Kiinnostaisi kuulla kokemuksia savimaan muokkauksesta vaakatasojyrsimellä. Eritoten kiinnostaisi, saako tuolla minkämoisen kylvöpohjan tehtyä keväällä. Tulisiko suoraan sänkeen ajamalla minkäänlaista kylvöpohjaa kerta-ajolla? Rupesi kiinnostamaan tuo vaakatasojyrsin ihan tosissaan tänä syksynä, kun näin parin isännän käyttävän semmoista syyskylvöillä (kokkaraa paljon) ja jälki oli tieltä katsellen ainakin varsin hyvä. Kerran olen nähnyt jyrsimen syyskylvötöissä ihan läheltäkin: niin märjästä sänkimaasta tuli kerta-ajolla ok kylvöpohja, ettei millään muulla vehkeellä olisi tullut mitään, savimaa oli tämäkin.

Voi olla, että tommonen jyrsin on menneen aikakauden vehje, mutta niin on menneen aikakauden puuhastelua tämä meillä muutenkin. Kertokaapa kokemuksistanne, kellä niitä on. Tottakai ajonopeudet ym. kiinnostavat myös.

Kyllä tuota suunnittelin minäkin takavuosina pitkään ja hartaasti, mutta vain syysviljamaan kynnöksen tasoittamiseen. Siinä se on parhaimmillaan, mutten oikein käsitä, että sitä pitäisi vielä 2025 käyttää kevätkylvöjen yhteydessä. Liian hitakainen ja sovittaminen yhteen kylvinkoneen kanssa on haasteellista. Olen yhden yhdistelmän nähnyt 2,5metrisellä kokoonpanolla. Kyllähän se toimii, mutta siinäkin ideana oli yhden äestyskerran voittaminen. Eli kultivoitu tai kynnetty pelto äestettiin ensiksi, sitten jyrsin+kylvinkoneyhdistelmällä tultiin perässä. Ehkä tuo jyrsin puolusti enemmän paikkaansa silloin, kun pellot piti vielä kyntää säännöllisesti ja maan rakenne oli mennyt pilalle. Äkeet ja muut hämmentimet olivat vielä kasarilla melko köykäistä kamaa pahojen kokkareiden kanssa. Väderstadin vehkeistä ei tiedetty vielä oikein mitään. Nykyään, kun maat on pääsääntöisesti käsitelty kevyemmin, ei kokkare ja kilsiäisongelma ole samassa mittakaavassa. Muokatut maat pari kertaa leveällä äkeellä keväällä, on tehokas toimintatapa. Sänkiin suorakylvö, lautasmuokkaus tai sänkiäes. Nuo on vaan nopeampia ja tulos hyvä. En oikein keksi mitä etua edellä mainittuihin saataisiin jyrsimen käytöllä.

Kynnetyssä nuo parhaiten toimii, ei välttämättä Oksan 20-vuotiaan heinikon pienimisessä.
Hidashan tuo on vaikka 1000-perälläkin pyörittäisi.
"räätikäsmaat" tuolla on tullut ajettua, saa tasasyvyisen muokkauksen.
Kuvassa kk sitten jyrsittyä valkosipulimaata.

En nyt muista koska ostin maschion joka oli ollut jukon edessä tyyliin 15v ensin. Miltei kaikki kylvöt tehty sillä ja kokeiltu vaikka mitä. Tehoo ja hidas se on, vielä enemän tehoo jos pyörittää tonniperällä.  Kuivia kokkareita se jauhaa helposti, sitkeitä nihkeitä ja siitä märempää ei tuu mitään. Viimeksi tänä keväänä onnistui keväällä viljan sänkeen suoraan kylvetty ihan laahavantailla, savimaalla. Silloin laahavannas toimii kuten se pitää, rauhalisesti, maat valuu takaisin eikä viskoudu pois. Kivistä maata on kyllä tuskaa kuunella, harvoin mitään mennyt rikki kivien takia.

Muutama v sitten kokeilin heinä maan rikkomista, kerran viikossa jo ennen juhannusta, ja joka viikko hieman syvempää, pö kului ja pölysi ihan hirveesti, ja jonkunlaiset syysöjy kasvit sain perustettua,

Jotain multamaa kevyempiä savia jotka pitkään olleet kesantona ja huonosti kynnetty, jyrsin pelaa, mutta laahavannas ainakaan heti perään ei toimi lainkaan, kun jonkinlaista kosteutta tarttuu vantaisiin ja kerää kaikki juuret

Sillä 2,5m yhdistelmällä yksin suoraan sänkeen päivästä päivään ilman ylipitkiä päiviä, 5ha päivästä päivään. Ei kuulosta mitenkään paljon, mutta ei tarvii äestää edessä, siiloinhan ei kylvin liiku, ja jos on rikottu jollain edssä, 10ha yhdessä päivässä, pitää äestää sen toisen päivän niistä, lopputulos sama?

