Mulla on tuon vaakatasojyrsimen suhteen oikeastaan muutama pääpointti:
1) Äes on juurikin sellainen 1980-luvun hyppypomppu-potila, ettei sitä voi hyväksi sanoa missään muodossa. Ei riko kokkaraa kovinkaan tehokkaasti, vaikka on varustettuna sekä etuladalla että varpajyrällä. Runko on lyhyt kuin karhun häntä, ja piikit vain neljällä akselilla, joten pahna kiusaa hyvin herkästi. Uusi tai uudempi äes ei ole hankintalistalla, koska äkeen pitäisi olla sitten vähintään Multiva JL:n tasoinen ja enintään 5,5 m leveä - kuusimetrinen on jo liian iso, koska sanoi kuka mitä tahansa haluan pitää varpajyrällä (jonka äkeeseen vaadin) vauhtia enemmän kuin 10 km/h. Tällaiseen äkeeseen ei ole budjettia olemassa, joten pärjäämme ilman. Niinpä ajattelin, voisiko tuollaisella halvalla jyrsimellä vähän kuin "korvata" paremman äkeen. Mikään tasauspelihän se ei ole, mutta kokkare ja olki sille ei tuskaa kai tuota.
2) Syyskylvöillä juuri tuo kuuteen kertaan äestäminen tympäisee. Vaikka jyrsimen tärinä jollain mittarilla maata tiivistäisikin, uskon, että enemmän tiivistyy, kun raahaa vähitellen kuraantuvia pyöriä sinne tänne ja yrittää saada edes vähän kylvömultaa. Toisaalta mikä nyt ei aiheuttaisi tiivistymää, jos pellolle ylipäätään menee ajelemaan. Mutta kyllä sitä etenkin syksyllä mieluusti tekisi mahdollisimman vähillä ajoilla valmista. Ja onhan tuo jyrsin hyvä, kun teho otetaan tumpilta.
3) Tarkoituskaan ei ole sekaantua jyrsinkylvöön. Jyrsimellä ajettaisiin sitten erikseen, jos sillä edes ajettaisiin. Kylvökoneena on Tumen Nova combi, joten kylvö onnistuu kyllä vaikka suoraan kynnökselle - siitä ei ole kysymys.
4) Jyrsimen vetotehontarve. Mikä se todellisuudessa on? Jos on tarkoitus jyrsiä 4cm:n syvyydeltä, paljonko ottaa kolmen metrin kone tehoa? 100 hv veturin olen monesti 2,5-3,0 metrisen koneen edessä nähnyt. Tuolla logiikalla neljän metrin jyrsimenkin pitäisi liikkua 150 hevosvoimalla?
Täälläpäin jyrsimiä oli joka toisessa talossa kun harrastettiin jyrsinkylvöä.. nykyään ei montaa, lähinnä liiterin perällä 'varmuuden vuoksi'. Harvoin näkee niitä ulkoilutettavan.
1) Miksei mene sellaisena erikoiskoneena erikoistapauksiin., muutamalle hehtaarille. Isommille aloille hidas ja työläs.
2) Jos keli on sellainen että kynnöstä joutuu hirmu monta kertaa hieromaan, niin olisiko kultivointi pariin kertaan, välissä syventäen, parempi lopputulos kuin kyntö?
Tarvitsee tietenkin hyvän kultivaattorin...
Tai sitten ajaa se kynnös 1. kerran raskaalla lautasmuokkarilla niin murikat pienenevät paljon helpommin kuin huonolla piikkiäkeellä.
3) ...
4) Keväällä vedeltiin tavallisesti tasausäkeellä siloitetulla kynnöksellä 3 m jyrsin + kylvökonetta reilu 100 hv koneilla. Ihan hyvin ne kulki. 100 hv pitäisi riittää hyvin pelkälle jyrsimelle ellei suoraan sänkeen ajeta. 4 m jyrsintä joku vetää 150 hv koneella melko kevyen näköisesti, muokkaussyvyys tietysti vain viljojen tarpeelle, ei herneelle tai pavulle... Mä vedin kerran rypsille noin 2 senttiin suoraan sänkeen kolmen metrin jyrsimellä ja 165S massikalla. Siinä kyllä suuttimet pysyivät auki ja vauhdin hurmasta piti nauttia jossain muualla. Tieajokin oli vähän hankalaa kun etuset eivät halunneet tapailla maaemoa kuin satunnaisesti - jos silloinkaan :-))
Märälle en tasojyrsintä veisi, kuten en juuri muutakaan muokkausvehjettä.