Kävin sattuneesta syystä Maskussa täältä missä asun ja katselin tietysti matkalla tarkasti tilanteen pelloilla. Sellainen vaikutelma tuli, että sänkeä on aivan julmetusti. Tuli mieleen, että paljonkohan kasvipeitteisyystukeen on varattu rahaa, sitä nimittäin tarvitaan melkoinen potti. Kaikilta ilmeisesti löytyy jo tallista kalustoa, millä nuo sänget käsitellään hetken kuluttua. Ilmiö oli nähtävissä jo syksyllä Oriveden suunnassa asioidessani. Pisti merkille, että valtatien varren savitöyryt, mitkä on pääsääntöisesti aina kynnetty, niin huomattava osa oli jäänyt sängelle. Ei sen puoleen, sängellä on minullakin melkein kaikki. Syksy oli jotenkin sen tyyppinen, että hyviä kultivointikelejä ei oikein ollut. Toiset sitä teki ensimmäisten pakkasten tullessa ja saattaa olla, että olikin ihan toimiva ratkaisu, koska lumien vähyyden takia pakkanen on päässyt puremaan tehokkaasti.

Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.

Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.

Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.

Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.

Kyllä sitä on rähjättykin! 

Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.

Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.

Lyöt naulan seinään? Jos osuisi sähköjohtoon niin tapahtuisi muutkin vaiheet nopeutetusti

Täällä hiukan idempänä on täysin päin vastoin. Jotkut tilat ovat kyntäneet kaikki syysvehnältä yli jääneet lohkot. Toisilla on kevytmuokattua se pakollinen osuus, loppu kynnettyä. Kynnetyt etelärinteet, joista routa on sulanut, ovat päivisin auringon kuivattaessa aivan harmaat jo. Onneksi tupakalle perso eläkeläinen suostui viime marraskuussa purkkiorjaksi toiseen traktoriin muutaman punaisen Malrboroaskin hinnalla, niin sai kotopellot sentään mustaksi.

Omat vähäiset sänget vähän kauempana ovat todellakin sellaisia, joita en saanut aikaiseksi kyntää tai äestää, vaikka olisi mieli tehnytkin. Nyt sitten odotellaan sekä maaliskuun puoltaväliä, jolloin saa alkaa muokata ehdollisuuden pakollista kasvipeitettä ja sitten huhtikuun 15. päivää, jolloin saa sen ekojärjestelmätuen kasvipeitteen muokata. Nimittäin, on melko selvää, että huhti-toukokuussa tulee ainakin yksi räntäsateinen kostea jakso, kuohkeaksi muokattu pelto kuivuu sateen jälkeen yhden tuulisen päivän aikana.

Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.

-SS-

Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.

-SS-

Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.03.25 - klo:15:24

Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.

-SS-

Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.

Taitaa olla maalajikohtainen asia. Oma kokemus on, että hiesuvaltaisilla savilla sängelle jättäminen toimii parhaiten - näillä mailla syyskyntö taas on huonoin valinta, jos kylvön aikoo jättää kevääseen.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.03.25 - klo:15:24

Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.

-SS-

Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.

Täyskiekkokoneen edellä äestävät hakkaavat kuollutta hevosta, kun voisivat kylvää suoraankin. Myös Räpid™ voinee kylvää suoraan sänkeen. Mutta kun itsellä ei satu olemaan muuta kylvöketjua kuin kynnettyyn kylväminen, eli tukkeutumisaltis neliakselinen  joustopiikkiäes sekä  laahavannaskone, ei asia ole niin yksinkertainen. 20 k€ johonkin vanhaan täyskiekkokoneeseen jep. Nope. Jokin kiilajyrävannas nyt ei pahnassa mene yhtään sen paremmin, pinnassa kyllä pyörii tukkimatta mukavasti.

Lautasäes ei oikeastaan sekoita pahnaa juurikaan, etukiekko kääntää multaa  pahnan päälle ja takakiekko levittää pahnan uudestaan pintamultaan löysälle, usein vielä vaakasuoraan ristiin rastiin. Sänkiäkeen pitäisi olla todella harva ja vaikka 8 - akselinen, ettei toimi haravana. Juu toinen 20 k€ pitäs löytyä. Onneksi nyt on käytössä 62 v vanha lapiorullaäes (johon sai vielä upouudet laakerit varaosana !) , joka tekee asian vähän eri tavalla, yksittäiset veitset puukottavat maasta palan, katkovat jopa sängenpätkiä,  ja kääntävät juurakkopaakun nurin, paakku jää osittain maahan kiinni ja olkisilppu on enemmänkin pystyssä mullassa. Silti mullan pitää oikeasti kuivua kunnolla ennen kuin pahna valuu kunnolla vantaitten läpi. Veitsirulla poimii märempiä mustia kokkareita syvemmältä juuri puukonpiston kohdalla, ja se tekee jäljestä kesäksi kokkareisempaa.  Lakopaikkojen pitkä pahna kietoo rulliin.

