Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.06.25 - klo:19:49

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.06.25 - klo:17:51

Asiaa on paljon tutkittu, ja on tultu siihen tulokseen että ei ole lajikkeiden välillä eroja donien vastustuskyvyssä.

Olisiko viitettä joihinkin tutkimuksiin, joissa lajikkeiden vaikutus pystytään kiistämään. Oma aavistus on, että viljelytekniikka vaikuttaa jonkin verran, viljelykierto tietenkin myös.

-SS-

https://kaytannonmaamies.fi/punahomeen-kestavia-lajikkeita-ei-ole/

Niin tai näin niin kannattaako yrittää ehdoin tahdoin viljellä kauroja joissa viisari värähtää? Mielestäni ei. Jos joku lakike esittää alttiutta niin pitäköön jalistaja tunkinsa. Suomen lajikeluettelo on täynnä kauralajikkeita niin voi vslita sellaisen joka ei ole altis..

oliko muuten punahome jonkinlainen vitsaus entiseen aikaan?    en ite muista että olis yhtään ollu moisesta etes juttua muutama vuosi takasin päin..   saati kymmenen vuotta sitten...

oliko muuten punahome jonkinlainen vitsaus entiseen aikaan?    en ite muista että olis yhtään ollu moisesta etes juttua muutama vuosi takasin päin..   saati kymmenen vuotta sitten...

Kaurat olivat pitkäkortisia, ja CCC:tä ja muuta käytettiin suruttomasti karjatiloilla. Nykyään tuntuu klormekvattikloridi olevan vieroksuttu aine vientikauroissa. Röyhyn etäisyys maasta vaikuttaa, tässä juonteessa lainatun artikkelin mukaan. Eikä semmoisiin seitsemän tonnin satoihin pyritty edes. Muita viljalajeja ei ruiskutettu kolmeen kertaan tautiaineilla, jolloin maaperä ei ollut seuraaville vuosille lisäämässä valinnalla DON-arvoja nostavia Fusariumin lajeja. Lisäksi pellot kynnettiin, ei viljelty pahnakurassa.

Säätkin ovat muuttuneet, se on jo kymmenen vuoden ajan näkynyt alenevissa hl-painoissa, niitä tilastoidaan mm. Raisiolla. Viljan  stressi lisää DON-saastuntoja.

Mutta lajikekysymys ei tuo DON ole, ei siis ei. Ei koskaan. Ei pysty olemaan. Uskomme kasvinjalostajaa.

-SS-

okei.   ite en ole koskaan laittannu viljoille tautiaineita mutta en ole kuullut rehuviljanäytteistä löytyneen  punahometta itellä...   laittelin raisiolle näytteitä aikasemmin ihan mielenkiinnon vuoksi millaista laatua olis viljat ollu..

Miten lienee tuo kerääjäkasvien suosio lisännyt noita doneja ja homeita... Ne kun pitäävät kasvuston kosteampana ja osa on kai isäntäkasvina homeille...

Pellot ovat jo sellaisia, että iltahämärässä näyttää, kuin siellä olisi lammaslauma ruokailemassa. Tarkemmin katsoessa ne ovat suuria talvehtineita saunakukkia. Vesiheinä, matara ja pillike leviävät jo pienten orasten päällä. Vaikuttaako rikkakasvien kilpailu stressaavasti viljakasveihin ?

Omituista on nyt muutaman vuoden tauon jälkeen tutkia syyskyntömaiden rikkakasvikantaa, ihmetellä täytyy, että ei näy kovin runsasta rikkakasvustoa. Ehkä se sieltä tulee, mutta outoa on.

-SS-

Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.

Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.

Onhan sitä tutkittu, että kuoritussa kaurassa saadaan DON putoamaan merkittävästi. Proagrian luomukaurablogissa todetaan, että kuoresta tehdyssä jauhossa toksiineja on kaksinkertainen määrä kauran muuhun jyvään verrattuna. Toksiinisen kauran lajittelussa voimakkaan sinivalon käyttö vähensi toksiineja. Ehkä myös hylätyistä solariumeista saisi rakennetuksi kauranlajittelijan ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.06.25 - klo:22:03

Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.

Onhan sitä tutkittu, että kuoritussa kaurassa saadaan DON putoamaan merkittävästi. Proagrian luomukaurablogissa todetaan, että kuoresta tehdyssä jauhossa toksiineja on kaksinkertainen määrä kauran muuhun jyvään verrattuna. Toksiinisen kauran lajittelussa voimakkaan sinivalon käyttö vähensi toksiineja. Ehkä myös hylätyistä solariumeista saisi rakennetuksi kauranlajittelijan ?

-SS-

Mä luulen että tässä korostuu alueellisuuskin, ei noita myöhäisiä kauroja viljellä toksiiniherkillä alueilla käytännössä lainkaan. Samoin nuo lajikkeet tuottaa isoa ja tasalaatuista jyvää, jossa toksiinit luonnollisestikin matalalla. Niissä kuihtuneissa jyvissähän ne homeet yleensä luuraa. Aikaiset kaurat yrittää tehdä paljon jyvää vaikka osa jää kahuiksi, myöhäisemmissä ehkä vähemmän jyvää mutta tasalaatuista? Vai johtuuko tämä pelkästään kasvupaikasta/olosuhteista.

