Etsitään, kunnes tulee kokonaan röyhylle. 115 kg N / ha + muut pääravinteet taisi mennä, ilman kasvunsääteitä. Ei pelkällä lietteellä tai kuivalannalla paljon maata ylisuolattua saa. Kanantunkion pohjat kyllä punertuivat ja jäivät surkastuneiksi. Mineraalilannoitteet ovat periaatteessa kloridi- ja nitraattisuoloja, tai ammoniakin suoloja.

Niillä suoloilla lienee mahdollista suolata lannoiteraidan ympäristö, niin että suolalle herkät kasvit alkavat siltä osin juuristoaan lakastua tavallaan veden puutteeseen.

Onhan se oikeastaan melko porsastelua panikoitua siitä, että sato ei olisikaan kymppitonnari, vaan ysitonnari.

-SS-

Belindalla oli taipumus jättää kaikki jyvät vajaiksi jos otti olosuhteista nokkiinsa. Kun paineli jyvää tuntui toisesta päästä tyhjältä. Hankaloitti valssimyllyllä litistystä. Parempi kun jäisi kahut peltoon ja täyttäisi kunnolla loput.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.07.24 - klo:12:40

Täällä päin™  vaaleanvihreässä luomukaurassa ovat kaikki jyvät moitteettomasti röyhyssä, koska niitä ei alun perinkään ollut ehkä niin paljon kuin ylisuolatuilla normaalilohkoilla.

Minusta se violetinsininen väri varsinkin lannoituskiimalohkoilla oli jo aikaisin keväällä ensimmäinen merkki kauran stressistä. Ei vilja sen väristä oikeasti ole. Saman ilmiön olen nähnyt aikaisemmin kauroissa, silloin kun tuo naapuri vielä viljeli sokerijuurikasta. Lohko lannoitettiin erikseen rivilannoittimella, suuruusluokkaa 1200  kg/ha , mutta reunoille ja peränurkkaan jätettiin viljalle - silloin kauralle - kaistat, sekä päisteet myös olivat viljalla. Silloin myös isäntä ihmetteli, kun kaura meinasi kuolla. Sataa lähenevät fosfaattiluvut, pH 7+ ja arveluttavan korkea typpilannoitus, kaura ei välttämättä vaatimattomampana kasvina oikein ole omiaan sellaiseen.

Just saying.

-SS-

Niin no oma kaura mielestäni ihan normaalin näköistä.. Sai sianlietettä... riittävästi.. 
En siitä satoa odottaisi 4t/ha mikäli olisi vaalean vihreää haituvaa..

Toki eihän se pärjää noille satokisa kauroille jossa odotus on varmasti yli kaksinkertainen... 

Etsikää jostain talousviljelty kaurapelto ja katsokaa löytyykö sieltäkin noita abortuneita? 

Niin, jos olisit lukenut tätä palstaa vähän tarkkasilmäisemmin, sulle olisi selvinnyt, että niitä on löytynyt jo ns. talousviljelmiltäkin.

Etsitään, kunnes tulee kokonaan röyhylle. 115 kg N / ha + muut pääravinteet taisi mennä, ilman kasvunsääteitä. Ei pelkällä lietteellä tai kuivalannalla paljon maata ylisuolattua saa. Kanantunkion pohjat kyllä punertuivat ja jäivät surkastuneiksi. Mineraalilannoitteet ovat periaatteessa kloridi- ja nitraattisuoloja, tai ammoniakin suoloja.

Niillä suoloilla lienee mahdollista suolata lannoiteraidan ympäristö, niin että suolalle herkät kasvit alkavat siltä osin juuristoaan lakastua tavallaan veden puutteeseen.

Onhan se oikeastaan melko porsastelua panikoitua siitä, että sato ei olisikaan kymppitonnari, vaan ysitonnari.

-SS-

Tuo 115 kg typpeä on jo itse asiassa aika hyvä määrä, jos sen vielä jakaa oikea-aikaisesti. Ei mennyt meikäläisillä noin paljoa ravinnetta peltoon. Luulen, että olisi ehkä kannattanut lisätä typpeä ihan kunnon ohralaihon tasolle, mutta tällä talousviljelmällä ei nyt oteta turhia riskejä, eikä pruuttailla joka välissä. Yli kuukausi puintiin kuitenkin...

Kaurastakin olen tehnyt sen havainnon, kuten kaikista viljoista, että mukavasti kasvaa, kun on sopivasti kananpötköä pohjalla.

Kyl on kauran kasvattaminen vaikiaa..

Maahan siementä niin paljon ku mahtuu, lantalasta varastopotkua, säkistä apulantaa riittäväsi, kasvinsuojelu mangaanilla ja jarrua. Sitte vaan annetaan kasvaa ja puidaan mattona kaatokelan piikeillä tai pystynä.

Ei oo väriongelmaa, abortteja yms. Ainoo on homepeikko.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.07.24 - klo:12:48

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.07.24 - klo:12:40

Täällä päin™  vaaleanvihreässä luomukaurassa ovat kaikki jyvät moitteettomasti röyhyssä, koska niitä ei alun perinkään ollut ehkä niin paljon kuin ylisuolatuilla normaalilohkoilla.