Siis näyttää siltä, että sänkipelto halkeilee ja kuivuu jopa hurjemmin kuin pehmeämultainen tasattu kynnös, toisaalta hiukankin märkänä äestettynä sänkimaassa kylvösyvyyden pohjalla on vaivautunut savikerros, joka kovettuu hetkessä ja estää käytännössä viljansiementen itämisen, tai jos itävätkin, ne jäävät kirkkaankeltaisiksi kituoraiksi maan pintaan kasvukauden ensimmäisinä kuutena sateettomana helleviikkona.  Tämä ei ole edes omalla pellolla havaittu, vaan ammattilaistenkin pelloilla ilmiötä esiintyi varsinkin 2023 vuonna. Että se kylvöikkuna on kapea, minuuttipeliä varmaan sitten.

Että on tässä vielä päättäminen, mitä tänä vuonna yrittelisi, mutta onneksi on sen verran paljon perinteistä kynnöstä odottamassa, että niitä normaaliaikaan huhtikuun lopulla kylväessä kerkiää kuukauden puolitoista miettimään, miten saisi nuo sänkipellot ensi kesänä kasvamaan enemmän kuin 800 kg/ha. Suorakylvöurakointia en ala enää rukoilla, ilmapiiri on jo havaittu, eipä suorakylvimen omistajilla ole kovin suurta intoa rullailla omien kiireitten keskellä jonnekin mettänperälle. Vaikka siis suurimman lohkon koko olisi 10 ha salaojitettua peltoa.

Hiesu nyt ei tunnu näinä vuosina kasvavan kunnolla millään tavalla valmisteltuna, varsinkin syyskesällä kuivuuden jatkuessa oraat muuttuvat valkoisiksi ylärinteestä alkaen, kun pohjavedet laskevat ensimmäisenä ylempää rinteiltä.

-SS-

Siis näyttää siltä, että sänkipelto halkeilee ja kuivuu jopa hurjemmin kuin pehmeämultainen tasattu kynnös, toisaalta hiukankin märkänä äestettynä sänkimaassa kylvösyvyyden pohjalla on vaivautunut savikerros, joka kovettuu hetkessä ja estää käytännössä viljansiementen itämisen, tai jos itävätkin, ne jäävät kirkkaankeltaisiksi kituoraiksi maan pintaan kasvukauden ensimmäisinä kuutena sateettomana helleviikkona.  Tämä ei ole edes omalla pellolla havaittu, vaan ammattilaistenkin pelloilla ilmiötä esiintyi varsinkin 2023 vuonna. Että se kylvöikkuna on kapea, minuuttipeliä varmaan sitten.

Se voi olla yllätys, mutta näin se menee. Jos tarkkoja ollaan, olisi hyvä kunn sänget pystyisi vetämään tasausäkeellä, jotta ne saisivat haihtumissuojaa. Tämä kun ei onnistu, jää vaihtoehdoksi aktiivinen kuivuuden tarkkailu.

Tuo liian märkänä avattu ja haitallinen kuivahtaminen oli enemmän läsnä joskus 15 vuotta sitten, kun sänkien avausta lautasmuokkarilla harjoiteltiin. Jotenki se osataan paremmin nykyään tai sitten maan rakenne on muuttunut sellaiseksi, että toimii vaan paremmin.

Se on totta, että koneet on kalliita ja sänkiviljely ei ole konekannan puolesta ollenkaan halpa ratkasu. Kyntö voi olla kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu monelle.

Kyllä kyntö pienten pinta-alojen systeeminä on paras. 100 heppaisella menee kevyillä mailla neljä siipeä kevyesti ja tiukassakin kolme. Sillä ei vedetä kuin Mukon silmukkakultivaattoria tai hankmoa kevyt muokkauskoneista. Kai muut sängen sekoittimet vaatii tehoa aikalailla enempi ja rahaa joka kohtaan ja pinta-alaa yli 200 ha

Melkein joka talossa lienee nykyisin jonkin näköinen lautasmuokkari, isoilla pojilla on topline superit. Ei tuota sängenkähjäys ongelmaa.

Sopivan urakoitsijan löytäminen on aina oma haasteensa - näillä nurkilla on onneksi suorakylväjiäkin tarpeessa saatavilla. Itsekin voisin hyvällä tuulella suostua vähän ajamaan rahtia.

