Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Akselipainot, maan rakenne ja nurmisatojen taantumus  (Luettu 1198 kertaa)

jooseppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 704
"Nurmisadot Suomessa taantuneet, keskisato laskenut alle viiden tonnin", kertoo tämän päivän MT-lehti. Hankkijan tutkimuspäällikkö Juha Salopelto on kehityksestä huolissaan. Hänen mukaan tuotantopanoksissa on ratkaisun avain. Itse pelkään, että osasyy nurmisatojen laskuun on raskaiden peltokoneiden pintapainoissa..

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ab79778b-897f-4bf3-aa57-3b4290726b17

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1629
Kanssa akselipainojen suuntaan katselisin. Kyllä nurmikasvustoissa näkyy erityisesti lietteen levitys, se kun tehdään kapeilla multaimilla ja isoilla pöntöillä. Letkulevitin voisi olla ihan hyvä systeemi edelleen vaunussa, saisi sitä työleveyttä. Tietysti vetoletku levitys missä onnistuu niin varmasti ehdoton

jariman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1338
Ei mikään ihme, akselipainot ylittyy maantiellä sallituista, tarvii
Apupyörät , hydraulisesti painotettavan. Pellolla kyllä riittää
Kantavuus kun vaan pysyy pinnalla……. :o
Kuinkahan moni yllättyy akselipainoista raskaalla nostolaitekoneella,
Mm 5- siipinen kääntöaura, iso nostolaitekultivaattori, lautasmuokkain
Kasvinsuojeluruiskun, lietekalustosta puhumattakaan
Rauta painaa ja sen liikuttamiseen kuluu löpöä, yllättävänkin paljon ::)

K.Kusti

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 193
Ei tuosta nyt oikein selvinnyt mistä alalta tuo aleneva satotaso on mitattu. Kyllä monella karjatilallakin harjoitetaan höpöheinän kasvatusta. Koko ala nurmella ja lannoitetaan vaan sen verran että heinät riittää. Keväällä täysi lannoitus  ja kakkoselle vain liete. siellä missä pelto edullista niin kannattaa haalia kaikki vaikkei nurmen viljelyyn tarvitsisikaan. Rehuvilja sen verran halpaa jälleen ostaa että ei sen viljelyyn kaikki panostaa.

Cutana

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 474
Toki tallaaminen ei peltoa paranna,ite veikkailen yhtä kolmesta pääravinteesta syylliseksi myös,sitä kun on nyt pitkä aika jo suorastaan noitavainottu.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9848
Ei tuosta nyt oikein selvinnyt mistä alalta tuo aleneva satotaso on mitattu. Kyllä monella karjatilallakin harjoitetaan höpöheinän kasvatusta. Koko ala nurmella ja lannoitetaan vaan sen verran että heinät riittää. Keväällä täysi lannoitus  ja kakkoselle vain liete. siellä missä pelto edullista niin kannattaa haalia kaikki vaikkei nurmen viljelyyn tarvitsisikaan. Rehuvilja sen verran halpaa jälleen ostaa että ei sen viljelyyn kaikki panostaa.

Mää ajattelin tuota kans, mutta ehkä noita mittauksia on tehty pelloilla joita oikeasti "viljellään".

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5204
  • Kouvola, Kymenlaakso
Kanssa akselipainojen suuntaan katselisin. Kyllä nurmikasvustoissa näkyy erityisesti lietteen levitys, se kun tehdään kapeilla multaimilla ja isoilla pöntöillä. Letkulevitin voisi olla ihan hyvä systeemi edelleen vaunussa, saisi sitä työleveyttä. Tietysti vetoletku levitys missä onnistuu niin varmasti ehdoton

Leveissä letkulevittimissä se ongelma en isoilla lohkoilla tavara loppuu keskelle lohkoa. Sitten ajetaan tyhjänä pois ja täytenä jatkamaan. Multaimella saattaa vaikka päästä lohkon päästä päähän. Vetoletkulevitys varmaankin hyvä mut suomen tilusrakenteella monissa kohdin täysin perse systeemi..

Ei tuosta nyt oikein selvinnyt mistä alalta tuo aleneva satotaso on mitattu. Kyllä monella karjatilallakin harjoitetaan höpöheinän kasvatusta. Koko ala nurmella ja lannoitetaan vaan sen verran että heinät riittää. Keväällä täysi lannoitus  ja kakkoselle vain liete. siellä missä pelto edullista niin kannattaa haalia kaikki vaikkei nurmen viljelyyn tarvitsisikaan. Rehuvilja sen verran halpaa jälleen ostaa että ei sen viljelyyn kaikki panostaa.
Varmaan monella syy se et on sitä reserviä. Huono vuosi niin voi joka tilausta kerätä rehua. Syy miksi sitä rehuviljaa ei viljellä itse niin on varmaan em. Lisäksi ettei ole edes kalustoa siihen.

Ja laittaisin myös syytä siihen ettei viljaa voi viljellä niillä surkeimmilla lohkoilla. Jostakin kerran luin et joku nautatilallinen valitteli jossakin lehdessä et luopui rehuviljan itse viljelystä kun heikkoja satoja. Kehui samassa yhteydessä et rehunurmet parhaimmille lohkoille. Mun kokemus nurmista on se et ne kasvaa missä vain ja vilja on ronkelimpi. Näin ollen vilja pitäisi laittaa niille parhaimmille lohkoille.

Toki tallaaminen ei peltoa paranna,ite veikkailen yhtä kolmesta pääravinteesta syylliseksi myös,sitä kun on nyt pitkä aika jo suorastaan noitavainottu.
Niin fosforia?
Kylhän yleisesti ravinteiden puutos  varmaan vaivaa. Entis ajoilla kun lehmien paskat ajettiin mullokselle  syksyllä jotta tavara vain hävisi ja keväällä vedettiin sitten vain pussista tavaraa niin kyl se rae antaa paremman vasteen kuin jokin paska. Nyt kun yksiköt kasvaneet ja toka kierros mennään sillä lietteellä niin ei se niin nopeasti ole kasvien käytössä, vaikka laatua yritettäisiin korvata määrällä.

Itse toisin vielä pari näkemystä. Säätiloissa tapahtunut muutos ainakin näin etelässä luulisi vaikuttavan ja samoin yksitoikkoinen nurmen viljely. Tuollakin luulisi olevan vaikutusta. On niillä nurmillakin kasvitauteja jne.

Tuskin tuossa yhtä merkittävää nimittäjää on vaan ongelma koostuu monesta purosta. Mutta älkää huoliko kyllä kauppaliikkeet kehittelevät teille ratkaisuja. Tulee uutta lannoitetta, matoa säästävää rengasta jne. Ei muuta kuin kukkaron nyörejä vain auki..  ;D
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8414
Niittourakointia kun on tullut tehtyä kohta 50 vuotta niin monenlaisia kasvustoja on tullut nähtyä. Suurimpana ongelmana näkisin vanhat nurmet ja huonon kasvilajiston.
Jossain taloissa on peltojen hoito viimeisen päälle ja toisissa taas karjanhoito viimeisen päälle. Harvemmin molempia.
Mystinen kesälaatumies