Niin no, toisinaan on kai nähty tilanteita että omat rehut ovat loppu maaliskuussa eikä 50 km säteellä kukaan myy.
Silloin on myyjän markkinat. Tämmöisiä taisi olla viime keväänäkin, tuli ihan tuntemattomilta epätoivoisia soittoja. Valitettavasti en pystynyt auttamaan kun kaikki oli jo myyty ja vähän enemmänkin...

Tiedä sitten mikä oli mennyt pieleen - vai oliko jossain sitten yksinkertaisesti ollut niin huono satovuosi? Ei tuommoista kysyntää yleensä ole ollut.

tuossa kuulin joku aika sitten kuin oli yhellä tilalla menny aikamoinen määrä rehua pilalle kun oli niiin märkää tehessä..   säilöntäaine kait tienojissa kun matkaa ollu aika pitkälti tilalle pellolta.      siinä silloin on kylän paalit pelastuksena..

Jonkin verran oon paaleja myynyt, mutta koskaan en oo niihin analyysejä tenhyt. Ostaja on joskus tehnyt, kun paalit on olleet sen pihassa. Aina on paalit kelvannut ja aina rahatkin niistä saatu. Toki jotkut maksamiset on jääneet mieleen paremmin kuin toiset, niissäkään virheen ei ole sanottu olleen paaleissa , eikä edes hinnassa  Viime vuosina oon kieltäynyt myymästä, Sillä tehty paali on turva ittelle, ei se pari kymppiä mitä siitä maksetaan. Nytkin taitaa olla -23 satoa vähintään 3 kuukauden tarpeisiin. Tosin tänä vuonna täytyy syöttää viime kesän ruikun teko rehua ja tämän vuoden rautalankoja yhtä aikaa.

Jonkin verran oon paaleja myynyt, mutta koskaan en oo niihin analyysejä tenhyt. Ostaja on joskus tehnyt, kun paalit on olleet sen pihassa. Aina on paalit kelvannut ja aina rahatkin niistä saatu. Toki jotkut maksamiset on jääneet mieleen paremmin kuin toiset, niissäkään virheen ei ole sanottu olleen paaleissa , eikä edes hinnassa  Viime vuosina oon kieltäynyt myymästä, Sillä tehty paali on turva ittelle, ei se pari kymppiä mitä siitä maksetaan. Nytkin taitaa olla -23 satoa vähintään 3 kuukauden tarpeisiin. Tosin tänä vuonna täytyy syöttää viime kesän ruikun teko rehua ja tämän vuoden rautalankoja yhtä aikaa.

Hyvän hevos(kuiva)heinäpaalin hinta on kyllä jotain muuta kuin parikymppiä. Parikymppiä ei taida kattaa kohtuudella edes tuotantokuluja.
Lannoitus, niitto, pöyhintä, karhotus, paalaus muoveineen, paalien keräily ja varastointi. Päälle vielä laadukkaan nurmen perustaminen ja mahdollinen kasvinsuojelu...
Helppoa kuiin heinänteko :-)

tuo sanonta kait niiltä keräilyajoilta..    nykyään alkaa tuntua jo työltä heinän teko...

tuo sanonta kait niiltä keräilyajoilta..    nykyään alkaa tuntua jo työltä heinän teko...

Saattaa olla seivästysajoilta.. muistan että ajoin hyvin nuorena pikkupoikana hevosella ja sellaisella luovuttavalla haravalla saralta rippeet kasaan kun porukka pisteli hangolla seipäille. Hevonen tiesi varmaan paremmin mitä tehdä kuin minä.
Sitä en oikein enää hahmota oliko käytössä jo joku Farendløsen ketjuharava jolla karheet oli tehty... sormipalkilla ainakin niitettiin.

Toinen homma nappulalle oli nappuloiden (tappien) jakaminen. Ja sitten kun seipäiltä ajettiin latoon niin se seipäältä seipäälle ajaminen :-)

oliko siulla muuten kokemusta heinähännästä?    se varenslöös oli pätevä kun vaan kaatokankella kaatetut seipään heinät työnteli kyytiin..    ihmeen toimiva peli tuokin,   vaikka ei pellot mitään pöytiä ollu tuolloin..     ja sit kun heinähissillä latoon piuvasi kasan ni jopa käy heinän teko..   ja pennut polkemaan..  kylältä lainaan...