Vaakatasojyrsin ei ole mikään ihmekone. Mutta jos tilalla on pieni traktori, johon ei enää saa esim. alle 4 m 7-akselista väderstadia, joka painaisi 3 tonnia, jokin takaveto ei saa sitä mäessä mihinkään. Mutta vajaan tonnin painoinen 2,5 m jyrsin tulee 90 hv:n teholla mukavasti perässä, sekoittelee maan kylvökerroksesta, ei nosta märkää pintaan ja haineväjyrä painelee maan sen verran tiiviiksi, että kylvölannoitin menee siinä helposti.

Liian märän maan se vaivaa pieniksi savipalloiksi, joissa ei ole oikein kasvumaata siemenelle itää. Kuivassa maassa se on erinomainen, ei sekoittele ja samalla hukkaa pohjakosteutta pintaan, mutta tekee tiiviin kylvöpohjan ja hienon pintamaan.

Hidashan se on, ja pakoputken kohdalla alkaa konepellin sivulla kuoriutua maali pois. Fordilla nelosvaihde on maksimi. Eli noin 5 km/h, hehtaari tunnissa ?  Meillä syyskylvöillä kahdella traktorilla pysyi 2,5 m jyrsin sopivasti edellä 2,5 m kylvölannoitinta, kun kävi hallilla täyttämässä, eikä ajettu maantievaihteella jyviä maahan.

-SS-

Parikymmentä vuotta jyrsinkylvettiin juurikasta. Teki hyvän kylvöalustan Tumen yksiköille. Nyt on parikymmentävuotta ollut järeämpi jurtinkylvökone ja sille on äkeellä  muokattu. Syysvehnämaita aikoinaan sillä myös ajettiin. Kun tuli Multivan äes niin senjälkeen ei ole ollut tarvetta. Jotain pikkuplänttejä ja paikkauksia tuolla vielä joskus tulee ajettua.
Aluksi oli Lely 3 m. Pyöröpiikit tasasivat maata paremmin. Runko tuossa oli aika heppoinen ja ajanmyötä ylemmät laakerit kuivuivat. Kivissä meni muutama piikinpidin ja ne olivat tosi kovin pooreissaan. Nyt on 3,5 m Machio. Machio aikalailla järeämpi. Vaihdelaatikon öljyt olivat kerran lorahtaneet palkin sisään ja siihenhän sitten tuli remonttia. Tuotahan ei ulospäin näe, että kannattaa vanhassa koneessa ahkerasti tarkastaa öljymäärä. Lata tasaa peltoa ja pitää maan paremmin roottoreilla jolloin muokkaustulos on parempi. Jurttimaaalla jos oli jossain pikkasen juolavehnää niin kylvön jälkeen sitä oli aina koko jyrsimen leveydeltä. Jyrsimestä tulee sellaista tärylätkämäistä värähtelyä. Saattaa tiivistää alempaa maata. Joskus jostain märästä kohdasta tuli vesi pintaan kun ajoi jyrsimellä. Suoraan sänkeen ajaen on aikamoinen voimantarve. Lajittelee helposti kokkareet väärinpäin, hieno pinnassa ja kokkareet pohjalla. Voittaa kyllä jonkun varpajyrä-äkeen jäljen mennentullen

2,7 tonnin traktori  18.4 paripyörillä ja 2,5 Maschio. Väitän, että maaperä ei  niillä painoilla vielä syvältä tiivisty, ja kynnösviilut pysyvät irtonaisina, jolloin rankkasateet eivät jää maan pintaa kiusaamaan.

Maschion kulmavaihde tulee tarkasteltua usein, 75-140 peräöljy lienee riittävä. Jos alkaa vonkua, öljy on vähissä. Tämmöiseen avotraktoriin kaikki rahinat kuuluvat paremmin. Tuossa on jokin ratas semmoisessa katelossa työntövarsirungon sisäpuolella. Pitääkö se vaihde avata ja alkaa rattaita sovittelemaan ? Silloin varmaan voisi pyörittää sillä tiheäpooriselka akselilla. Fordissa ja Casessa on 1000 kierroksen ulosotto.