Minusta se violetinsininen väri varsinkin lannoituskiimalohkoilla oli jo aikaisin keväällä ensimmäinen merkki kauran stressistä. Ei vilja sen väristä oikeasti ole. Saman ilmiön olen nähnyt aikaisemmin kauroissa, silloin kun tuo naapuri vielä viljeli sokerijuurikasta. Lohko lannoitettiin erikseen rivilannoittimella, suuruusluokkaa 1200  kg/ha , mutta reunoille ja peränurkkaan jätettiin viljalle - silloin kauralle - kaistat, sekä päisteet myös olivat viljalla. Silloin myös isäntä ihmetteli, kun kaura meinasi kuolla. Sataa lähenevät fosfaattiluvut, pH 7+ ja arveluttavan korkea typpilannoitus, kaura ei välttämättä vaatimattomampana kasvina oikein ole omiaan sellaiseen.

Just saying.

-SS-

Niin no oma kaura mielestäni ihan normaalin näköistä.. Sai sianlietettä... riittävästi.. 
En siitä satoa odottaisi 4t/ha mikäli olisi vaalean vihreää haituvaa..

Toki eihän se pärjää noille satokisa kauroille jossa odotus on varmasti yli kaksinkertainen... 

Etsikää jostain talousviljelty kaurapelto ja katsokaa löytyykö sieltäkin noita abortuneita? 

Niin, jos olisit lukenut tätä palstaa vähän tarkkasilmäisemmin, sulle olisi selvinnyt, että niitä on löytynyt jo ns. talousviljelmiltäkin.

Niin sulla. Oliko muilla? Tai mikä se talousviljelmän määritelmä on. Itselle se on et siemenet maahan apulantaa noin 100 typpikilon verran ja rikat ajetaan, sit puidaan.

Oikeastaan aika vähän tuli tavisaikana kauraa viljeltyä kun siat eivät oikein arvostaneet sitä vaan vehnä ja ohra parempia...

Nyt kuitenkin juuri noilta kisalohkoilta tunnutaan kaikilta löydettävän näitä abortuneita. Ja sit sulta yhdeltä "talousviljelyltä"..
Tarvitsisin nyt saada suurempaa otantaa et missä vika.

Pidän edelleen mielipiteen et liikaa apupaskaa ja liikaa kemikaaleja (kenties jokin kasvinsuojeluaine?) Yhdistettynä olosuhteisiin on se syy. Muutan sitten kun syy kenties selviää.. 

Kyl on kauran kasvattaminen vaikiaa..

Maahan siementä niin paljon ku mahtuu, lantalasta varastopotkua, säkistä apulantaa riittäväsi, kasvinsuojelu mangaanilla ja jarrua. Sitte vaan annetaan kasvaa ja puidaan mattona kaatokelan piikeillä tai pystynä.

Ei oo väriongelmaa, abortteja yms. Ainoo on homepeikko.

Juu voihan sitä kettuilla. Sitten kun röyhylle tullut kaurahalme muuttuu kuivuudessa valkoiseksi heinäkuun puolivälissä ja uudestaan vihreäksi viikkoa myöhemmin, ja sitten puit kahden kerroksen satoa elokuun lopulla, alakerros tummanharmaata ränsistynyttä ja päällikerros vihertävää moskaa, ja sitten mangut kolme vuotta, että joku ottaisi vastaan sen harmahtavan kasan. Niklasta ? Haista p***a , ei oteta kiloakaan.

Vaikka DON olisi nolla.

-SS-

Tuo 115 kg typpeä on jo itse asiassa aika hyvä määrä, jos sen vielä jakaa oikea-aikaisesti. Ei mennyt meikäläisillä noin paljoa ravinnetta peltoon. Luulen, että olisi ehkä kannattanut lisätä typpeä ihan kunnon ohralaihon tasolle, mutta tällä talousviljelmällä ei nyt oteta turhia riskejä, eikä pruuttailla joka välissä. Yli kuukausi puintiin kuitenkin...

Kaurastakin olen tehnyt sen havainnon, kuten kaikista viljoista, että mukavasti kasvaa, kun on sopivasti kananpötköä pohjalla.

Tässä ei liene sataaviittätoista, olisiko 400 kg NS 26


Kuva: Meeri-kaura

Alli-kevätvehnä toipui juuri ja juuri 15 - 20 mm:n sateen jälkeen, maa on edelleen halkeillutta ja kuivaa, mutta lehdessä on sentään väriä. Vain Broadway keväällä, muuta ei ole laitettu. Eikä laiteta. Jospa saisi tuolta etäpellolta yhden tuhtikuorman tuoduksi sopimuksen täytteeksi.


Kuva: Alli kevätvehnä

Ohra ei itänyt kokonaan, mutta nyt jälkeen itäneet ovat jo tupella nekin. Pitkää ja rentoa tuo on, voi koitua kohtaloksi, kun on niin kivinen lohko.


