Osu arkaan paikkaan... ei semmostakaan kukaan syötä lypsylehmille.  Ja oikein kun teet rehun niin semmosta ei ees tule

En tiedä missä määrin näillä pallerojen "haukkujilla" on kokemusta palleroista. Pidin itsekkin paaleja jonain lihakarjan rehuna siihen aikaan kun omat rehut kerättiin tarkkuussilppurilla  aumaan tai torniin. Onneksi laiskuuus pääsi voitolle ja ympäristösihteerin puheet aumojen kieltämisestä. Eipä oo tarvinnut pilaantuneen tai lämmenneen rehun kans paaliaikakaudella jumpata. Torni nyt oli muutenkin pirun työläs käsipelissä ja hidas kulutus pienelle karjalle pilas loputkin ajatuksesta jatkuvalla lämpeämisellä.

Onneksi moni naapuri teetti tuohon aikaan omat rehunsa palleroihin ja olivat jopa tyytyväisiä. Jopa ne jotka laakasillo tarkkussippuri rehusta siirtyivät ikääntymisen ja työvoimapulan takia paalirehuun. Ja kaikki nämä tekivät rehunsa ilman mitään aineita, joten omaa uskallusta ei kovin paljon tarvinnut käyttää siirtymiseen. Pienelle tilalle ihan OK ratkaisu. Eihän tällä työsaavutuksella mitään jakoja ole ajosilppuri ketjulle , mutta periaatteella vaikka hehtaari päivässä.

Kyllähän tuo paalihomma puolustaa paikkansa pienemmässä mittakaavassa varsin hyvin. Mahdollistaa töiden teon pienehköillä koneilla ja vähällä väellä. Toki päiväsaavutus ei välttämättä ole kauhean suuri. Toki kyllä sellaisiakin ketjuja ja kuskeja on.

On tässä lähistöllä sellainen 3 robotin tila joka tekee kaiken rehun paaliin. Pellot on kyllä hyvin hajasijoitettu ympäri pitäjää. Toki jotkut peltonsa pitkin kyliä tekee laakasiiloon rehunsa.

Kummastellu tätä kuivaheinä ketjua...toki omat kuivat heinät tehny viime vuosituhannella ja pientähän se oli kuivaheinän teko nykyaikaan verrattuna. Parisataa pyöröpaalta kesäs kuivia  mutta ei niihin mitään laitettu muuta kuin verkko ympärille.Oli juhlaa kun tuli pyöröpaaleja kun pääsi pikkupaaleista eroon vaikka olihan niissäkin puolensa.Aivee paalit samaten ilman liuoksia mutta muovit piti saada pysymään ehjänä muuten lämpes.

Nykyään kai laittavat aivee paaleihin jotain sekaan,paikoin isotkin tilat paalaa.Toki tuhatmullimiehet ja monen robotin navetan pyörittäjät tekee laakasiiloihin ajosilppurilla.

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.

Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.

Joku muu saa selittää.

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.

Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.

Joku muu saa selittää.

Paalit pystyssä vai kyljellään?
Tutulla kans on noin että pystyssä olevien paalien yläpinta keskeltä hieman homeessa. Kaksi päällekkäin niin alemmassa ei mitään vikaa, ylemmässä home.. Kondenssivesi?

Yks tuttu muisteli viimeisiä lypsylehmä vuosiaan ja manas viimeisten vuosien heikosti säilyneitä tarkkuussilppurilla tehtyjä aumarehujaan. Siinä vaiheessa syytti ruokonataa epäonnistumisista. Oli kumminkin tehnyt samoilla koneilla ja työväellä vuosia rehua ihan onnistuneesti. Heinät silloin oli ollut normi timppa ja nurminata. Samoin yksi pyöröpaali naapuri lopetti ruokonadan viljelyn

Kanssa vahva veikkaus kasvilaji. Itse olen lopettanut kuivanheinän teon seoksista jossa on ruokonataa. Englannin raiheinästä ja rainadasta puhumattakaan.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 14.10.24 - klo:11:18

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.

Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.

Joku muu saa selittää.

Paalit pystyssä vai kyljellään?
Tutulla kans on noin että pystyssä olevien paalien yläpinta keskeltä hieman homeessa. Kaksi päällekkäin niin alemmassa ei mitään vikaa, ylemmässä home.. Kondenssivesi?

Kondenssivettähän se yläpuolisen päädyn kosteus on. Heinä ei ehkä ole silloin ollut ihan riittävän kuivaa?
Niin mulla kuin tuolla epäonnisella ystävälläkin pystyssä ne on pidetty.
Varmaan nämä mahdottomat helteet vaikuttavat paaleihinkin jotakin jos suoraan auringossa ovat.

Itellä kyllä päätypillaantuminen on aina ollu lintujen syytä.Keskeltä homehtuminen lämpeemistä eli jostain on täytyny ilimaa saaha.

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa.
...
Joku muu saa selittää.

Tänään kävin paikalla noita paaleja ihmettelemässä kun vein omiani sinne.
Syyllinenkin taisi löytyä: osalla lohkoa oli ollut timotin seassa kuulemma aika runsaasti puna-apilaa. Ja se ei tietenkään ollut vielä riittävän kuivaa säilyäkseen kunnolla kuivaheinänä. Paalit joihin ei apilaa ollut paljoa osunut ovat ihan OK.

Aloitteleva ja ensi kertaa heinää tehnyt / teettänyt omistaja ei vaan ollut tiennyt että siinä voisi olla joku ongelma. Ja kaikki hommaa urakoineet olivat tehneet työtä käskettyä sen enempää kokonaisuudesta tietäen. Niittäjä niittää kun käsketään, pöyhijä pöyhii jne tietämättä mitä lopputulos pitäisi olla.
Kaikkea sitä... onneksi ei ollut iso ala. Tieto lisää tuskaa. Seuraavalla kerralla viisaampi :-))

itellä luonnonhoito pellolta yleensä tehtynä nuo kuivat ja noilla on apilaa reilusti.  silti hyin säilyny monena vuonna.    mutta se apila vaan pitää olla kait vanhempaa jotta ei homehuta satoa.     ja sit claasilla ei niiiin tiukkoja paaleja saa että sekin kait auttaa säilymään..

Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.

mutta entäs tuo kasvivalikko?    ite en nuista tiijä kun en osaa kylvää muuta kuin timppaa ja pjurseleä..

Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.

Mulla on ollut sellainen luulo että kokonaan vähän reilummin kostea säilyy paremmin kuin sellainen joka on 'melkein hyvin kuivaa'. Voin toki olla väärässäkin...
Ajatus on sellainen että kokonaan kosteammassa se siirtyminen hapettomaan tilan tapahtuu nopeasti mutta pieni määrä kosteaa muuten kuivassa paalissa ei saavutakaan sitä hapetonta tilaa kovinkaan nopeasti (jos ollenkaan) ja se vähäinen märkä kohta sitten pilaantuu?