juuri tuo nyppii nykyään..   ei ihan ole ajatus mukana mikä metän tarkoitus on.    pellolla tuo ei niiin paljon haittaa mutta metässä ei ihan toimivaa..    on se ihme kuinka paljon halvempaa se elo ruottissa on kun siellä kannattaa käyttää pieniä koneita harvennuksilla ja sit kun seuraava harvennus niin voipi käyttää isompaa kalustoa..        onhan se tietysti kiva skorpiolla harventaa ekaa kertaa mutta kun se mettä kait pitäis puutakin tuottaa...    kannot on aika heikkoja tuottamaan...

. Urat noin 12 metrin välein ja 5 metriä leveitä. Ei niitä kuusia siihen enään saanut liimattua pystyyn. Mhy.n mies vähä ihmetteli kuskin ratkaisua. Oli heidän korjuupalvelun hommia. Onneksi oli pieni kuvio.

Alkutalvesta siivottiin kuusitaimikosta koivuja pois polttorangaksi. Raivaussahalla edeltä pienet risut pois ja moottorisahalla talteen otettavat..

Rangat saatiin traktorivinssillä (40m vaijeri) vedettävällä pulkalla ajouran viereen ja siitä myöhemmin metsäkärrillä pihaan. Pulkkaan mahtui kerralla vedettäväksi reilu kourakuormallinen.

Kahden ha taimikolle avattiin ympäriajettava lenkki ; 2 ajouraa ja  uraväli 40-50m vinssausta ja metsäkärryä varten. 
Jos vaan on aikaa ja intoa, niin hyvän saapi itse tekemällä..

Kyllä saa. Mä en vaan osaa noita sahahommia ja ei kyllä myöskään oikein ole aikaa.

Koneella tehdenkin saa hyvää jälkeä jos on järkevä kone ja eritoten kuski. Ja aikaa annetaan sille kuskille riittävästi

juuu.   niiin saa jos metänhoitoyhistys laittaa oikeita koneita mettään.   tilanteen mukaan valiten.    mullekin tulossa harvennukselle nelipyöränen catti...  ja valun yhistelmällä puut pois.    kuusikko koivikon alla säilyy..

Parit reumat siivottu pahin ja pienet energia kouralla, isompaa ja mihin ei yltänyt, sahalla. Sitten yks kuvio missä sekä luontaiset ja istettu laatikon jämät sekaan missä oli haapaa, se alue viimeksi käyty läpi raivaus sahalla. nättiä kun nyt polven korkuista taimikkoa ja aika reilust energia puuta tulee. Sitten sen veiressä kuusikko missä aloitin ylikokoiten kaatoa, puolet laho ei kivaa mutta energia kasa kartuu kivasti niistäkin,

Ei tod joka talvi näin suotuista, kuivaa, puhdasta olla ja takaveto vinssikone, ford 6600 ilman ketjuja metsässä, helmikuussa? Noi päälle kuution kokoiset isoilla latvuksilla niin helpo ottaa ales vaijerilla sinnepäin että saa niitä pois, vallitseva sää helpotaa nää kaikki työt

ite taas polkennu raiteita ajoa varten kun kerranki pakkasta ja jopa vähän ( 20 senttiä ) lunta.   ja löytyy noita rääseikköjä joita voip siivota..  samalla löyty muutama kaatunu puu ja niistä nopsaan tukit umpille.        mut on se tuo parin kuun loisiminen tehny hallaa;   ei jaksa kuin 4-5 tankillista turata kun alkaa jo väsyttää..

tossa nyt koivuharvennuksella jcb ja hyää jälkee tuloo.   pohja on niiin kivistä ja vanhat ajourat käytössä et onnistuu hyin tuo harvennus..    on se vaan tuollanen nelipyöräkone kiva katto harvennuksella kun valu ajaa nuo puut pois..  jää hyä mettä kasvuun!!

tossa nyt koivuharvennuksella jcb ja hyää jälkee tuloo.   pohja on niiin kivistä ja vanhat ajourat käytössä et onnistuu hyin tuo harvennus..    on se vaan tuollanen nelipyöräkone kiva katto harvennuksella kun valu ajaa nuo puut pois..  jää hyä mettä kasvuun!!

