajalla ajamaan.

Taitas pikkupaalaja joutua hukkaan sinne karhoon kuivillaheinillä...ja toisekseen ajosilippurissa on vähän enemmän voimaa kuin näissä tavistraktoreissa...18m karhottimesta olen kuullut.Juu,ei ole pikkulohkojen vehje ja ajosilppurille karhottaa ja tiettävästi alhaalta ylöspäin heiniä.