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 21.06.24 - klo:08:20

Jonkin verran oon paaleja myynyt, mutta koskaan en oo niihin analyysejä tenhyt. Ostaja on joskus tehnyt, kun paalit on olleet sen pihassa. Aina on paalit kelvannut ja aina rahatkin niistä saatu. Toki jotkut maksamiset on jääneet mieleen paremmin kuin toiset, niissäkään virheen ei ole sanottu olleen paaleissa , eikä edes hinnassa  Viime vuosina oon kieltäynyt myymästä, Sillä tehty paali on turva ittelle, ei se pari kymppiä mitä siitä maksetaan. Nytkin taitaa olla -23 satoa vähintään 3 kuukauden tarpeisiin. Tosin tänä vuonna täytyy syöttää viime kesän ruikun teko rehua ja tämän vuoden rautalankoja yhtä aikaa.

Hyvän hevos(kuiva)heinäpaalin hinta on kyllä jotain muuta kuin parikymppiä. Parikymppiä ei taida kattaa kohtuudella edes tuotantokuluja.
Lannoitus, niitto, pöyhintä, karhotus, paalaus muoveineen, paalien keräily ja varastointi. Päälle vielä laadukkaan nurmen perustaminen ja mahdollinen kasvinsuojelu...
Helppoa kuiin heinänteko :-)

Totta kirjoittelet ja hevosten heiniä en ole myynyt, vaan toisille kantturoiden pitäjille tuorerehupaaleja. Ilman säilöntäainetta tehdytkin ovat kelvanneet, vaikka ostajat ovat omissa rehuissa vannoneet aineiden olevan pakollisia. Ja täytyy sanoa, että inflaatio tai laskutaidon parannus on saattanut nostaa rehupaalienkin hintaa viime vuosina, mutta jos ylijäämä rehuja pitää saada myytyä, niin olen kuullut niinkin korkeasta kuin 8 euroa veroton paali tarjouksesta 

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.06.24 - klo:09:36

tuo sanonta kait niiltä keräilyajoilta..    nykyään alkaa tuntua jo työltä heinän teko...

Saattaa olla seivästysajoilta.. muistan että ajoin hyvin nuorena pikkupoikana hevosella ja sellaisella luovuttavalla haravalla saralta rippeet kasaan kun porukka pisteli hangolla seipäille. Hevonen tiesi varmaan paremmin mitä tehdä kuin minä.
Sitä en oikein enää hahmota oliko käytössä jo joku Farendløsen ketjuharava jolla karheet oli tehty... sormipalkilla ainakin niitettiin.

Toinen homma nappulalle oli nappuloiden (tappien) jakaminen. Ja sitten kun seipäiltä ajettiin latoon niin se seipäältä seipäälle ajaminen :-)

Oma kokemus hevosharavakoneella on vielä muistissa...ei tokikaan tuoreessa. Karho pyrittiin saamaan samaan kohtaan pellon poikkisuuntaan. Rautaistuin ja kun karho oli kohdalla niin polkaistiin poljinta jolloin haravaosa pomppasi pystyyn ja luovutti heinän karholle. Paarmoja oli aina riittävästi.Eipä siinä mitään,rautakangella reikä ja seiväs siihen.Seipäänvälit ja pellonreunat toki haravoitiin ja korret seipäälle,ei silloin pellon reunoja pyöristelty,joka korsi talteen.Kuusen alla on vielä hevosharavakone tallessa,aisat lahonnu ja hevonen...mennyt viime vuosituhannella Itikkaan.

Haravakoneen jälkeen tuli Wärtsilän ketjuharava ja sitten Ylön pyöröpöyhin.

mulla on pihassa heponiittokone ja kun on ihan kuosissa ni muutama kyselly saisko ostaa mönkkärin perään kun veto ois helppo laittaa.     nooo,  olkoon nyt tuossa mallina työkoneista kuten fiskarsin 10 .     jossain päin vielä seivästävät mallin vuoksi mut net heinät yleensä homehtuu seipään varteen..   ei osata asettaa heiniä seipääseen vaan lyötään net.  tulipa mieleen kun meillä siirryttiin pöyhittyihin heiniin..    ketjuharava oli etistystä mut kun tuli ryskyn ruletti ni sit alko tapahtua..   teki muuten nätin karhon welkerille mut oli kyllä aika altis kulumaan..   nailonrullaa jos toista sai vaihtaa kesällä..                        kun miettii kuin paljon on kehitys tuosta kulkennu ni vuosikymmen onkii lyhyt aika...

