Vaikkei se tietysti viisasta olekaan, olisiko tämä talvinen kylmyys ja kalenterin päivämäärä kuitenkin jarruttanut heikkohermoisemmankin mieltä...

Vaikkei se tietysti viisasta olekaan, olisiko tämä talvinen kylmyys ja kalenterin päivämäärä kuitenkin jarruttanut heikkohermoisemmankin mieltä...

Viisasta ja viisasta. Jos lämpötila tippuu yöllä yli 10 pakkasasteeseen niin miksi ne jyvät pitäisi tunkea sinne peltoon?

Katselee nyt tän tulevan viikon niin pääsiäisen alusviikolla varmaan siellä jo on täysi tohina päällä..

Olen aika pitkälle siinä päässä, että syysviljat lannoitan aikaisintaan kahden viikon päästä ja toukoja aletaan tehdä aikaisintaan huhtikuun viimeisellä viikolla, jos maat oikeasti kuivia silloin ja lämpöä on löydyttävä, ihan oikeasti.

Olen aika pitkälle siinä päässä, että syysviljat lannoitan aikaisintaan kahden viikon päästä ja toukoja aletaan tehdä aikaisintaan huhtikuun viimeisellä viikolla, jos maat oikeasti kuivia silloin ja lämpöä on löydyttävä, ihan oikeasti.

Mikäs nyt jarruttaa. Mielestäni kirjoittelit jo lähestyvästä kuivuudesta. Eikö olisi jo aika kylvöille?

Kesäkuun sateet on aina lähempänä mitä myöhemmin kylvää..

Tasailin nuo jokirannan maat. Niihin pääsee aina aikaisin jollei ole tulvia. Ovat kosteuden puolesta kylvökunnossa. Vehnää ja jurttia tänne, mutta kumpaankaan ei vielä edes siemeniä. Seuraavaks loput tasaukset ja sitten lannanajot. Pojat alotti eilen sen homman ja jatkan sitten kun saan kärrin. Ois kyl makee joku kunnon sade tasattuihin maihin ja siitä sit kivasti siemenet kosteeseen mut jäänee haaveiluksi. Varsinkin jurtille olis ihan optimi näin, kun kylvösyvyydellä ei voi paikata. Tulevalla viikolla tuskin vielä kylvöä mut tukevasti niitä kohti edesauttavia toimia.

Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten. Samoin marraskuussa tulvan alla ollut alue erottuu vaaleampana nyt.

Kyl se joskus vaihtaa. Maaliskuukin jäi alle 10mm. Kannattaa muistaa mitä toivoi sitten kun alkaa sataa. Sen on menneet vuodet opettaneet. Kuivan kanssa aina pärjää mut liian märkä on paha paikka. Pätee moneenki hommaan..

Nooh jos pitkää 3kk ennustetta katsoo niin se yltää nyt heinäkuun alkuun.
Edellisen kerran tuollaiset käppyrät (lämpötilakaavio) oli 2017.
Eli viileän puoleista kesää. Ja välillä jopa saattaisi sataa..
Menneinä vuosina 2018 vuodesta lähtien on ennustettu lämpötila ollut aina pitkäajan keskiarvon yläpuolella alkukesän osalta. Nyt oleva ennuste on napsun alle.

Muistaako joku millainen se 2017 vuoden kevät oli?

Kylmä. Kylvin juurikasta noin 10.5 ja aamulla jatkoin valmiiksi äestettyä peltoa joka oli valkoinen. Tuli ne sinne kylvettyä.

ja eikös tuolloin oraat lähteny hyin liikkeelle kun oli se valkoinen kosteus apuna..?   muistelen että oli sen jälkeen ihan kivan lämmintä ainakin hetken..

Vuosi 2017 oli tällä alueella erityisen sadokas. Meillä näkyi olleen syysruista, syysvehnää, syysrapsia ja hiukan kevätöljykasveja.

Syys- ja kevätrapsin sato oli noin 2 - 2,2 t/ha, paitsi Sensei-syysrapsin, jonka sato oli 3 t:n luokkaa. Jos tuota Senseitä olisi ollut koko syysrapsiala, olisin tikahtunut epäuskoon, kuinka paljon voikaan rapsia tulla.  Kevätrypsi syysrapsin paikkoina tuotti hintelät 800- 1100 kg/ha. Hybridiruis SU Performer ei ollut mikään satotykki, vähäinen syysvehnä oli sitä vastoin  erinomaista.

