Kyllä syyskyntö näyttää olevan mullattomilla savilla joskus eduksikin,  syksyn tulvavesi painuu kyntöpohjaan ja kulkeutuu sieltä sitten pois. Multa kuivuu keväällä paremmin ja on pakkasten jäljiltä mureaa. Vesi kyllä nousee kapillaarisesti, ja lisäksi tuntuu siltä, että viljan juuret painuvat helpommin syvälle, kesän kuivuutta vastustamaan. Vanha kylvölannoitin pitää sijoitussyvyydenkin kynnöksellä paremmin kuin pinnasta muokatulla tiivistyneellä savisängellä.

Viime kevätkesä  oli ehkä ankara kyntämättömillä savimailla. Jopa kevytmuokattu oli tiivistynyt ja liettynyt syksyn sateissa.  VM:llä yleensä suoraankylvänyt kollega avasi sänget tuulettumaan ja kylvi melko myöhään kesäkuun tullessa, kun vaan tuntui, että pahnan alla oli vain vaivautuvaa savea. Hyvin se sitten kasvoi, vaikkakin tuleentuminen viivästyi.

Syysvehnä on tarkoitus kylvää aivan maksimit, ja syysvehnää (lajittelujätettä) ehkä voisi levittää kynnöksille, kevätviljan alle, saisi kasvipeitteisyyden ja kasvusto peittäisi hiukan talvisateilta. Rukiilla ei kannata leikkiä liikaa, sillä ajattelemattomalla kylvömanialla saa vuosiksi pahan rikkakasvin leipäsyysvehnän (ja kevätvehnänkin) joukkoon. Ruis kelpaa rehuviljoille ja etenkin öljykasveille talvipeitteeksi ja välikasviksi, jos kerkiää ennen elokuun loppua kylvämään. Pitää  keväällä ruiskuttaa. Jos rikkaongelmaa on, niin puolikas annos Flexiä ehkä olisi muutenkin tarpeen.

Kyllä se 33% kevytmuokattua ja 63% syyskynnettyä on tässä  silti ehkä paras vaihtoehto, jos tukirahoista muutenkin ruvetaan niistämään.

-SS-

Niin, samoihin tukieuroihin päästäkseen täytyy nyt olla se 100 % kasvipeitteistä, kun ennen riitti 60 %. Eikö tässä siis ole kannuste niille, jotka viimeiseen euroon asti keräävät liikenevät rahat. Toisaalta niille, jotka näistä tukirahoista eivät ole kiinnostuneet, tämä lienee kannustin juuri toiseen suuntaan. Tätä tuskin on uudistuksella toivottu.

Ehkä liian aikaista mennä arvioimaan nykymallia; kenties tämän cap-kauden jälkeen voi tarkastella, miten uudistus vaikutti kasvipeitteiseen alaan. Sinänsä pidän uutta mallia parempana kuin vanhaa, sillä nyt saa oikeilta kasvipeitteisiltä aloilta myös korvauksen (pl. suojavyöhykkeet). Se, ettei viime kaudella saanut luonnonhoitopelloista, viherlannoitusnurmista, glyfotetuista nurmista jne. kasvipeitekorvausta, oli suuremman luokan oikeusmurha. Samaten se, että suojavyöhykkeet pudotettiin ensimmäisen vuoden jälkeen korvauksen piiristä pois.

Melkein kaikilla tiloilla on nykyään joku kone, jolla voi hämmentää sänkeä keväällä. Tällaisia aparaatteja käyttämällä saa sänkiä kylvettyä eriaikaisesti verrattuna suorakylvöön. Toisaalta mitä kauemmas mennään saviseuduilta, sitä syvemmän muokkauksen sänkimaa keväällä sallii. Taitaa näinä nykyajan keväinä olla petollisempaa, jos on kaikki kynnettynä kuin se, että kaikki on sängellä. Tämä koskee siis vain niitä savisia maalajeja, joiden viljely on minulle tuttua; esim. Pohjanmaan puolesta en voi sanoa mitään!

Niin no kyl mä tukirahoista olen kiinnostunut mut kokonaisuutta ajattelen. Ennen sai tukirahat ja hyvän kokonaisuuden nyt jos ottaa tukirahat niin kokonaisuus kärsii. Mut tää on vain mun mielipide.

Ja kun olen luomussa niin vaihtoehdotkin vähemmässä. Ss:n mainitsema lajittelujäte kylvö olisi kenties ihan ok taviksessa mut ehkä tekisin sen kuitenkin sillä ajatuksella et se olis sit vaik 100% syysvehnää. Tekee sen kunnolla minkä ehtii ja loput sit toivotaan toivotaan huiskakylvönä. Glyfolla hoitaa keväällä ongelman.