Lautasmuokkarissa ratkaisee aika paljon kiekkojen kulma, aggressiivinen kulma multaa hyvin, kohtisuoraan menosuuntaan pyörivä kiekko ei tee kuin nuruja. Pahnanmutua lautasmuokkari ei toki kerta-ajolla katkaise. Itse olen ratkaissut asian niin, että puimurin silppuri on säädetty ottavaksi ja terät pidetty kunnossa (tämä on toki rahtipuinnin kautta itsestäänselvyys). Lisäksi puimurin pöytä on pidettävä maassa. Kyllä juoksee vanhasta potilastakin olkimössö näin menetellen (tuo sph on muuten maailman toiseksi tiheäpiikkisin äes ja sitä tiheäpiikkisintä ei ole vielä keksittykään).

On tässä nyt tullut näitä eri muokkaustapoja opeteltua vuosien saatossa, savisilla pelloilla siis. Täytyy kyllä sanoa, että perinteisen syyskynnön voittanutta ei taida olla. Siis siinä tapauksessa, että pellon on käynyt heti lumien sulettua vetäisemässä tasausäkeellä ja että ensimmäinen sade tulee ennen juhannusta. Kevyt sänkimuokkaus keväällä toimii sekin ja voi olla varmempi ratkaisu. Mutta älkää nyt hyvät ihmiset menkö liian aikaisin sitä savea vaivaamaan, sillä tottahan siitä ongelmia tulee. Vaikka vikahan on aina koneessa, eikä suinkaan ratin ja penkin välissä.

Tuo mainittu kevyt silmukkakultivaattori pitää paikkansa, pikkutraktorilla kun vedän olisiko 9-piikkistä. Lisäpainotin Mukon neljällä etupainolla ja piikit silloin menevät tyydyttävästi maahan sekä värähtelevät voimakkaasti. Kapea ja velton joustava terä ei vaivaa maata vaan myllää. Muuten toimii aika hyvin sänkiäestyksessä, mutta jos on paljon pahnaa, ei onnistu, on kuin heinäharava. Isolla kultivaattorilla pyörii maasta ylös kiiltävän märkää savifliisua, ja se siivu kovettuu kevättuulessa tiilimäiseksi muutamassa tunnissa. siitä ei saa enää saman kesän aikana multaa tehdyksi.

Olen huomannut, että tällä alueella ympäröivillä pelloilla vetokoneiden tehot ja painot ovat kasvaneet koko ajan, pienemmilläkin aloilla. Maaperä on erinomaisen paljon kovempaa kuin 1970-luvulla ja vetokoneen ja maanmuokkauslaitteen paino ei tahdo riittää. Omalla kalustolla ei meinannut saada ammattilaisten viljelemästä irti yhtään mitään, mutta kyllä keveiden koneiden ja syysviljojen käyttö hiljakseen pehmentää maata, mutta siihen menee ainakin parikymmentä vuotta. Salon tasangolla pitkäaikainen juurikkaanviljely näkyy sillä tavalla, että syksyvedet eivät vaan painu alas vaan jäävät järviksi seisomaan talveksi. Juurikas kumma kyllä toimii sellaisilla pelloilla vuodesta toiseen, mutta vilja ei enää menesty kuin tihkusateisena vuotena.

Monokulttuuri juurikkaanviljely kyllä siirtää maaperän hiiltä selvästi myöhäisemmiltä sukupolvilta aikaisemmille. Saksalaisesta lähteestä/1/ voi havaita, että maaperän humustasapaino juurikkaanviljelyssä voi olla -700 .. -1100 kg/ha, eli miinuksella; tarvitaan jopa kaksi nurmivuotta korvaamiseen. En enää ihmettele, kun aikaisemmin normaalit mustat multapellot olivat pintaan asti keltaista jankkoa, 30 vuoden juurikaskierron jälkeen.

-SS-

/1/VDLUFA. Humusbilanzierung Eine Methode zur Analyse und Bewertung  der Humusversorgung von Ackerland. 2014

Kire kultivaatori jossa ne ehkä 6cm kierreterät, sen kun saa kulkemaan 3-5cm. Sen perään ihan tavallinen hankno 90. Mustaa tulee, ne kokkareet joka kultivaarori nosti, hankmo hakkaa, Välillä jopa 6600 fordilla, jaksaa se, mutta kääntäminen tuskaa,. Joskus se kuivuu siitä sen kun kylvää, tai sitten yhden spiikki äestyksen

Toisaalta, kuinka mones vuosi nyt kun suoraan sänkeen jyrsimellä ja laahavantaalla, hitaasti mutta varmasti

Tuo mainittu kevyt silmukkakultivaattori pitää paikkansa, pikkutraktorilla kun vedän olisiko 9-piikkistä. Lisäpainotin Mukon neljällä etupainolla ja piikit silloin menevät tyydyttävästi maahan sekä värähtelevät voimakkaasti. Kapea ja velton joustava terä ei vaivaa maata vaan myllää. Muuten toimii aika hyvin sänkiäestyksessä, mutta jos on paljon pahnaa, ei onnistu, on kuin heinäharava. Isolla kultivaattorilla pyörii maasta ylös kiiltävän märkää savifliisua, ja se siivu kovettuu kevättuulessa tiilimäiseksi muutamassa tunnissa. siitä ei saa enää saman kesän aikana multaa tehdyksi.

