Jos joku on niin tyhmä että viellä lämmittää torppansa suoralla sähköllä ilman minkään valtakunnan backuppia, niin laittaa sen kiinteähintaisen sopparin. Normaalit ihmiset voi valita sitten sen pörssisähkön, ja nauttia vaihtelevasta mutta kokonaisuudessaan edullisesta sähkön hinnasta. Jokaisen oikeustoimikelpoisen ihmisen pitäisi pystyä laskemaan milloin omassa kopissa sähköä kuluu, ja mitä siitä silloin kannattaa maksaa. Jos ei tämmöiseen kykene, nin lienee parempi hakeutua holhoukseen. Netissä nillittämien ei asiaa edistä. Eikä turpeen perään haihattelu.
Arviolta n. 400 000 omakotitaloa lämpiää suorasähköllä, rivitaloja myös suuri määrä. saattaa omakotitaloissa tietenkin olla vaikka joku avotakka, mutta ei näillä miinuslukemilla riitä.
Täällä maaseudulla vanhoissa kiinteistöissä varmaankaan ei niin usein olla pelkän sähkön varassa. Ilmalämpöpumppuja on paljon ja maalämpöönkin on siirrytty jossain määrin. Uusia ok-taloja on vesi-ilpillä. kaikki nää kuitenkin syövät sähköä ja kohtalaisen runsaasti näillä ilmoilla.
Kovilla pakkasilla vesi-ilp-talo on aika lailla suorasähkötalo. Samoin ilmalämpöpumpulla lämmittäjät eivät voi enää kovilla pakkasilla juurikaan nauttia yhtä suuremmasta COP:sta. Öljylämmityskiinteistöjä on valtion lahjomana poistunut kahdenkymmenen vuoden aikana suuruusluokkaa 130000 kappaletta. Näistä jos vaikka vain joka toinen on siirtynyt lämpöpumppuihin pääasiallisena lämmitysmuotonaan, merkitsee se 65000 suorasähkötaloa näillä pakkasilla lisää. Entisten suorasähköasuntojen lisäksi. Ilmalämpöpumppauskiinteistöjen sähkönkulutus ei nouse suoraviivaisesti säiden kylmenemisen mukaan, niin kuin suorasähkötaloissa, vaan kiihtyvästi joka lämpöasteen laskulla. +5:ssä lämpöpumppu antaa kilowatilla neljä, mutta -25 asteessa kilowatilla saakin vain kilowatin sisälle. Toki laatuasteikon päässä kovalla hinnalla saa lämpöpumppuja, jotka toimivat vaikka -35 asteessa. Mutta niitä ei ole vielä satojatuhansia, vaan eniten on sellaisia, jotka käytännössä antautuvat pakkaselle jo -20 asteen kylmemmällä puolella. Tämä on sähkömarkkinoiden ennustajille vaikea tilanne, ja ennusteet menevät pieleen, usein niin päin, että ei riitäkään seuraavalla päivälle suunniteltu tuotanto.
Pörssisähkön vaikutus on dramaattisin juuri lämpöpumpputalouksissa, sillä lämmitys on sellaisessa talossa silti yli puolet kokonaissähkönkulutuksesta. Ja sähkönkulutus kasaantuu kylmille päiville, niille samoille, jolloin pörssisähkö on jopa kertaluokkaa kalliimpaa kuin edullisina aikoina. Lämpöpumppaus toimii heikommin yöllä, mikä myöskin sotii pörssisähkösopimusta vastaan. Lauhoina aikoina on oikeastaan ihan sama, maksaako energia sentin vain kymmenen senttiä, ei sitä monta kWh päivässä kulu. Sitten kun taloissa kuluu vuorokaudessa sata kilowattituntia, sillä on enemmän on merkitystä, onko hinta 80 senttiä vai kymmenen senttiä.
Hybridilämmitys , jossa säästetään öljylämmitys lämpöpumppauksen oheen, on paljon vahvempi yhdistelmä ottamaan vastaan hintojen karkaaminen. Oli erittäin lyhytnäköistä sitoa tuet öljylämmityksen purkamiseen. Öljyn kWh - hinta hyvällä kattilalla lämmittäessä on aika lähellä nykyisten kiinteän sopimuksen suorasähköhintoja. Tällä tavalla saadaan sekä "kiinteän hinnan" että sähköpörssipelaamisen edut lämmityksessä hyödynnetyksi. Hintahuiput voidaan leikata pois.
On melko typerää uhota ns. nillittäjille tästä sähkönhinta-asiasta. Hintojen karkaaminen merkitsee itse asiassa ihan jotakin muuta, jota lyhyesti ajatteleva ei tule siis ajatelleeksi ollenkaan, ja kyse on vakavammasta asiasta. Korkeat hinnat merkitsevät sitä, että tarjonnan ja kysynnän marginaalihintakaavasta alkaa puuttua sitä tarjontaa liikaa. Elektronien pitää liikkua samaan tahtiin koko ajan, jännitteen ja taajuuden on pysyttävä rajoissa. Jos sähköä ei saa tuoduksi, eikä aurinko tai tuuli sitä tuota, ei meillä ole enää fossiilista tuotantoa sitä paikkaamaan. Tuontia ei pysty ilman lisäinvestointeja alkaa kasvattamaan viime päiviä suuremmaksi. Elektroneja ei sieltä saa yhtään enää lisää, loput olisi saatava viuhumaan johdoissa omin tuotantovälinein. Niin sanottu säävarma verkko muuttuu sähköenergian osalta sääepävarmaksi verkoksi, samaa tahtia kuin maakaapeloidaan ja siirtohintoja sen takia nostetaan. Miksi ?
No, tuulella katkesi sähköt, nyt tyynellä katkeaa sähköt.
Meillähän on keino varmistaa elektronien liike kantaverkossa, käyttöpaikkojen sähköntoimitusten katkonta. Yleisö ja kotitaloudet joutuvat ensimmäisenä kiertävien katkosten uhriksi. Se on jo mainittu verkkoliityntäsopimuksessanne, jos vaan luette sen. Eli omaa syytämme, kotitekoisen ilmastoideologisen painostuksen alle antautumalla parin vuosikymmenen aikana olemme joutuneet tilanteeseen, joka on sodan runtelemassa Ukrainassa esimerkiksi, tai syvällä takapajuisessa Afrikassa. Sähkö onkin muuttunut ylellisyystuotteeksi, jota ei talven pimeinä öinä saa välittömään tarpeeseen kuin jollakin paikallisaggregaatilla.
-SS-