Jyrsimen kerta-ajon jäljiltä  syysviljat ovat olleet parempia kuin kuuteen kertaan äkeellä pompotellut lohkareikot.

-SS-

Make kirjoitti että hieno aines jää päälle, aika ideaali just kombi ajossa, tasatiivistetty ja laahavannas , se hieno aines laijituu oikeaoppiseti sen jälkeen.  Ja nimenomaan syyskylvöt kynettyyn yhdellä ajolla nätit oraat kun ei ole tallattu ylimääräistä, ainoa on, kun tumen 2,5m suurkombin  pyörät käytännössä käy samissta raiteissa kun perus traktorin, vaikka on paripyöriä takana, se voi näkyä.

Mäkin tutkailin noi maschion vaihteet, taulukossa on välitykset eri sorttisia ja vielä 540 sekä tonni, mutta 540 välitys jos pyörittää, se menee kovaa ja syö tehoo ihan hirveesti.

2,7 tonnin traktori  18.4 paripyörillä ja 2,5 Maschio. Väitän, että maaperä ei  niillä painoilla vielä syvältä tiivisty, ja kynnösviilut pysyvät irtonaisina, jolloin rankkasateet eivät jää maan pintaa kiusaamaan.

Maschion kulmavaihde tulee tarkasteltua usein, 75-140 peräöljy lienee riittävä. Jos alkaa vonkua, öljy on vähissä. Tämmöiseen avotraktoriin kaikki rahinat kuuluvat paremmin. Tuossa on jokin ratas semmoisessa katelossa työntövarsirungon sisäpuolella. Pitääkö se vaihde avata ja alkaa rattaita sovittelemaan ? Silloin varmaan voisi pyörittää sillä tiheäpooriselka akselilla. Fordissa ja Casessa on 1000 kierroksen ulosotto.

Jyrsimen kerta-ajon jäljiltä  syysviljat ovat olleet parempia kuin kuuteen kertaan äkeellä pompotellut lohkareikot.

-SS-

Ei tuossa tiivistymisessä ole kysymys vetotraktorin painosta tai rengastuksesta vaan jyrsimen aiheuttamasta värinästä. Kun seisoo keväisellä pellolla ja viereen ajaa vaakatasojyrsin niin tunne on samanlainen kuin rakennuksella joku ajaa tärylätkällä vierestä. Joskus pohdittiin, aiheuttaako tuollainen pellon tiivistymistä. Ainakin hieman liian märästä kohdasta jyrsimellä tulee vesi pintaan eikä äkeellä vierestä ajaen tule.

Itse käytän maan tiivistymiseen myös muita mittareita kun rengastus, eli tonnimäärä mitä liikutellaan hehtaarilla per vuosi. Pienillä kapeilla koineilla tulee yleensä huomaamattaan tiivistettyä maata enemmän mitä leveämmillä. Esimerkiksi puimuriin mahdollisimman leveä pöytä, niin liikuteltavat tonnimäärät per hehtaari tippuvat ja myös polttoaineen kulutus.

Mulla on tuon vaakatasojyrsimen suhteen oikeastaan muutama pääpointti:

1) Äes on juurikin sellainen 1980-luvun hyppypomppu-potila, ettei sitä voi hyväksi sanoa missään muodossa. Ei riko kokkaraa kovinkaan tehokkaasti, vaikka on varustettuna sekä etuladalla että varpajyrällä. Runko on lyhyt kuin karhun häntä, ja piikit vain neljällä akselilla, joten pahna kiusaa hyvin herkästi. Uusi tai uudempi äes ei ole hankintalistalla, koska äkeen pitäisi olla sitten vähintään Multiva JL:n tasoinen ja enintään 5,5 m leveä - kuusimetrinen on jo liian iso, koska sanoi kuka mitä tahansa haluan pitää varpajyrällä (jonka äkeeseen vaadin) vauhtia enemmän kuin 10 km/h. Tällaiseen äkeeseen ei ole budjettia olemassa, joten pärjäämme ilman. Niinpä ajattelin, voisiko tuollaisella halvalla jyrsimellä vähän kuin "korvata" paremman äkeen. Mikään tasauspelihän se ei ole, mutta kokkare ja olki sille ei tuskaa kai tuota.

