Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.
-SS-
Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.
Täyskiekkokoneen edellä äestävät hakkaavat kuollutta hevosta, kun voisivat kylvää suoraankin. Myös Räpid™ voinee kylvää suoraan sänkeen. Mutta kun itsellä ei satu olemaan muuta kylvöketjua kuin kynnettyyn kylväminen, eli tukkeutumisaltis neliakselinen joustopiikkiäes sekä laahavannaskone, ei asia ole niin yksinkertainen. 20 k€ johonkin vanhaan täyskiekkokoneeseen jep. Nope. Jokin kiilajyrävannas nyt ei pahnassa mene yhtään sen paremmin, pinnassa kyllä pyörii tukkimatta mukavasti.
Lautasäes ei oikeastaan sekoita pahnaa juurikaan, etukiekko kääntää multaa pahnan päälle ja takakiekko levittää pahnan uudestaan pintamultaan löysälle, usein vielä vaakasuoraan ristiin rastiin. Sänkiäkeen pitäisi olla todella harva ja vaikka 8 - akselinen, ettei toimi haravana. Juu toinen 20 k€ pitäs löytyä. Onneksi nyt on käytössä 62 v vanha lapiorullaäes (johon sai vielä upouudet laakerit varaosana !) , joka tekee asian vähän eri tavalla, yksittäiset veitset puukottavat maasta palan, katkovat jopa sängenpätkiä, ja kääntävät juurakkopaakun nurin, paakku jää osittain maahan kiinni ja olkisilppu on enemmänkin pystyssä mullassa. Silti mullan pitää oikeasti kuivua kunnolla ennen kuin pahna valuu kunnolla vantaitten läpi. Veitsirulla poimii märempiä mustia kokkareita syvemmältä juuri puukonpiston kohdalla, ja se tekee jäljestä kesäksi kokkareisempaa. Lakopaikkojen pitkä pahna kietoo rulliin.
Siis näyttää siltä, että sänkipelto halkeilee ja kuivuu jopa hurjemmin kuin pehmeämultainen tasattu kynnös, toisaalta hiukankin märkänä äestettynä sänkimaassa kylvösyvyyden pohjalla on vaivautunut savikerros, joka kovettuu hetkessä ja estää käytännössä viljansiementen itämisen, tai jos itävätkin, ne jäävät kirkkaankeltaisiksi kituoraiksi maan pintaan kasvukauden ensimmäisinä kuutena sateettomana helleviikkona. Tämä ei ole edes omalla pellolla havaittu, vaan ammattilaistenkin pelloilla ilmiötä esiintyi varsinkin 2023 vuonna. Että se kylvöikkuna on kapea, minuuttipeliä varmaan sitten.
Että on tässä vielä päättäminen, mitä tänä vuonna yrittelisi, mutta onneksi on sen verran paljon perinteistä kynnöstä odottamassa, että niitä normaaliaikaan huhtikuun lopulla kylväessä kerkiää kuukauden puolitoista miettimään, miten saisi nuo sänkipellot ensi kesänä kasvamaan enemmän kuin 800 kg/ha. Suorakylvöurakointia en ala enää rukoilla, ilmapiiri on jo havaittu, eipä suorakylvimen omistajilla ole kovin suurta intoa rullailla omien kiireitten keskellä jonnekin mettänperälle. Vaikka siis suurimman lohkon koko olisi 10 ha salaojitettua peltoa.
Hiesu nyt ei tunnu näinä vuosina kasvavan kunnolla millään tavalla valmisteltuna, varsinkin syyskesällä kuivuuden jatkuessa oraat muuttuvat valkoisiksi ylärinteestä alkaen, kun pohjavedet laskevat ensimmäisenä ylempää rinteiltä.
-SS-