Vielä, kun laita heponiiturin päälle pressun niin jopa katuu heinät nätisti. Kokeile edes tai syö vähemmän sieniä 

Mä olen sen verran juniori että irtoheiniä en ole nähnyt kuin kuvissa ja pikkupaaleja naapurissa. Ensimmäinen pyöröpaalain tuli jo -70 luvun puolivälissä… säkitys hommat aloitettiin -85

mulla on pihassa heponiittokone ja kun on ihan kuosissa ni muutama kyselly saisko ostaa mönkkärin perään kun veto ois helppo laittaa.     nooo,  olkoon nyt tuossa mallina työkoneista kuten fiskarsin 10 .     jossain päin vielä seivästävät mallin vuoksi mut net heinät yleensä homehtuu seipään varteen..   ei osata asettaa heiniä seipääseen vaan lyötään net.  tulipa mieleen kun meillä siirryttiin pöyhittyihin heiniin..    ketjuharava oli etistystä mut kun tuli ryskyn ruletti ni sit alko tapahtua..   teki muuten nätin karhon welkerille mut oli kyllä aika altis kulumaan..   nailonrullaa jos toista sai vaihtaa kesällä..                        kun miettii kuin paljon on kehitys tuosta kulkennu ni vuosikymmen onkii lyhyt aika...

Meillä oli sekä yhden että kahden konin niittokoneet. Ja luovuttava elonleikkuukone.
Yhden kaakin kone oli Deering, sen yksi jeppe varasti kun yritti viritellä hämärää romubusinesta. Homman järkevyyttä kuvasi se että vei meiltä kotiinsa soratietä pitkin vetämällä, riitti kun seurasi rautapyörien jälkiä... vehje oli kuitekin jo hävitetty. Olisiko ollut 4' kone.
Kahden kaakin koneessa taitaa lukea IH ja se on vielä ladossa jemmassa... ekoina traktorivuosina sitä vedettiin traktorillakin kun ei parempia perävehkeitä vielä ollut. Täytyi olla jossain aivan 60-luvun alussa...

Pitäisiköhän meille muinaisviljelijöille olla oma nostalgiaryhmä... mä olen tosiaan nähnyt kehityksen hevosaikakaudesta ISOBUS-työkoneisiin :-)

Päivän ohjelmassa taitaa olla niittoa ja pöyhintää... tässä on nyt hieman jonkinlaisia henk. koht. käynnistysvaikeuksia. Enkä tarkoita juhannusjuhlien jälkitilaa vaan heinähommakiintiö korvien välissä alkaa vaan täyttyä hiljalleen.

tervetuloa kerhoon..  ja meitä ei taita olla vähän..       tuossa just kävin paalaamassa ja käärimässä yhen lohkon..   kun itekseen teköö ni joskus alkaa himppa kyllästyttää jos vielä helle..   kuten viime jussina.    nyt sentäs tuuulooo..

Meillä oli sekä yhden että kahden konin niittokoneet. Ja luovuttava elonleikkuukone.
Yhden kaakin kone oli Deering, sen yksi jeppe varasti kun yritti viritellä hämärää romubusinesta. Homman järkevyyttä kuvasi se että vei meiltä kotiinsa soratietä pitkin vetämällä, riitti kun seurasi rautapyörien jälkiä... vehje oli kuitekin jo hävitetty. Olisiko ollut 4' kone.
Kahden kaakin koneessa taitaa lukea IH ja se on vielä ladossa jemmassa... ekoina traktorivuosina sitä vedettiin traktorillakin kun ei parempia perävehkeitä vielä ollut. Täytyi olla jossain aivan 60-luvun alussa...

Pitäisiköhän meille muinaisviljelijöille olla oma nostalgiaryhmä... mä olen tosiaan nähnyt kehityksen hevosaikakaudesta ISOBUS-työkoneisiin :-)

Päivän ohjelmassa taitaa olla niittoa ja pöyhintää... tässä on nyt hieman jonkinlaisia henk. koht. käynnistysvaikeuksia. Enkä tarkoita juhannusjuhlien jälkitilaa vaan heinähommakiintiö korvien välissä alkaa vaan täyttyä hiljalleen.

IH:n tuotemerkki oli myös Deering. Olivatkohan molemmat Norrköpingistä peräisin.
Kun olin pikkupoika meillä oli toinen hevosniittokone ollut jonkin aikaa pihalla ja toinen oli vielä sisällä. Porschella ja S&S sivuniittokoneella silloin heinä kuitenkin niitettiin.