Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe uutelan tila  (Luettu 3303 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70410
uutelan tila
vajaa 500 vuotta saman suvun hallussa.   ja kait perustettu vajaa 50 sen jälkeen kun amerikka löyty.    on aika saavutus suomessa..   mutta nyt on sit viimeinen polvi pitämässä karjaa.       juttu löytyy uusimmaasta seura-lehtestä..

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12705
Vs: uutelan tila
Mitä erilaisten niskavuorten pitäminen vaati omistajilta takavuosina, vaikkapa 1900-l alkuun asti ? Esim. isoisäni isä nai kartanoi lesken ja näin hänestä, jolla oli aikuiset lapset, tuli isäntä taloon. Ammatti yliopiston opettaja ja asuinpaikka Helsinki.

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2087
Vs: uutelan tila
Ehkä kartanoissa vaadittiin erilaisia kykyjä kuin itsellisten taloissa. Kumpikaan ei varmasti ole ollut helppoa. Kartanoissa saada työväki tekemään työt ja pysymään uskollisina taloon. Sekä saada rahat piisaan. Itsellisten onkin tarvinnut hallita työt ja rahat.

Jos se helppoa olisi niin kai näitä sukutiloja ja kartanoita olisi pilvinpimein?

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70410
Vs: uutelan tila
niiinpä.   mut aatelkaas kuin paljon noita löytyy euroopasta mut ei pahemmin ole suomessa..  onko joku täällä jollain lailla väärin?    ite kunnioitan nuita vanhoja tiloja joilla on jo kuin mones pitäjä remmissä..   jotain jatkuvuutta ois hyäksi.    jatkajat vaan nykyään joutuu laskemaan kuin kannattais ottaa tila haltuun..    eihän saa tuottaa ruokaa..sitähän saabi kaupasta!

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12705
Vs: uutelan tila
Jos se helppoa olisi niin kai näitä sukutiloja ja kartanoita olisi pilvinpimein?
Hakusanaksi torppari ja torpparilaki 1918. Listan jatkoksi pirttifilosofi. Tuossa mistään uskollisuudesta ollut kyse, vaan pakosta.
Onko mopomies ainoa, joka ymmärtää ?

Viimeksi muokattu: 16.02.25 - klo:08:46 kirjoittanut pig24

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70410
Vs: uutelan tila
onhan se tietysti että kovapanosammuntojen jälkeen piti nuita kartanoita pilkkoa mutta kuiteskin oishan sen pienemmänkin tilan voinu pitää suvun omistuksessa hieman pitenpää..   mikä lie aikoinaan estäny..?

jupe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: uutelan tila
onhan se tietysti että kovapanosammuntojen jälkeen piti nuita kartanoita pilkkoa mutta kuiteskin oishan sen pienemmänkin tilan voinu pitää suvun omistuksessa hieman pitenpää..   mikä lie aikoinaan estäny..?
Sitä tulee vuosisatojen mittaa syitä monia. Ennen vanhaan joku tauti saattoi tappaa koko talonväen ja joissain taloissa kun isäntä kuoli, uskottiin ettei hameväki pysty pitämään taloa pystyssä. Toki varmaan oli, ainakin täällä päin, pieniä taloja joissa päätoimeentulo tuli joistain metsätöistä tai vastaavista. helposti sitten siinä isännän kuoltua ei leski pystynyt pitää taloa. Kartanot varmaan toki eri asia.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70410
Vs: uutelan tila
on se tuo sote ollu jo vuosisatoja suomessa...  kun jopa ruottissa on vanhoja sukutiloja ja kartanot erikseen...    no mitä tuosta!

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12705
Vs: uutelan tila
on se tuo sote ollu jo vuosisatoja suomessa...  kun jopa ruottissa on vanhoja sukutiloja ja kartanot erikseen...    no mitä tuosta!
Sun vastausta on vaikea tulkita. Ruotsissä on jotain ikivanhoja lakeja voimassa kuten sääntöperimys, joka koskee erityisesti kartanoita.

Hupu

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: uutelan tila
Eräässä kartanossa oli sotien jälkeen sellainen tilanne, että joutui luovuttamaan rintamamiestiloille alueita. Taloa piti silloin kaksi vanhaa piikaa siskoksia olivat. Selvittivät asiaa ja toinen otti isännän taloon sekä tulevan isännän veljeltä adoptoitiin poika. Tällä järjestelyllä maista taisi kymmeniä hehtaareja säästyä luovutuksilta.
Poika sai työpaikan palkkioksi tehtaasta, työnjohtajan pestiä hoiti.
Lienee tuokin kartano lyöty lihoiksi.