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä? 

En tiedä miten muuta asian on mieltäneet mut esim. 100ha tila sai ennen muokata 40ha ja 60ha sängellä. Euroja tuki 54e x 100 ha = 5400e.
Nyt jos menee samoilla hehtaareilla niin tuolla 70e/ha korvauksellakin jäädään 60ha alalla 4200e joka on enää noin kolmeneljäsosaa alkuperäisestä.

Sit kun mennään käytäntöön niin 60% sänki ei ollut mikään ongelma, 100% sänki alkaa suorakylväjällekkin olemaan ongelma jos pinta-alaa reilusti. Ai miksi? No sänget kyl yleisesti kuivuvat myöhemmin jolloin kevään viivästyessä saattaa alkaa hiki nousemaan otsalle. Ja jos tulee savilla reilut alkukesän sateet niin varsinkin ohra tykkää kyttyrää. Näin ollen riskin jakamisen näkökulmasta ei ole järkeä tavoitella mielestäni 100% kasvipeitettä. Eriasia jos syyskasveja reilusti niin silloin mut muuten en kyl ymmärrä et mikä syy nyt olisi yrittää maksimoida 100% eurot..

Noinhan se menee eli ennenkin kasvipeitteisyystoimenpidettä isoimmilla portailla hyödyntäneille tukipudotusta tulee samoilla tasoilla toteutettuna nykyisessä järjestelmässä.

Aiemmin aina helposti täyttyi kohdallani 60 % -taso. Nyt nousi tilallani huonojen muokkausolosuhteiden vuoksi 87 %. En silti ole vielä huolissani keväästä 150+ hehtaarin tilallanikaan, sillä yksivuotisten satokasvien osuus tulee olemaan vain n. 20%. Pitkä kylvöajasta joka tapauksessa tulee, mutta onneksi sitä on 30.6 asti!

Ei siinä, kyllähän syysmuokattua maata on ilo mennä keväällä muokkaamaan. Kuitenkin näinä keväinä, kun kosteusolosuhteet eivät tunnu tasautuvaan lainkaan [vettä ei tule], sänkipellot antavat mielestäni enemmän pelivaraa touhuun.

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä? 

Meillä kylvettiin joskus lajittelijasta tulleita pieniä mutta raskaita vehniä, aivan kuin mainioita kaupasta saatavia sertisiemeniä, rikkaseulasta menivät kyllä saviruohot ja muut rikkasiemenet läpitte.  Hyviä kasvustoja sai tulemaan, jos oli helppo talvi. Ja kyllä, siinä 50 euronkin siemenkulussa silti on järkeä, koska 33% pakkokasvipeitteisyys, silloin pääsee kyntämään sen 33% alankin, ja koska pinta on tasattu peitekasvin kylvössä, on kevätkylvöjen tekeminen huomattavasti nopeampaa,  vaikka oras olisi hengissäkin. Hyvää leipäsyysvehnää käyttäen siemenkulu kyllä vie sen viisikymppiä helpostikin, mutta siinä on aina mahdollisuus, jos viljelykierto sallii, että kasvusto säilyy riittävän hyvänä, silloin näillä kuivilla alueilla syysvehnä saattaa selvitä normaalisatoon, kestää kuivaa ja märkää ihan samalla tavalla ja paremmin kuin kevätvilja, lisäksi puimaan pääsee elokuun alussa eikä syyskuun lopussa.

Syysviljan onnistuminen riippuu täysin talvesta,  oikeastaan millaisesta tahansa kesästä se sitten jo selviää, kevätviljan epäonnistuminen tuntuu olevan kohta todennäköisempää kuin epätodennäköistä, ja kesästä sekä loppusyksystä sekin riippuu. Silloin ongelmavuosina ajattelin, että huonokin kevätvehnä voittaa juuri ja juuri hengissä säilyneen Boreal  syysvehnälajikkeen - tai Olivinin , Magnifikin tms. Nyt olen Skagenin ja Ceylonin toipumiskyvyn näyttöjen myötä joutunut pyörtämään mielipidettäni.

