Samanlaista puuhastelua se pohhhhhjanmaalla on kinkkujen kanssa kuin muutoinkin.
ajatellaampa tilanne että eemeli on sormet mustina pyöritellyt pakaste-altaan useampan kertaan ympäri löytääkseen sen varmasti suurimman atrian kinkun minkä rouva on ostoslistaan kirjoittanut.
eemeli lykkää tyytyväesenä kinkkua ostoskärryissä vesilahden prisman kassalle ja samalla koettelee taskuja että tulihan se boonuskortti varmasti mukaan. pahaksi onneksi jonossa sattuu eemelin perään tulemaan paekkakunnan eturivin kokoomuslaesia jotka alkaa kauhistellen kyselemään että kahdestaanko eemeli aikoo tuommoisen kinkun syödä rouvan kanssa, etkö ole kuullut kokoomuksen uusista ravintosuosituksista... tuossahan on vuoden lihat.
eemelin niska alkaa helottamaan punaisena ja hän koettaa paikata tilannetta mumisemalla jotain lapsista ja lastenlapsista, kassaneidin pyytäessä eemeliä nostamaan kinkkua hihnalle hieman jo kuuraan mennyt kinkku lipeää eemelin otteesta tippuen eemelin varpaille jolloin eemeliltä pääsee pitkä litannia kirossanoja.
oikeat kokoomuslaiset katsoo vaitonaisina eemelin touhuja bonuskortin kanssa nostellen kassalle rossollilaatikoita ja pienen pieniä kalkkunarullia. Myrtyneenä eemeli sovittaa jättikinkkua muovikassiin joka tietenkin uusimuovista valmistettuna ratkeaa pohjastaan heti viiden askeleen jälkeen ja taas on eemelin kinkku lattialla kuravedessä hiekoitussepelin seassa
