Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viljanviljely ja osuustoiminta  (Luettu 2113 kertaa)

Aalto

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 373
Viljanviljely ja osuustoiminta
Miten on ,onko nyky viljanviljelijä valmis osuustoimintaan liikkenä tai kauppana.
Valio tuntuu toimivan aika hyvin yleisesti.
Omko viljanviljelijät liian hajanainen yhteisö toimimaan yhdessä ?
Isot tilat tuskin lähtisi mukaan ja pienillä ei ole painoarvoa ?

Syyllinen

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9760
  • Never Trust a Hippy
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Viljapuolella on liikaa eemeleitä, ei tule mitään

Mahtaisitko itsekään lähteä vilja-osuuskunnan toimintaan mukaan, jos pääjohtaja EI olisikaan hesalainen eikä myöskään hallintoneuvosto olisi kokonaan miehitetty hesalaisella viisaudella? ;D
Villi länsi,
Ronald ja Nancy,
Jippi-ai-jippi-oi

Aalto

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 373
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Tiettyä epäluuloa on Uusimaan ulkopuolisiin.
Olihan jo ennen Eu aikaa viljan ostajia  Uudellamaalla monta , kolme osuustoimintaan perustuvaa ja lukuisa joukko yksityisiä.
Ei taida tänä päivänä kannattaa sen paremmin. Jokainen osaa myydä sille , joka parhaan hinnan tarjoaa.
Isot erät kiinnostaa , nuppikuormat ei.

Syyllinen

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9760
  • Never Trust a Hippy
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Hesa ostaa viljat ja maksaa kunnon hinnan. ;D Kun viljanviljelijä matkustaa Hesaan hieromaan viljakauppoja, niin silloin on viisasta kiskaista asiaankuuluva pipo päähän.

Viimeksi muokattu: 10.03.25 - klo:10:45 kirjoittanut Syyllinen

Villi länsi,
Ronald ja Nancy,
Jippi-ai-jippi-oi

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20998
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Kyllä Viljatavastia Osuuskunta näkyy pärjäävän edelleen. Aikaisemmin samanlaisen osuuskunnan tulo Viroon vakautti paikallisia hintoja, voidaan olettaa, että täälläkin saattaa ylimääräinen viljakauppakanava rauhoittaa hintaheilahteluja.

Uudellamaalla taitaa olla Helsingin Mylly vielä, muuten kyllä Uudenmaan viljan ostomahdollisuus keskittynee Viljavan toimipisteisiin ja etenkin satamien läheisyyteen. Virkkalassa on minikokoinen Hankkijan viljavarasto ja Mustiolla on sitten isot Viljavan siilot. Onkohan Lantmännenillä yhtään omaa viljan vastaanottoa enää ? Eli ketjuliikkeet nykyään lähinnä välittävät viljaa tehtaille ja myllyille siinä kuin Tavastiakin. Pohjanmaa lienee nykyään Suomen vilja-aitta, jolloin sinne on keskittynyt myös viljan ostotoiminta, viljaa käyttävä teollisuus ja suuremmat varastot. Eikä viljalle ole olemassa kuljetustukea, valitettavasti.

Tuo rekkakuorma kokonaislukuisena mittayksikkönä selvästi hakee tilarakenteeseen rakennemuutosta; pienviljelijöiden pitäisi ennustaa kysyntää ja kylvää all-in yhtä lajia ja lajiketta. Viljelykierto-ohje tulikin tukemaan tätä muutosta, kolmen erillisen kasvilajin viljelyn monipuolistamisehdon sijaan.