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8940
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: uutelan tila
on se tuo sote ollu jo vuosisatoja suomessa...  kun jopa ruottissa on vanhoja sukutiloja ja kartanot erikseen...    no mitä tuosta!
Sun vastausta on vaikea tulkita. Ruotsissä on jotain ikivanhoja lakeja voimassa kuten sääntöperimys, joka koskee erityisesti kartanoita.
1963 laaditun ja 1964 vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan Fideikommiss-säännös purkaantuu sen silloisen haltijan kuoltua. Joitakin tapauksia hallitus on hakemuksen perusteella voinut jatkaa yhden, tai kahden sukupolven lisää erityisistä syistä. Jäljellä lienee noin puoli tusinaa kartanoa / linnaa, joiden osalta järjestely päättyy ja siirrytään normaaliin perimyskäytäntöön lähitulevaisuudessa.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12705
Vs: uutelan tila
Aika kevyissä kantimissa nykyään. Joku on kirjoittanut asiasta pienen tutkielman https://www.forskning.se/2023/05/26/unika-arvsformen-fideikommiss-darfor-har-den-levt-kvar-sa-lange-i-sverige/
"Fideikommis-instituution valitetaan olevan etuoikeutettu, naista syrjivä ja feodaalinen. Se törmää asianosaisten lakiosa- ja avio-oikeuteen, mutta se on samalla säilytetty tärkeänä työkaluna suojaamaan omaisuuden merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja."
Tärkeänä työkaluna heko heko... Tuollaisilta voisi vaatia peltotöiden tekemistä hevosilla.
Tukholman kyljessä on Carlen maatila - luulis yhden aatelisen riittävän. Thjaa, hieman monimutkainen tuo kuninkaan hallintaoikeus. Osa on valtion hoidossa, osa on Kallen yksityisomaisuutta

Viimeksi muokattu: 16.02.25 - klo:14:55 kirjoittanut pig24

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8674
Vs: uutelan tila
Talonpoikaistilojen osuus oli Suomessa ihan kohtuullinen Euroopaan verrattuna. Kartanotkin pääosin maltillisen kokoisia. Tuossa yksi esimerkki pitkään suvulla olleesta kartanosta. Tiedon ovat sadan vuoden takaa, mutta tila edelleen suvulla. https://sukutilat.sarka.fi Kunta Tenhola ja tila Prästkulla.
Mystinen kesälaatumies

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70410
Vs: uutelan tila
ja kun aikaa kattoa töllöä ni tänään katoin illallinen kansallismaisemassa.    ja tuo maitotila ihan etelässä!!!   ja vasta neljä vuotta sitten   ( kenen rahoilla )pykätty uusi pihatto...  ja noin paljon elikoita..     mitä se emppu väittää et on kantturat siirretty pohoseen????    oispa tuolla viälä peltoaukeeta myös toiselle navetalle...     ja yrittäjät viälä nuoriakiii!!!

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8940
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: uutelan tila
Fideikommiss on tavallaan säätiö, jota hallitsee fideikommissaari, joka ei omista kiinteistöä, mutta saa nauttia tuotoista. Hänen on myös huolehdittava omaisuuden hoidosta niin, että se pysyy vähintään samanarvoisena siihen saakka kunnes se siirtyy seuraajalle.

Vuonn 1963 Säädetyssä fideikommissjärjestelmän purkamislaissa on säännöt, jotka loiventavat tietä sujuvalle siirtymälle. Perussääntönä on, että seuraaja, tyypillisesti kuolleen fideikommissaarin vanhin poika, voi olla myös tytär, jos poikaa ei ole, saa puolet omaisuudesta suoraan. Loput jaetaan kaikkien sisarusten kesken. Esimerkiksi kaksilapsisessa perheessä tämä tarkoittaa, että seuraaja perii peräti 75 prosenttia omaisuudesta.

Niille, jotka haluavat pitää kiinteistön edelleen yhtenä, on mahdollisuus perustaa fideikommisslautakunnan luvalla osakeyhtiö. Yhtiön perustaminen on tehtävä ennen fideikommissin purkua, sen yhteydessä se on myöhäistä.  Näihin yrityksiin sovelletaan erityissääntöjä muun muassa maa-alueiden myynnistä, johon fideikommisslautakunnalta on haettava lupa.

Purkamislaissa on myös pykäliä joiden perusteella kiinteistö voi päätyä valtion tai jonkin muun yhteiskunnan historiaa tai kulttuuria suojelevan laitoksen haltuun. Tapauksia ei taida olla monta.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.