Pienijyväisen populaatiorukiin kylvö elokuun loppuun on huomattavasti halvempaa kuin hyvän syysvehnän kylvö. Rukiin käypä eurooppalainen markkinahinta on lähempänä satasta kuin kahtasataa,  eli runsaat sata kiloa saattaa maksaa ehkä kympin.  Juu voihan sitä viljellä myyntiin, mutta sopimus kun pitää tehdä kuukautta ennen elokuista hybridin kylvöä, niin ei kiitos, rukiin covercrop-käyttö on fiksumpaa. 7 kk ennen puintia tehtävät kauppasopimukset vielä ymmärrän, mutta en 13 kk ennakointia !  Peitekasvina käytettäessä ravinteet säilyvät ja sitoo multaa paikalleen.  Ainoa ongelma siis on jääntirukiit, joita tuntuu jäävän maahan muutamaksi vuodeksi, varsinkin jos yrittää syysvehnäkiertoa palauttaa. Proruis - BBF:t saavat hybrideillään kyllä Fazun et al sopimusruishuollon hoidetuksi, meitä diletantteja ei siinä tarvita.

Yksi mahdollisuus on kyntää puintipäivinä  kaikki vapaat hetket ja kylvää syysöljykasvia koko puitavalle alalle. Ainakin välikasviksi yritän, jotta saa syysviljakierron katkaistuksi. Jos aikoo nelitonnaria syysrapsia päästä puimaan, riskiähän aina on otettava.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.04.24 - klo:19:56

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä? 

Meillä kylvettiin joskus lajittelijasta tulleita pieniä mutta raskaita vehniä, aivan kuin mainioita kaupasta saatavia sertisiemeniä, rikkaseulasta menivät kyllä saviruohot ja muut rikkasiemenet läpitte.  Hyviä kasvustoja sai tulemaan, jos oli helppo talvi. Ja kyllä, siinä 50 euronkin siemenkulussa silti on järkeä, koska 33% pakkokasvipeitteisyys, silloin pääsee kyntämään sen 33% alankin, ja koska pinta on tasattu peitekasvin kylvössä, on kevätkylvöjen tekeminen huomattavasti nopeampaa,  vaikka oras olisi hengissäkin. Hyvää leipäsyysvehnää käyttäen siemenkulu kyllä vie sen viisikymppiä helpostikin, mutta siinä on aina mahdollisuus, jos viljelykierto sallii, että kasvusto säilyy riittävän hyvänä, silloin näillä kuivilla alueilla syysvehnä saattaa selvitä normaalisatoon, kestää kuivaa ja märkää ihan samalla tavalla ja paremmin kuin kevätvilja, lisäksi puimaan pääsee elokuun alussa eikä syyskuun lopussa.

Syysviljan onnistuminen riippuu täysin talvesta,  oikeastaan millaisesta tahansa kesästä se sitten jo selviää, kevätviljan epäonnistuminen tuntuu olevan kohta todennäköisempää kuin epätodennäköistä, ja kesästä sekä loppusyksystä sekin riippuu. Silloin ongelmavuosina ajattelin, että huonokin kevätvehnä voittaa juuri ja juuri hengissä säilyneen Boreal  syysvehnälajikkeen - tai Olivinin , Magnifikin tms. Nyt olen Skagenin ja Ceylonin toipumiskyvyn näyttöjen myötä joutunut pyörtämään mielipidettäni.

Pienijyväisen populaatiorukiin kylvö elokuun loppuun on huomattavasti halvempaa kuin hyvän syysvehnän kylvö. Rukiin käypä eurooppalainen markkinahinta on lähempänä satasta kuin kahtasataa,  eli runsaat sata kiloa saattaa maksaa ehkä kympin.  Juu voihan sitä viljellä myyntiin, mutta sopimus kun pitää tehdä kuukautta ennen elokuista hybridin kylvöä, niin ei kiitos, rukiin covercrop-käyttö on fiksumpaa. 7 kk ennen puintia tehtävät kauppasopimukset vielä ymmärrän, mutta en 13 kk ennakointia !  Peitekasvina käytettäessä ravinteet säilyvät ja sitoo multaa paikalleen.  Ainoa ongelma siis on jääntirukiit, joita tuntuu jäävän maahan muutamaksi vuodeksi, varsinkin jos yrittää syysvehnäkiertoa palauttaa. Proruis - BBF:t saavat hybrideillään kyllä Fazun et al sopimusruishuollon hoidetuksi, meitä diletantteja ei siinä tarvita.

Yksi mahdollisuus on kyntää puintipäivinä  kaikki vapaat hetket ja kylvää syysöljykasvia koko puitavalle alalle. Ainakin välikasviksi yritän, jotta saa syysviljakierron katkaistuksi. Jos aikoo nelitonnaria syysrapsia päästä puimaan, riskiähän aina on otettava.

-SS-

Nooh se on jokaisen mietittä mikä omalle tilalle paras. Mä totesin et näin luomussa ei ole järkeä enää väkipakolla saada sen 100% rahoja kun se on käytännössä mahdotonta kun vielä ei edes syyskasveille kysyntää.