Mutta vain harva viljelijä voi olettaa 5 ha:n viljelyjaon tuottavan aina rekkakuormallisen viljaa. Pikemminkin 20 ha on varmempi rekkakuorman raja, mutta näinä vuosina ei sekään ole varma ! 100 hehtaarin alalta voi säistä riippuen siis tulla 10 rekkakuormaa tai 4 rekkakuormaa. Tai alle. Tee siitä sitten sopimuksia. Ja aina jää sitten se vajaa kuorma tuupittavaksi jonnekin. Varminta on pitää vajaata rekkakuormaa hävikkinä, jolloin hävikki yksistään pienimmän mahdollisen myyntiyksikön valinnalla rekkakuormaksi on noin 5-7% tai pahimmassa tapauksessa 20 %

Paikkakunnalla, minne voi tuoda pieniä eriä lisämaksua vastaan, tämä hävikki voidaan vielä hyödyntää. Salon Hankkijalla on ollut pienviljelijälle tärkeä palvelu, eli entinen Tukon viljavarasto-kuivaamo. Ainakin jos tila viljelee vain yhtä kasvilajia vuosittain, jotakin puolikasta siilovarastoa pitäisi silloin säilyttää 3-4 vuotta, ennen kuin samaa viljalajia tulee seuraavan kerran viljelyyn, olisi hyvä päästä jämistä eroon.

Pahinta on se, jos tilalta tulee vaikka viisi vajaata rekkakuormaa, kaikki eri kasvilajia. Toiseksi pahin vaihtoehto, että tulee jokaisen rekkakuorman yli viisi tonnia, kaikki eri lajeja.  Ja viljanostajat siis edellyttävät kokonaisia rekkakuormia.  Enkä oikein tajua, mikä siinä täydessä rekkakuormassa on muuta kuin meklarien egobuustailua. Viljelijä maksaa rahdin, enkä ole yhtään kuskia vielä nähnyt, joka ei haluaisi ajaa vajaalla autolla samaan hintaan myllylle kuin täydellä autolla. Kummeja kuluu vähemmän, samoin polttoainetta. Kuorma-autoyrittäjän kanssa voi siis neuvotella. Mutta toivottavasti kippauskalifit toistaiseksi antavat kipata vajaankin kuorman ?

-SS-

Eläkelläisviljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8556
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Eikös osuustoiminta ole kommunismia. Se lähti ainakin Britanniasta työväen liikkeenä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20998
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Eikös osuustoiminta ole kommunismia. Se lähti ainakin Britanniasta työväen liikkeenä.

Kuluttajaosuuskunnat ja tuottajaosuuskunnat ovat tavallaan markkinoilla eri puolella pöytää. Sitten aikanaan oli Suomessa osuuskuntia, jotka istuivat kahdella pallilla yhtaikaa, mutta tuottajat on myyty niistä pois melko tarkkaan. Teollisuutta ehkä ei kokonaan, tukkuliike ja logistiikka on yleensä kuluttajaosuuskuntien hallinnassa, kauppaliikkeiden lisäksi.  Näyttää kuitenkin siltä, että kaikenkattavan osuuskunnan ongelmaksi tulee intressien ristiriita. Kuluttajaosuuskunta pyrkii saamaan asiakkailleen edullisimman mahdollisen tuotteen, tuottajajäsenille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä hinta tuotteille, ja osuuskunnan palkolliset - jotka eivät mahdollisesti ole jäseniä, pitäisi maksaa mahdollisimman korkeat palkat, jotka tietyllä tavalla sotivat kahta muuta edunsaajaryhmää vastaan. Jos jäsenistöstä poistetaan se toinen perusosapuoli, joko tuottajaporras tai kuluttajaporras, voivat osuuskunnan palkolliset ehkä olla mukana saamassa etuja, joita jäsenistö neuvotteluasemallaan järjestää. Tällainen toimintatapa taitaa nykyisillä S-ryhmällä tai suurilla skandinaavisilla maatalousosuuskunnilla olla: toinen järjestää asiakasbonuksia, toinen tuottajamarkkinoita.

Osuuskunnat oli keksitty, ennen kuin joutilas filosofi Karl Marx alkoi kehitellä sosialismin ja kommunismin ideologiaansa; hän ehkä otti osuuskunta-aatteen mukaan siksi, että se voisi olla pehmentävänä naamiona ilmiselvän totalitaristisen kommunismin kasvojen edessä.

-SS-

Antidesantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19299
  • Tämän foorumin lukeminen ei tee hyvää älykkyydelle
ossuustoiminta
Eikös osuustoiminta ole kommunismia.