Olen huomannut, että tällä alueella ympäröivillä pelloilla vetokoneiden tehot ja painot ovat kasvaneet koko ajan, pienemmilläkin aloilla. Maaperä on erinomaisen paljon kovempaa kuin 1970-luvulla ja vetokoneen ja maanmuokkauslaitteen paino ei tahdo riittää. Omalla kalustolla ei meinannut saada ammattilaisten viljelemästä irti yhtään mitään, mutta kyllä keveiden koneiden ja syysviljojen käyttö hiljakseen pehmentää maata, mutta siihen menee ainakin parikymmentä vuotta. Salon tasangolla pitkäaikainen juurikkaanviljely näkyy sillä tavalla, että syksyvedet eivät vaan painu alas vaan jäävät järviksi seisomaan talveksi. Juurikas kumma kyllä toimii sellaisilla pelloilla vuodesta toiseen, mutta vilja ei enää menesty kuin tihkusateisena vuotena.

Monokulttuuri juurikkaanviljely kyllä siirtää maaperän hiiltä selvästi myöhäisemmiltä sukupolvilta aikaisemmille. Saksalaisesta lähteestä/1/ voi havaita, että maaperän humustasapaino juurikkaanviljelyssä voi olla -700 .. -1100 kg/ha, eli miinuksella; tarvitaan jopa kaksi nurmivuotta korvaamiseen. En enää ihmettele, kun aikaisemmin normaalit mustat multapellot olivat pintaan asti keltaista jankkoa, 30 vuoden juurikaskierron jälkeen.

-SS-

/1/VDLUFA. Humusbilanzierung Eine Methode zur Analyse und Bewertung  der Humusversorgung von Ackerland. 2014

Juurikkaan naatista tulee aikalailla orgaanista ainesta maahan. Myös hiusjuuristo on ihan eri tasoa kuin viljassa. Edellisen vuoden jurttimaata kun kyntää on siellä semmoinen musta kerros täynnä kastematoja. Nostokalustolla joinain vuosina tulee pelto kyllä pahasti tiivistettyä. Ahneella on tuossa usein paskainen loppu. Juurikas kannattaa nostaa ajoissa ainakin jos kelit suosivat. Aikamoinen määrä joskus rautarulla Jukon aikaan meni multaa tehtaalle. Meillä meni silloin parikymmentä tonnia hehtaarilta multaa. Aika tappio tuosta tuli, jos kymmeniä vuosia viljeltiin jurttia.

100 ha tuli viimesyksynä kynnettyä nelisiipisillä.

Melkein joka talossa lienee nykyisin jonkin näköinen lautasmuokkari, isoilla pojilla on topline superit. Ei tuota sängenkähjäys ongelmaa.

Sopivan urakoitsijan löytäminen on aina oma haasteensa - näillä nurkilla on onneksi suorakylväjiäkin tarpeessa saatavilla. Itsekin voisin hyvällä tuulella suostua vähän ajamaan rahtia.

Lautasmuokkarissa ratkaisee aika paljon kiekkojen kulma, aggressiivinen kulma multaa hyvin, kohtisuoraan menosuuntaan pyörivä kiekko ei tee kuin nuruja. Pahnanmutua lautasmuokkari ei toki kerta-ajolla katkaise. Itse olen ratkaissut asian niin, että puimurin silppuri on säädetty ottavaksi ja terät pidetty kunnossa (tämä on toki rahtipuinnin kautta itsestäänselvyys). Lisäksi puimurin pöytä on pidettävä maassa. Kyllä juoksee vanhasta potilastakin olkimössö näin menetellen (tuo sph on muuten maailman toiseksi tiheäpiikkisin äes ja sitä tiheäpiikkisintä ei ole vielä keksittykään).

On tässä nyt tullut näitä eri muokkaustapoja opeteltua vuosien saatossa, savisilla pelloilla siis. Täytyy kyllä sanoa, että perinteisen syyskynnön voittanutta ei taida olla. Siis siinä tapauksessa, että pellon on käynyt heti lumien sulettua vetäisemässä tasausäkeellä ja että ensimmäinen sade tulee ennen juhannusta. Kevyt sänkimuokkaus keväällä toimii sekin ja voi olla varmempi ratkaisu. Mutta älkää nyt hyvät ihmiset menkö liian aikaisin sitä savea vaivaamaan, sillä tottahan siitä ongelmia tulee. Vaikka vikahan on aina koneessa, eikä suinkaan ratin ja penkin välissä.

Ei liity aiheeseen, mutta Topline ja Super. Häpeällistä, häpeällistä käyttää jossain helvetin äkeessä.