https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c4cbacaf-5524-499d-8766-1eaa6945d2ba

Eihän tässä näin saanut käydä.
Vain ja ainoastaan kun suorilla kuorma-autokuljetuksilla ei saada estettyä, vaikeutettua ja hidastettua laivauksia.
Ei ole kyse buumista vaan viljamafian murtamisesta.

Esimerkiksi viljan tuottajaosuuskunnan ei tarvitse eikä pidä julkistaa hintoja, vaan pitää ne jäsenten tiedossa. Suuret kauppaketjut taasen voinevat salata sopimusviljelijöittensä  hinnat ja julkaista sitten haluamansa hintatason, joka ei välttämättä ole sama kuin sopimusviljelijöillä. Tämä lienee sopimusviljelijänkin tahtotila.

Mitään velvoitteita ei viljakaupalla liene, julkistaa  ostohintansa ja mahdolliset yksilöille tarjotun hinnoittelun yksityiskohdat.

-SS-

onko mahollista saaha eilaista hintaa ostajalta jos on esim. hyää tahi laatukasta viljaa myynnissä?    onko näyttellä mitään merkitystä hintatasoon??

onko mahollista saaha eilaista hintaa ostajalta jos on esim. hyää tahi laatukasta viljaa myynnissä?    onko näyttellä mitään merkitystä hintatasoon??

Eikös se oo silloin hyää, kun on syömäkelpoista. Aika paljon tuli aikoinaan myötyä eikä koskaan palauttaneet. 

onko mahollista saaha eilaista hintaa ostajalta jos on esim. hyää tahi laatukasta viljaa myynnissä?    onko näyttellä mitään merkitystä hintatasoon??

Ainakin ympäristösertifikaatin lomakkeet täyttämällä jotkut lupaavat +10€/t

-SS-

onko mahollista saaha eilaista hintaa ostajalta jos on esim. hyää tahi laatukasta viljaa myynnissä?    onko näyttellä mitään merkitystä hintatasoon??

Tottakai on näytteillä merkitystä ja melkoista nillitystä tuo että jos lehdessä on joku hinta niin joku saa enemmän,kaupankäynnistähän siinä on kysymys.Ohrastakin on moneksi ja hinta sen mukaan mihinkä käyttöön se menee.Jopa rehuohralla on monta hintaa.

mutta kun emppu myy vain seinänsyöntihinnalla viljoo... 

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 12.02.25 - klo:18:35

onko mahollista saaha eilaista hintaa ostajalta jos on esim. hyää tahi laatukasta viljaa myynnissä?    onko näyttellä mitään merkitystä hintatasoon??

Tottakai on näytteillä merkitystä ja melkoista nillitystä tuo että jos lehdessä on joku hinta niin joku saa enemmän,kaupankäynnistähän siinä on kysymys.Ohrastakin on moneksi ja hinta sen mukaan mihinkä käyttöön se menee.Jopa rehuohralla on monta hintaa.

Aika monella ostajalla on  että vain sopimuksille saa lisähintaa esim. valkuaisesta ja hlpstä... Sitten pitää kaikki muutkin parametrit olla tavoitealueella, erityisesti donit yms. homeet.

Tietenkin maailmanmarkkinahintoja seuraamalla voi saada aavistuksen suurten viljaliikkeiden hintapolitiikasta. Eli Matif + basis. Oletan, että seuraavaan kymmenen vuoteen ei ole positiivista basista, eli kaava antaa aina pienemmän hinnan kuin futuuri. Basis näkyy olevan välillä julkistettu, välillä salattu. Nyt näkyy olevan ainakin Hankkijalla ja Bernerillä julkinen.  Eli jos saa kauppiaalta tingittyä jonkun basiksen, sen jälkeen loppuosa markkinahinnan määräytymisestä on pörssistä arvioitavissa. Jouluksi -25 Matif on 240 €, ja Basis Perniöön oli -46 €, eli voisi olettaa ensi joulukuuksi viljakauppaa tehtävän 194 € tonnihinnalla ? Syysvehnä näkyy kiinnityshintanoteerauksissa olevan ainakin Hankkijalla alle, kevätvehnä hieman yli tuon arvion.

Niiden, joiden ei tarvitse kiinnittää määrää, kannattaa kiinnittää hinnat tietenkin. Muuten kyllä vielä tutkisin ensi kevään tukipolitiikkaa luonnonhoito- ja monimuotopeltojen osalta. Laatu on tarkasti määritelty ainakin Hankkijan sopimuksissa. Eli huippusatoon pyrkiminen tekee lisää laaturiskiä, myöhästyttää puintia, voi lisätä toksiineja ja kuivauskuluja. 