2) Syyskylvöillä juuri tuo kuuteen kertaan äestäminen tympäisee. Vaikka jyrsimen tärinä jollain mittarilla maata tiivistäisikin, uskon, että enemmän tiivistyy, kun raahaa vähitellen kuraantuvia pyöriä sinne tänne ja yrittää saada edes vähän kylvömultaa. Toisaalta mikä nyt ei aiheuttaisi tiivistymää, jos pellolle ylipäätään menee ajelemaan. Mutta kyllä sitä etenkin syksyllä mieluusti tekisi mahdollisimman vähillä ajoilla valmista. Ja onhan tuo jyrsin hyvä, kun teho otetaan tumpilta.

3) Tarkoituskaan ei ole sekaantua jyrsinkylvöön. Jyrsimellä ajettaisiin sitten erikseen, jos sillä edes ajettaisiin. Kylvökoneena on Tumen Nova combi, joten kylvö onnistuu kyllä vaikka suoraan kynnökselle - siitä ei ole kysymys.

4) Jyrsimen vetotehontarve. Mikä se todellisuudessa on? Jos on tarkoitus jyrsiä 4cm:n syvyydeltä, paljonko ottaa kolmen metrin kone tehoa? 100 hv veturin olen monesti 2,5-3,0 metrisen koneen edessä nähnyt. Tuolla logiikalla neljän metrin jyrsimenkin pitäisi liikkua 150 hevosvoimalla?

Mulla on tuon vaakatasojyrsimen suhteen oikeastaan muutama pääpointti:

1) Äes on juurikin sellainen 1980-luvun hyppypomppu-potila, ettei sitä voi hyväksi sanoa missään muodossa. Ei riko kokkaraa kovinkaan tehokkaasti, vaikka on varustettuna sekä etuladalla että varpajyrällä. Runko on lyhyt kuin karhun häntä, ja piikit vain neljällä akselilla, joten pahna kiusaa hyvin herkästi. Uusi tai uudempi äes ei ole hankintalistalla, koska äkeen pitäisi olla sitten vähintään Multiva JL:n tasoinen ja enintään 5,5 m leveä - kuusimetrinen on jo liian iso, koska sanoi kuka mitä tahansa haluan pitää varpajyrällä (jonka äkeeseen vaadin) vauhtia enemmän kuin 10 km/h. Tällaiseen äkeeseen ei ole budjettia olemassa, joten pärjäämme ilman. Niinpä ajattelin, voisiko tuollaisella halvalla jyrsimellä vähän kuin "korvata" paremman äkeen. Mikään tasauspelihän se ei ole, mutta kokkare ja olki sille ei tuskaa kai tuota.

2) Syyskylvöillä juuri tuo kuuteen kertaan äestäminen tympäisee. Vaikka jyrsimen tärinä jollain mittarilla maata tiivistäisikin, uskon, että enemmän tiivistyy, kun raahaa vähitellen kuraantuvia pyöriä sinne tänne ja yrittää saada edes vähän kylvömultaa. Toisaalta mikä nyt ei aiheuttaisi tiivistymää, jos pellolle ylipäätään menee ajelemaan. Mutta kyllä sitä etenkin syksyllä mieluusti tekisi mahdollisimman vähillä ajoilla valmista. Ja onhan tuo jyrsin hyvä, kun teho otetaan tumpilta.

3) Tarkoituskaan ei ole sekaantua jyrsinkylvöön. Jyrsimellä ajettaisiin sitten erikseen, jos sillä edes ajettaisiin. Kylvökoneena on Tumen Nova combi, joten kylvö onnistuu kyllä vaikka suoraan kynnökselle - siitä ei ole kysymys.

4) Jyrsimen vetotehontarve. Mikä se todellisuudessa on? Jos on tarkoitus jyrsiä 4cm:n syvyydeltä, paljonko ottaa kolmen metrin kone tehoa? 100 hv veturin olen monesti 2,5-3,0 metrisen koneen edessä nähnyt. Tuolla logiikalla neljän metrin jyrsimenkin pitäisi liikkua 150 hevosvoimalla?

Täälläpäin jyrsimiä oli joka toisessa talossa kun harrastettiin jyrsinkylvöä.. nykyään ei montaa, lähinnä liiterin perällä 'varmuuden vuoksi'. Harvoin näkee niitä ulkoilutettavan.

1) Miksei mene sellaisena erikoiskoneena erikoistapauksiin., muutamalle hehtaarille. Isommille aloille hidas ja työläs.

2) Jos keli on sellainen että kynnöstä joutuu hirmu monta kertaa hieromaan, niin olisiko kultivointi pariin kertaan, välissä  syventäen, parempi lopputulos kuin kyntö?
Tarvitsee tietenkin hyvän kultivaattorin...
Tai sitten ajaa se kynnös 1. kerran raskaalla lautasmuokkarilla niin murikat pienenevät paljon helpommin kuin huonolla piikkiäkeellä.