No mitenkääs net sen teile sielä zirolazza opetti...?    🎅
"Lähes kaikki Kuntaliiton vuonna 2007 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistuvat kunnat olivat tukeneet jollain tavalla vesiosuuskuntien toimintaa."

Eläkelläisviljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8556
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Hankkijalta tuli s-postiin viesti. Olis kahvia tarjolla. Hankkija täyttää 120 vuotta.
Pikkasen kyseenalainen kunnia. Hankkija meni konkurssiin aikoja sitten.
Multakin jäi 300mk konkurssipesään. ;)

Syyllinen

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9760
  • Never Trust a Hippy
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Hankkijalta tuli s-postiin viesti. Olis kahvia tarjolla. Hankkija täyttää 120 vuotta.
Pikkasen kyseenalainen kunnia. Hankkija meni konkurssiin aikoja sitten.
Multakin jäi 300mk konkurssipesään. ;)
Juo ne kahvina pois. 1992 vuoden 300 markkaa vastaa nykyrahassa noin 88 euroa. Jos kaffeekuppi maksaa kahvilassa 3 euroa, niin juomalla Hankkijassa vajaa 30 kuppia kahvia saat saatavasi kuitattua.

Viimeksi muokattu: 11.03.25 - klo:11:32 kirjoittanut Syyllinen

Villi länsi,
Ronald ja Nancy,
Jippi-ai-jippi-oi

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8039
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Hankkijalta tuli s-postiin viesti. Olis kahvia tarjolla. Hankkija täyttää 120 vuotta.
Pikkasen kyseenalainen kunnia. Hankkija meni konkurssiin aikoja sitten.
Multakin jäi 300mk konkurssipesään. ;)

Runkunaulaimen hinnan verran.🎅🎅🎅

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8039
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Hankkijalta tuli s-postiin viesti. Olis kahvia tarjolla. Hankkija täyttää 120 vuotta.
Pikkasen kyseenalainen kunnia. Hankkija meni konkurssiin aikoja sitten.
Multakin jäi 300mk konkurssipesään. ;)
Juo ne kahvina pois. 1992 vuoden 300 markkaa vastaa nykyrahassa noin 88 euroa. Jos kaffeekuppi maksaa kahvilassa 3 euroa, niin juomalla Hankkijassa vajaa 30 kuppia kahvia saat saatavasi kuitattua.

Sepe ei juo kuin Saludoa.

Eläkelläisviljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8556
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
Hankkijalta tuli s-postiin viesti. Olis kahvia tarjolla. Hankkija täyttää 120 vuotta.
Pikkasen kyseenalainen kunnia. Hankkija meni konkurssiin aikoja sitten.
Multakin jäi 300mk konkurssipesään. ;)
Juo ne kahvina pois. 1992 vuoden 300 markkaa vastaa nykyrahassa noin 88 euroa. Jos kaffeekuppi maksaa kahvilassa 3 euroa, niin juomalla Hankkijassa vajaa 30 kuppia kahvia saat saatavasi kuitattua.

Eihän tanskalaiset oo vastuussa kolmen koukun kommunistien tekemistä petoksista

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 71720
Vs: Viljanviljely ja osuustoiminta
mutta kuis siä nyt noin menit luovuttamaan noin suuria summia??

Antidesantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19299
  • Tämän foorumin lukeminen ei tee hyvää älykkyydelle
Viljunviljely ja osuustoiminta
Hankkijalta tuli s-postiin viesti. Olis kahvia tarjolla. Hankkija täyttää 120 vuotta.
Pikkasen kyseenalainen kunnia. Hankkija meni konkurssiin aikoja sitten.
Multakin jäi 300mk konkurssipesään. ;)

Runkunaulaimen hinnan verran.🎅🎅🎅

Hankkijan häätyy toimittaa seppputeuksele uus kiinalaanen runku naulain, ilimatteeksi tietenki...    🎅
"Lähes kaikki Kuntaliiton vuonna 2007 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistuvat kunnat olivat tukeneet jollain tavalla vesiosuuskuntien toimintaa."