Mukava se on jättää tenaville hyvin hoidettua mettää  Muutenhan se olis sama vaikka ryyppäis kaikki pois.

ääää,   ei maksa kestä kaikkee ryypätä ja harvennuksilla yleensä jää joitain puitakin pystyyn..

Ihan hyviä hintoja on ollut. Mettäliitolle myin kuusen hankintakuitua 52e motti. On vähän kintaalla ylittyykö 50m3, sitten taitaa tulla 1-2e määrälisää, siinä lopullinen hinta, joka selviää, kun kuorma on haettu.

On mielenkiintoista, kun metsäyhtiöt vielä tuhlaavat aikaansa hakemalla jotakin 50 m³ pikkueriä ympäriinsä.

Hintakin on alempi kuin esimerkiksi kauralla, jolle 50 kuutiota olisi vajaa täysperävaunukuorma, ei maksa vaivaa kipata viljavarastolle, elevaattorin käynnistysnappi kuluu turhaan.

-SS-

On mielenkiintoista, kun metsäyhtiöt vielä tuhlaavat aikaansa hakemalla jotakin 50 m³ pikkueriä ympäriinsä.

Hintakin on alempi kuin esimerkiksi kauralla, jolle 50 kuutiota olisi vajaa täysperävaunukuorma, ei maksa vaivaa kipata viljavarastolle, elevaattorin käynnistysnappi kuluu turhaan.

-SS-

Tälläkin kylällä on ollut tämän vuoden puolella useita MG:n hakkuita, joista liikennettä näyttää riittävän edelleen. Suurimmaksi osaksi on aika vaikea laskea, mikä pikkukasa on se tappiollisin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.03.25 - klo:12:52

On mielenkiintoista, kun metsäyhtiöt vielä tuhlaavat aikaansa hakemalla jotakin 50 m³ pikkueriä ympäriinsä.

Hintakin on alempi kuin esimerkiksi kauralla, jolle 50 kuutiota olisi vajaa täysperävaunukuorma, ei maksa vaivaa kipata viljavarastolle, elevaattorin käynnistysnappi kuluu turhaan.

-SS-

Tälläkin kylällä on ollut tämän vuoden puolella useita MG:n hakkuita, joista liikennettä näyttää riittävän edelleen. Suurimmaksi osaksi on aika vaikea laskea, mikä pikkukasa on se tappiollisin.

Niinpä. Mutta metsäyhtiöt eivät kategorisesti vieroksu pieniäkään hankintaeriä, osannevat jopa ohjata puuauton noutamaan eri tuottajien samaan tarkoitukseen menevät puut samaan kuormaan. Samoin yhtiöt uskaltavat tehdä hakkuusopimuksen vain arvion perusteella, eivätkä jätä puukasaa noutamatta, jos 3000 kuution pystykaupan toteutuneesta jää vaikka 500 vajaaksi. Eikä puhettakaan, että metsänomistaja joutuisi rahalla maksamaan puuttuvat puut yhtiön tilille ?

-SS-

Tämä onkin mielenkiintoinen vertaus    vilja vs. puu. Sama on lihalla kuin puulla, tai itsellä tämä on sellaista nappikauppaa että se on ihan sama saanko sentin vai kaksi määrällisiä jos ei toteudukaan sopimusmäärä. Tuskin isotkaan joutuu kuvetta kaivaan.

Olisihan se hullua jos maitoautoon laitettais aina yhden talon maidot.

Harjottelutilalle tuli vajaa nupillinen mäskiä aina kerrallaan, kuski kippas mitä sattu tippuun ja punnituslapussa oli samat tonnit.

mutta katelle yhtä hakerankakasaa tien varrella.  leppää puut,  taas oli käyty hakemassa kontillinen tavaraa,   joka ei kait enää ihan priimaa..   kun on seissy tuo kasa jo usiamman vuoten.    nytkään ei lähtenny koko läjä.      noooo,  laatu paranee vuosi vuotelta.    kohta siitä saa hyää kompostin pohjaa..