3) ...

4) Keväällä vedeltiin tavallisesti tasausäkeellä siloitetulla kynnöksellä 3 m jyrsin + kylvökonetta reilu 100 hv koneilla. Ihan hyvin ne kulki. 100 hv pitäisi riittää hyvin pelkälle jyrsimelle ellei suoraan sänkeen ajeta. 4 m jyrsintä joku vetää 150 hv koneella melko kevyen näköisesti, muokkaussyvyys tietysti vain viljojen tarpeelle, ei herneelle tai pavulle...  Mä vedin kerran rypsille noin 2 senttiin suoraan sänkeen kolmen metrin jyrsimellä ja 165S massikalla. Siinä kyllä suuttimet pysyivät auki ja vauhdin hurmasta piti nauttia jossain muualla. Tieajokin oli vähän hankalaa kun etuset eivät halunneet tapailla maaemoa kuin satunnaisesti - jos silloinkaan :-))

Märälle en tasojyrsintä veisi, kuten en juuri muutakaan muokkausvehjettä. 

Olihan noita järeitä s piikki nostolaite äkeitä tai kevyt kultivaatoreita välillä kaupan, en muista merkkiä lainkaan. Just joku 3-5m.

Semosii keväitä kun pitää avata sänkee, kire kultivaattori ja perässä ketjulla hankmo, miltei kyvöpeti siinä. HYaaste on saada se kulkee sopvasti, helpsti haukkaa ja menee syvään. Ehkä jopa novakombille sellaisenaan? Ja työsaavutus varmaan 5kertaisena verrattuna jyrsimeen. Jos se jää liian karkeeksi, niin sitten jo "huono" äes pärjää hyvin.

Sillä kire kultivaattorilla en ole kokeillut sitkeen kynnöksen muokkausta

Aika kiinostava väite toi täryävänä tiivistymä, en ole ajatellut tota, vaan just kuin ss ja paremin, yhdellä ajolla kaikki valmista kevyellä kalustolla

Kuivaa ohran jälkeen tehtyä syyskynnöstä ei saa lautasmuokkarilla kuin viilut pyörähtämään ympäri, pahnasänki siihen tupsuksi jää. Sama kultivaattorilla. Lapiorullaäes voi hiukan paremmin murskata viilut paikallaan, joustopiikkiäes kalisee ja tutisee ja illalla onkin monta piikkiä poikki.

Jyrsin hakkaa viilusta sen viisi senttiä muruksi, ja pääsee kylvämään. Syyskynnökset ovat keväällä ihan mureita, ei jyrsintä niihin tarvitse.

-SS-

Noin 10 vuotta sitten tuli harrastettua sitä, että veti lautasmuokkarilla sängen pinnan rikki ja kylvi päivän päästä perään; ei kiusannut pahna ei, eikä mennyt muokkaus liian syvään (vrt. kultivaattori). Sittemmin on tuo tapa jäänyt ihan siitä syystä, että lautasmuokkarilla ei saa ihan tasaista kylvöpohjaa aikaiseksi mitenkään – lisäksi nykyisin korostuu hienon pintamultakerroksen merkitys kosteuden haihtumisen estämisessä, lautasmuokkari jättää yksistään liian krouviksi, vaikka kylvinkoneen alla aika hyvin murustuisikin.

Lautasmuokkari on muuten kuulemma varsinaiselta kutsumanimeltään lautastinttari, siksi vältän sillä ajoa syksyllä, vaikka varmaan kynnöksen kokkareihin kyllä aika hyvin pystyykin (kultivaattori ei muuten pysty). Kahteen kertaan kultivointia en ole syyskylvöillä koettanut, mutta vajaan 15cm:n kultivointisyvyys kerta-ajolla on ainakin vesitilaltaan riittämätön.

Aikamoinen räminä ja pauke kuului kyllä perästä taas, kun syyskynnöskokkareita yritti hienontaa piikkiäkeellä syyskylvön pohjaksi. Yhtään piikkiä ei tosin mennyt poikki, mutta kaikki saa katsoa, että on piukassa ennen kuin seuraavaksi lähtee ajamaan. Se on kyllä totta, että keväällä talven panema kynnös murustuu tasausäkeellä ajaen niin hienoksi, ettei siihen hommaan kannata jyrsintä valjastaa.