Kiinnittäminen hyvin pienellä odotussadolla, vähätyppisellä lannoitteella, kaikilla hivenillä ja tripla-tautiainepaketilla, täyskynnetyllä maaperällä ja typpiruiskutuksilla säädellyllä lehtivihreällä, se on oma ratkaisu siihen, että edes enemmistö laatuparametreista olisi lähellä laatuvaatimuksia. Voi myös yrittää lisätä sopimukseen jonkun kiinteän takaisinoston hinnan, samoin kuin valmiiksi energiakäyttöön menevän viljan kohteen, jotta rahteja ei ala kertyä hallitsemattomasti.

Viljavalla lienee puskurisiiloja, joihin nämä kippausmittauksessa paljastuneet toksiiniviljat saadaan odottamaan polttolaitokselle vientiä. Joka tapauksessa minusta viljakauppa voisi tarjota polttolaitos-vaihtoehtoa valmiiksi sopimuksiin, ei pelkkää rehutakuuta.

-SS-

Missä hinnassa kuivattu polttovilja on? Meneeköhän paljon suoraan kuivaamatta polttoon?

Missä hinnassa kuivattu polttovilja on? Meneeköhän paljon suoraan kuivaamatta polttoon?

Toksiinituoreviljan poltto on lähinnä teoreettinen, koska näytteenotto . Yleensä lopulliset toksiinipitoisuudet löytyvät vasta kun näytteitä kuivurista otetaan. T2 + HT2 löytyy useimmiten vasta viljavarastolla, kippausnäytteestä. Sitten tavara yleisesti jää autoon, joten tavaralle täytyy löytää paikka nopeasti.

Hinta voisi olla 30 - 50 €/t , eli kovin pitkälle ei voi kuljettaa, ennen kuin alkaa viljelijän rahaa palamaan. Enkä siis tiedä, onko edes viittäkymppiä saatavissa !

Kaikilla tiloilla ei ole palovakuutusyhtiön lempilasta, hakekattilaa, koko maatilakeskukselle.

-SS-

Tätäki osiot taas ohjataan sivuraiteille.
Aiheen teema, viljakauppakusettaa minkä kehtaa.
Toinen huomi jutusa, ei donit ole ongelma.
Onhan se tyystin mtk;n hyväksymää pelleilyä, jota mtk ei koskaan ole perännyt.
Jos kaura hiotaan tai kuoritaa, niin hoh hoijaa.

Koska mtk olisi perännyt donien ja homeiden perään ja niiden todellista merkitystä.
Koska mtk on kuuluttanut seminaaria tai vilja-alantoimijoiden kesken hankkeita viljan jalostusarvon nostoa ja vientihinnan nousemista.
Ei koskaan.
Suomessa viljanviljelijän kuuluu olla maidon ja lihantuottajan alammainen.

miksiköhän ei suomessa sit jalosteta tuota kauraa?   taitaa olla aika ehjää jyvää mitä meinaavat laittaa paattien ruumiin..   mutta miksi ei viljanviljelijät ite tee muuta kuin viljele..     oisko joku virma jalostamaan mitä?

Viljava tehosti kauran kuorintaa, todennäköisesti.
Kuin suurempikin valtiollinen salaisuus.
Edes maastulli ei ole asiaa suitsuttanut.
Ja kaikki muut tahot laittoivat kapuloita rattaisiin, minkä keksivät.

Tätäki osiot taas ohjataan sivuraiteille.
Aiheen teema, viljakauppakusettaa minkä kehtaa.
Toinen huomi jutusa, ei donit ole ongelma.
Onhan se tyystin mtk;n hyväksymää pelleilyä, jota mtk ei koskaan ole perännyt.
Jos kaura hiotaan tai kuoritaa, niin hoh hoijaa.

Koska mtk olisi perännyt donien ja homeiden perään ja niiden todellista merkitystä.
Koska mtk on kuuluttanut seminaaria tai vilja-alantoimijoiden kesken hankkeita viljan jalostusarvon nostoa ja vientihinnan nousemista.
Ei koskaan.
Suomessa viljanviljelijän kuuluu olla maidon ja lihantuottajan alammainen.

Donit ovat yleismaailmallinen asia, johon kiinnitetään huomiota enemmän kuin aikaisemmin. Suomessa vain luultiin että olemme toksiineista vapaat. Boreal kasvinjalostuksen lehdessä oli juttu noista toksiineista, että lajikkeissa ei ole keritty jalostamaan toksiinien kestoa, että jokainen markkinoilla ollut lajike sai tartunnan, jos oli ns. tartutuskentän vieressä. Viljanvastaanotossa on tilastoja, että jotkut lajikkeet olisivat herkempiä, kuulemma lajikkeen aikaisyys/myöhäisyys vaikuttaa kukkimisajankohtaan ja on yhteydessä sopiviin säihin. Sanoisin, että yhtä paljon vaikuttaa viljelytekniikka, sieni talvehtii kasvinjätteissä, ja sienten torjunta-aineet valikoivat kilpailevia sienilajeja pois, voi olla, että pahnanputussa lääkitsemällä viljely osoittautuukin osaksi ongelmaa, ei osaksi ratkaisua.

-SS-