Rahankerääjä soitti,pyys laittamaan rahaa Madagaskarin mangrovemetsän taimiin.Hiilijalanjälki,ilmastotoimet ja hiilinielu mainittiin,tottakai.Ensimmäisks kysyin et onk tää samanlainen kusetus ku Vartiaisen Compensate?Ei ehdottomasti,laillinen keräys-Vartiainenkin oli oikeella asialla mutta rahankeräyslaki oli ajastaan jäljessä,homma kaatu kun eivät saaneet rahankeräystä toimimaan Nyt laki on kunnossa ja hyväuskoisten rahat voidaan laillisesti kerättä ja käyttää.Rupesin kyseleen et kiinnostaiskos teittiä kotimaan kohde,muutama hehtaari vanhaa santakuopan pohjaa,osa kylvetty männylle 25 vuotta sitten.Saisko tukea tai talkooapua raivaukseen ja kunnostukseen ,tavoite on saada joutomaasta metsää? Juuei,tällaiseen he eivät lähde,tuumasin et käytän rahani mielummin omaan hankkeeseen.

Se on muutenkin sellanen juuei-kuoppa,kuoppa on mut hiekat on viety.Tielaitos vuokras osan jo 60-luvulla,omalta puolelta hiekkaa otettiin ainakin 70-luvulta lähtien.Soranottoluvat haettiin 80-luvulla,varsinainen soranotto päättyi 90-luvun alussa.Kun sukupolvee vaihdettiin ukkovainaa lupas mulle viimisen soratilin,kauppojen jälkeen sano et tulikin niin pieni tilitys ettei siit jääny-juuei.Kun olin veroilmotuksen tehny verotoimistosta soittivat et "oot unohtanu merkata soranmyyntitulot"-juuei,ei tuu enää.Kuopassa oli varastokasoja,monta vuotta kyselin et millon viette pois et pääsen metsittämään,juuei kestä enää kauaa,muutaman vuoden jälkeen kylvetin sen verran mitä vapaata tilaa oli.Ei sekään ihan ilmasta ollut,kyselin jotain tukea muttei mistään luvattu,juuei.Lehdessä oli juttu vanhojen soranottopaikkojen kunnostuksesta,joku hanke tais olla.Soitteli VS Elyyn et josko sieltä jotain sais,juuei oli vissiin joku Oripään alueelle kohdennettu hanke,ei Somerolle.Sitäkin selvittelin saisko soraa myytyä,tielaitoksen alue palautui,suunnittelin aiemman ottoalueen rajan kahtapuolta ottavani-juuei,hiekkaa oli jonkunverran mutta lupa on aika kallis,lisäks alueelle ilmaantui pohjavesialue varaus 80-luvulla.Koepumppaukset tehtiin ja todettiin vedentulo senverran huonoksi ettei kaivon teko kannata.Kyselin Ypäjältä et mitäs jos poistasitte sen varauksen kun sitä ei pysty käyttämään-"juuei,pidetään reservissä,jos vaikka joskus tarvitaan".Jossain vaiheessa kyselin saisko jotain erityisympäristötukea kun kuopan pohjalle syntyi lähde ja lammikko,juuei kun on ihmisen tekemä,pitäis olla luonnontekele.Nyt kun siitä kuopan reunojen kylvöstä on 25 vuotta ja osa on taimettunut luontaisesti lähdin selvittelemään et joko sen sais taas metsämaaksi,se näyttää jo enimmäkseen vakiintuneelta taimikolta------juuei,vasta ensharvennuksesta,ei oo metkaa luvassa.

Muuten olen sitä mieltä,rttä rahankeräysluvat ulkamaisten hiilinielujen hyväksi pitäisi peruuttaa tai ainakin ottaa eritystarkkailuun jos kotimaan kohteet ei kelpaa.kiinnostais myös joko ne Oripään 1999 kunnostuskohteet on saatu metsäksi? Jos sinne laitettiin taimet niin saattavat olla jo hiilinieluna?

hyvä kirjoitus!   ja oikialla asialla.   kyllä ensin pitää laittaa nää suomen asiat kohilleen ja sit vasta lähtee jonnekin rosvoille kylvään rahaa.    ihan sama onko kyse kehitysmaatuesta vai luonnon suojelusta.       aatteleppa jos joku elinkapina tahi vvähvä tuliskin talkoilla laittamaan tuonkin alueen ns. kuntoon.    oisko mahollisesti jopa mielipite moisista puljuista jopa myönteinen?         mutta,   eiköhän ajan kanssa nuistakin alueista tule mettiä jopa viranomaisen silmin kuhan maailma vaan menöö eteenpäin.    tänä kesänä olen huomannu et joutomaillakin on jopa taimet alkannu kasvaa,  - ilman hoitoaki.    ja pellonreunat on mieletöntä pusikkoa.       moneen vuoteen ei ole tarvinna mitenkään hoitaa mut nyt meinaa poksahtaa silmille.

Metsä syntyy kyllä sinne jonne sen ei tarvitsisi syntyä - ja päinvastoin.
Vähän liian harvakseltaan niitetyt joutomaat ovat usein jo haavan ja koivun vesoja kirjavanaan jos vieressä lähellä on vaan jonkin sortin metsää.
Havuput vaativat enemmän aikaa... tarvitsee ensin se lehtimetsävaihe kulkea ns. loppuun.

niiinpä.

 Olipa hyvä raportti.