Kuva: Wish-ohra

Pintalevitetty Benny-kaura on röyhy tupessa tulossa. On ottanut kiinni lupaavasti, voisi päästä syyskuun puolella vielä puimaan. Ei tuo nyt niin ylitiheää ole, maakin näkyy, ja likaruohot ovat hyvin nutistuneet, Tooler Heavy ja Kinvara toimi hyvin, oli Aurea rypsiä siellä pohjalla, joten piti käyttää fenoksihapposeosta. Muutama lannoitteen loppumisraita näkyi, mutta yllättävän vähän oli niitä haukia, vaikka ilman opastinta tai vaahtomerkkaria levitin lannoitukset.


Kuva: Benny-kaura, kellertävä Taika-kauraa vasemmalla.

-SS-

Abortoituneita löytyy mutta ei mitenkään merkittävästi, tuskin olisin kiinnittänyt edes huomiota ilman tätä keskustelua. Nestor, kylvetty 16.5, kylvötiheys 450kpl/m2.

Taika kaura 14.5 kylvetty, on niitä vähän. Siis abortoituneita.

https://kaytannonmaamies.fi/lisaa-vetta-viljoille/

Kun vedestä puhutaan, niin pitää muistaa että sadanta on vain yksi komponentti. Tärkeää olisi välttää kaikkia toimia jotka häiritsevät kapilaaria, jos haluaa paremmin poudan kestäviä peltoja.

Mitä kauran veden tarpeeseen tulee, niin hyvin voi pitää paikkansa sen tarvitsevan kevätviljoista eniten vettä, mutta kaura on myös vahvin tekemään juuria jolloin se osaa hyödyntää parhaiten maaperään varastoitunutta vettä.

Tänään ajelin kylätiellä naapurin kauralohkon ohi, joka peltona on sellainen, että keväällä aloittavat aina siltä. On kuivavaa sorttia savi siinä. Kaura on vetänyt parissa päivässä vaaleaksi ja seassa näkyy olevan valkoisia röyhyn latvoja. Kertonee siitä, että paukut on loppu. Ei auta vesi enää tuollaiseen. Puimurin perästä pölyää köykäistä kahua pihalle.

https://kaytannonmaamies.fi/lisaa-vetta-viljoille/

Kun vedestä puhutaan, niin pitää muistaa että sadanta on vain yksi komponentti. Tärkeää olisi välttää kaikkia toimia jotka häiritsevät kapilaaria, jos haluaa paremmin poudan kestäviä peltoja.

Mitä kauran veden tarpeeseen tulee, niin hyvin voi pitää paikkansa sen tarvitsevan kevätviljoista eniten vettä, mutta kaura on myös vahvin tekemään juuria jolloin se osaa hyödyntää parhaiten maaperään varastoitunutta vettä.

Sadannan on kuitenkin oltava haihduntaa suurempi, jotta maaperäsuolot eivät rikastu maan pintaan. Viljelymaan suolaantuminen on monella mantereella todellinen ongelma, kun luultiin, että kasveja voi kestävästi viljellä puoliaavikko-olosuhteissa, aina vaan syväjuurisempia, jotka nostavat vettä syvältä ylös.

Kanadassa vehnäpreerioilla on paikoitellen tullut ongelmaksi maan suolaantuminen notkelmissa, joihin pohjavesi kertyy ja aluev kosteana haihduttaa vettä, paikalle jää sellainen suolakuori. Kosteudesta huolimatta monet kasvit eivät kasva, koska suoloja liikaa. Alueittaiset alle  18 tuuman (450 mm) sademäärät ovat riskialttiina alueittaiselle suolaantumiselle. Tässä Salon alueella vuodet 2016 ja 2018 itse asiassa jäivät tuohon 450mm:n vuosisadantaan.

Onneksi märkiä vuosia vielä esiintyy, sellainen vuosi työntää suoloja alemmas, kunhan ojitus on riittävän syvä ja tehokas.

-SS-

Outoa kun nyt juuri tällä kasvukaudella kovasti ihmetellään kuivuutta. Eikö kukaan enää muista vuotta 2021? Silloin ei kaiketi satanut koko viljanviljelyn pääalueella mitään koko kasvukautena? Ehkä Pohjanmaalla satoi..

Tai vuosi 2018? Ja mitä näitä oikeasti kuivia vuosia nyt on ollut.
Ens yönä tulee taas helpotusta vettä tarvitseville, tai voi se jo joillain ollut alkanut..

Ja taas melko miellyttävä reilu 10mm tälläi yötä vasten hissunkissun imien. Päälle lämpösummaa nopeasti nostattavaa hellettä. Huh huh kyllä pökkää! En oo ikinä saanu kevätviljoista yli 7tn keskisatoa se on nyt tavoite. Perttu-kauraa liikaa se jäänee kyllä alle.

Syysvilja-alaakin vapautuu ihan kuin paljo vaan lystää kylvää. Mut kannattaako kun kevätviljoistakin tulee eikä oo talvee välisä kiusana.