Jokatapauksessa ensimmäinen asia kauran viljelyssä on tiedostaa toksiiniherkät lajikkeet ja vältellä niitä, MOT. Unohtamatta tietenkään muita altistavia tekijöitä, kuten viljelykierto.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.06.25 - klo:22:36

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.06.25 - klo:22:03

Olen aina ollut sitä mieltä, että paksu kuori on olennaisessa asemassa homeen torjuntaa. Tässäkin luettelossa Belinda on edelleen puhtailla papereilla mukana ja uudemmista lajikkeista mm. Avenue on isojyväisenä ja käytännössä melkein Belindaakin paksukuorisempana don-vapaa. Ihan uusista lajikkeista Proxy näyttää myös olevan ongelmaton. Hankkijan Salopellolle talvella huomautin kuoren merkityksestä homeita vastaan ja hän piti asiaa mielenkiintoisena, mutta tyytyi toteamaan, että asiaa ei ole tutkittu tuolta kantilta. Kyllä tässä paksukuorisuuden perimätiedossa voi siis hyvinkin olla perää.

Onhan sitä tutkittu, että kuoritussa kaurassa saadaan DON putoamaan merkittävästi. Proagrian luomukaurablogissa todetaan, että kuoresta tehdyssä jauhossa toksiineja on kaksinkertainen määrä kauran muuhun jyvään verrattuna. Toksiinisen kauran lajittelussa voimakkaan sinivalon käyttö vähensi toksiineja. Ehkä myös hylätyistä solariumeista saisi rakennetuksi kauranlajittelijan ?

-SS-

Mä luulen että tässä korostuu alueellisuuskin, ei noita myöhäisiä kauroja viljellä toksiiniherkillä alueilla käytännössä lainkaan. Samoin nuo lajikkeet tuottaa isoa ja tasalaatuista jyvää, jossa toksiinit luonnollisestikin matalalla. Niissä kuihtuneissa jyvissähän ne homeet yleensä luuraa. Aikaiset kaurat yrittää tehdä paljon jyvää vaikka osa jää kahuiksi, myöhäisemmissä ehkä vähemmän jyvää mutta tasalaatuista? Vai johtuuko tämä pelkästään kasvupaikasta/olosuhteista.

Jokatapauksessa ensimmäinen asia kauran viljelyssä on tiedostaa toksiiniherkät lajikkeet ja vältellä niitä, MOT. Unohtamatta tietenkään muita altistavia tekijöitä, kuten viljelykierto.

Kyllä mun avenuessa viime vuodelta "mittarit" värähti. Vertailevaa näytettä ei ollut antaa mut totesin et myyn sitten muualle. Elintarvikearvoissa se värähtely oli mut on niin nolla vuosiakin ollut.
Ei ole peräkkäin viljelyä ja luomussa viljrlykierto on tarkemmassa syynissä kuin ehkä yleensä. Epäilen silti et viime vuosi voi olla kaura viljelyn viimeinen kultavuosi...kauanhan sitä kestikin.

Itsellä ollut viime vuosina Bennyä ja Donnaa, molemmat ovat luettelossa kohonneella DON-riskillä. Mutta kuormien mittausraporteissa on järjestään ollut DON-arvot nollassa. Mitään tautiaineita ei ole käytetty. Aina peitattua ostosiementä. Maat aina syksyllä kynnetty, onkohan siinä selitys? Tai lisääkö heikkolaatuinen TOS siemen riskiä?

Saahan sitä olla uskossaan vahva, mutta kun se homesienten käyttäytyminen kasvissa on sen laatuista, ettei se vaikuta, minkälainen lajike siinä pellossa on.  Kyllä asiaa on tutkittu paljonkin.  Kysykää vaikka Marja Jallilta, jos ette muuten usko.
Jos joku kuvittelee vahvasti, että juuri tietyt lajikkeet ovat "turvassa" DONeilta, voi joutua pettymään raskaasti.

Saahan sitä olla uskossaan vahva, mutta kun se homesienten käyttäytyminen kasvissa on sen laatuista, ettei se vaikuta, minkälainen lajike siinä pellossa on.  Kyllä asiaa on tutkittu paljonkin.  Kysykää vaikka Marja Jallilta, jos ette muuten usko.
Jos joku kuvittelee vahvasti, että juuri tietyt lajikkeet ovat "turvassa" DONeilta, voi joutua pettymään raskaasti.

Kyllä kysytty on. Koska kyse on kapean aikaikkunan tartunnasta, vahvasta sääriippuvuudesta, kasvin kokemasta stressistä ja viljelytekniikasta, ei lajikkeen vaikutus siltikään ole olematon. Edes Jalli ei ole väittänyt niin, eikä sanojensa mukaan kiistä "dataa" , jota löytyy mm. Raision asiantuntijoilta. Jalli toteaa, ettei yksistään pidä tuudittautua lajikkeen varaan.

Toki kyseessä on ongelma, joka on näennäisesti syntynyt vasta äskettäin, mittaamisen takia. Muussa tieteessä on tunnettu tosiasia, että sitä mitä mitataan, löydetään.

Jos lajike on esimerkiksi poudan arka, se vaikuttaa tartunnan herkkyyteen. Se tiedetään myös Fusariumin eri lajien tarttumisesta ja toksiinien muodostumisesta. Lajikkeen aikaisuusluokka vaikuttaa poudan arkuuteen ja stressiin myös.

Tämän takia pystyyn kuivaneista kauroista on saattanut löytyä erittäin korkeita pitoisuuksia. Lainaamassani luomukauratutkimuksessa ei edes löydetty lako- ja pystyviljan eroa toksiinipitoisuudessa. Vaikka muuta oli odotettu.

Eli äärimmäinen lujakortisuus tuo mukanaan poudanarkuuden.

-SS-