Toukokuun alussa 8.-17.5. oli runsaan viikon yöpakkaskausi, meillä oli rapsit kylvetty 3.5. mennessä. Pakkanen ei tappanut kevätrapsia.

Satotaso - ainakin naapureilla - oli korkea, lähes viljalla kuin viljalla, itsellä kun hybridirukiin puinti tuli vastaan ennen syyskuun sadekautta, en muista mitään tuskaa asiassa säiden puolesta olleen. Syysrapsit valmistuivat jo elokuun alkuun.

-SS-

Nyt voi vielä kädet polvia myöten ristissä toivoa sadetta, tai kuka sen miten tekeekin. Mutta vahva intuitio on siitä, ettei tämä nykytila ikuisesti kestä. Kuten jo aikaisemmin totesin, vuosi 2018, joka oli lähes yhtä kuiva tammi–maaliskuun osalta kuin tämä vuosi ja joka muutoinkin oli kuivin vuosi miesmuistiin, oli kuitenkin niin antelias, että vapun tienoilla ja vähän ennen antoi yhteensä jopa 50mm vettä. Sellainen satsi sopisi tulla nytkin, huhtikuun myöhemmälle puoliskolle voinee tilausta esittää.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF enteilee touko–heinäkuusta tavanomaista lämpimämpää koko Suomessa, mutta maan eteläosissa todennäköisyys tavanomaista lämpimämmälle ilmalle on suurin. Eritoten toukokuu erottuu ennusteessa tavanomaista lämpimämpänä. Lisäksi ennuste enteilee touko–heinäkuusta tavanomaista sateisempaa. Varsinais-Suomi ei ehkä kuitenkaan erottaudu edukseen sateisuuden osalta siinä määrin kuin muu Suomi.

Skeptisesti tällaiseen ennustukseen tietysti täytyy suhtautua, mutta ehkä on olemassa pieni mahdollisuus sille, että tänä kasvukautena sataa myös vettä, ikään kuin viljelyksiemme hyödyksi.

Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.

Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 07.04.25 - klo:00:06

Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.

Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.

Kävin tuossa iltapäivällä Somerolla. Samoja havaintoja: tyhjiä laikkuja siellä täällä, tallatut päisteet tuntuvat erityisesti kärsivän. Suoraan sänkeen kylvetyissä ilmiö tuntui yleisemmältä. Luultavasti noita lohkoja ei myöskään oltu vielä lannoitettu, ainakaan mitään jälkiä ei näkynyt. Viime vuoden toisinto: syysvehnä nääkähtää kuivuuteen?

12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.

Emmää siihen oikein muuta osaa sanoa kuin, että vesitalous. Liian märkiä alueita. Kun näkyy selvästi joissain kohdin ojien päällä parempaa ja välissä liki tyhjää. Toki on niitäkin peltoja, joihin ei tullut syksylläkään kuin ojien päälle raidat, mutten tarkota sellasta. Kieltämättä hassua kun mulla oli pari semmosta kattilanpohjaa, joissa oli lammikot vettä. Kun maa suli ja läpäisi veden, niin niihin tuli oraat. Sit taas nämä nyt ilmaantuneet eivät olleet vielä reilu 2vk sitten lannoittaessa havaittavissa. Mitä siihen sit keksis, hapettomuus vaikka  Seurataan tilannetta vielä. Ryhmiin tullu vastaavaa muualtakin päin maata, jopa viettävissä kohdin peltoa.

On mulla tuolle omalle pellolle yks selitys. Se oli viimekin vuonna syysvehnällä, huiskakylvö. Talvi oli hankala ja sinne jäi tyhjiä alueita, n.20%. Vesitaloussyistä silloinkin. Vedin niihin paikkona suorakylvönä Iisakkia. Nyt samat alueet huonompia. Olisiko syysvehnän juuristo tehnyt parempaa. Tai sit ne vaan on märkiä kohtia ja vesitalous on syyskasveilla tietysti kaiken aajaoo.

Syysvehnä ei ole niin herkkä liialle syksy- ja talvivedelle kuin ruis. Mutta kyllä syysvehnäkin harvenee, kun oikein tihuuttaa. Yksi talvehtimiseen vaikuttava ilmiö on havaittavissa, ja se on erinomaisen raskaat täysillä säiliöillä rullaavat kylvöyhdistelmät.  Jos pelto on ollut hiemankin liian kostea, ei kuitenkaan enää pyöriin takertuvan kostea, painuu varsinkin savi vaivautuneeseen tilaan, ja talvella sitten vettyy maaperä pintaan asti.

-SS-