Niinkuin taisin jo kirjoittaa niin taviksessa menisin varmaan niin et yrittäisin tehdä syysvehnän kylvöjä kunnolla mahdollisimman paljon ja lopun jättäisin sit sängelle. Suorakylvö kevätkasveille ihan ok vaihtoehto.

Ongelma tulee silloin jos olosuhteet syksyllä ei puolla syyskylvöjä niin 100% sänki on aika iso riski. Silloin jokin näennäiskylvö tulisi mietittäväksi.

Juu nyt näissä sänkihommailuissa on alkanut vahvistua näkemys, että parempi sian tonkima syksyllä kuin mestarin kyntämä keväällä.

Saan rukiinsiemeniä parisataa tonnia jonkun parikymmentä vuotta vanhan aitosuorakylvimen hinnalla. Sänkikylvöt ovat epäonnistuneet  yhtä useasti kuin kevätkynnöt, eli melko usein. Mutta syysviljarikot ovat poikkeuksetta kasvaneet kevätviljoja hyvin, aikanaan öljykasvikin erinomaisesti . En tiedä, mistä se johtuu, taudit ehkä ovat olleet vähempänä, vesitalous ainakin on suorakylvöä parempi, pahna puuttuu pinnasta tukkimasta, että menee oikeaan syvyyteen vanhalla kylvökoneella, tai joku muu syy, en tiedä. Ruis kyllä jo syksyn kasvun aikana mureuttaa multaa.  Ehkä myös syväliettyminen on vähäisempää.

-SS-

Voisiko tuon talviaikaisen kasvipeitteisyyden saada vieläkin monimutkaisemmaksi näiden selvityspyyntöjen kanssa. Viittaan siis sähköpostiin, joka tuli eilen. Komiaa varmaan, jos peltohehtaareja on satoja, lohkoja on kymmeniä ja selvityspyyntöjä tulee vaikka parikymmentä. Toivottavasti on hermot rautaiset ja kiinnostus viljelyä kohtaan on vähintään jollain tasolla.
Itsellä se vähäinenkin huumori tätä pelleilyä kohtaan laskee koko ajan.

Todennäköisesti seuraavina vuosina monet palaavat normaaliin syysmuokkaukseen, silloin selvityspyyntöjä tulee huomattavasti vähemmän, lähinnä ehdollisuuden 33% kevytmuokkausten toteamiset jäävät kiusaksi.

-SS-

Huomenna on tukikoulutus ja ärsyttää jo ennakkoon ajatus siitä minkälainen kitinä näistä selvityspyynnöistä siellä todennäköisesti on.. Ihan jokainen euro mikä tän avulla pystytään pitkässä jouksussa  säästämään maastovalvonnasta on kotiinpäin, vaikka se ei varsinaisesti suoraan omassa tukitilityksessä näykään.

^
Ennemmin kait sitä kuva ottaa, kuin antaa jonkun pilkun nussuttelijan tulla  tekemään paikan päälle omia johtopäätöksiään.

Nää kuvauksista valittavat on luultavasti suurimmaksi osaksi näitä viimeisiä änkyröitä jotka ei suostu hommamaan äluluuria saatikka pankkitunnuksia.

Paljon mieluummin minäkin kuvailen  omalla ajallani, kuin pyörin lohkoja läpi virkaintoisen tarkastajan kanssa juuri sinä päivänä kun luultavasti olis muutakin tekemistä.

Nää kuvauksista valittavat on luultavasti suurimmaksi osaksi näitä viimeisiä änkyröitä jotka ei suostu hommamaan äluluuria saatikka pankkitunnuksia.

Paljon mieluummin minäkin kuvailen  omalla ajallani, kuin pyörin lohkoja läpi virkaintoisen tarkastajan kanssa juuri sinä päivänä kun luultavasti olis muutakin tekemistä.

Hyi sinua eihän noin saa ikäsyrjiä.. 

Eihän tuossa iästä ollut mainintaa. Nuorikin voi olla änkyrä. Ja paha sellainen...

Elämä ilman pankkitunnuksia on nykyään kyllä tavattoman hankalaa. Niitä tarvitaan joka paikassa. Älyluuria ei niinkään, mutta sekin on niin monikäyttöinen värkki, ettei sitäkään sitten enää pois antaisi, kun on kerran sen makuun päässyt. Mutta aina on näitä, joille nykyajan normit ovat käsittämättömiä. Miksi siis käyttää edes sähköä, polttomoottoria tai kunnan vettä.