Haku avautuu ja puuttuvat ruksit voi laittaa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/81c8a65c-0f31-4a0a-9243-2c27371d3752

Mitään ei silti myönnetä olleen vialla.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 08.02.24 - klo:09:27

Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.

Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?

2050-luvulla eli reilun 25 vuoden päästä vai? Luulen, että joku sentään raatilaisista viljelee...

Mutta kuule, mitä olen broileri-isäntien kanssa keskustellut, niin ne tilat, joilla on pieni rehuomavaraisuusaste ja suuri lantatunkio, harkitsevat lähtöä peltotukien piiristä jo nyt.

Tuossahan voi olla jotain selainperäistäkin ongelmaa. Ainakin noissa koululaisten Wilma-jutuissa on ollut selaimen ominaisuuksiin tai asetuksiin liittyviä ongelmia.

Nyt tämä yllättävän kivuton tukihaun avaaminen kertoo vähän siitä, että tilanne ei ole aukoton. Kuitenkin avaamisen selityksestä saa sellaisen kuvan, että tyhmät viljelijät eivät tajua mitään ja sen vuoksi säälistä nyt avataan tukihaku uudestaan. Hyvä niin, mutta syy pelleilyyn laitetaan selvästi viljelijöiden piikkiin. Onko muuta mahdollisuutta? No ei ole, koska se romuttaisi uskottavuuden ja mihinkään ei voi enää luottaa ja kaikki asiat olisivat kyseenalaistettavissa. Samalla tiukat päivämäärä-sulkeiset ja natseilut menettäisivät merkityksensä ja olemiseen opettaminen ei enää onnistuisi.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.24 - klo:14:55

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 08.02.24 - klo:09:27

Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.

Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?

2050-luvulla eli reilun 25 vuoden päästä vai? Luulen, että joku sentään raatilaisista viljelee...

Mutta kuule, mitä olen broileri-isäntien kanssa keskustellut, niin ne tilat, joilla on pieni rehuomavaraisuusaste ja suuri lantatunkio, harkitsevat lähtöä peltotukien piiristä jo nyt.

Toisaalta, lakkaako sitten esimerkiksi nitraattidirektiivi, valtioneuvoston asetus fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä tai laki kasvisuojeluaineista olemasta olemassa, samalla kun luopuu maataloustuista ? En oikein ymmärrä, mitä lisäarvoa saisi tukien ulkopuolella olemisesta, kun reunaehdot ovat jo tukijärjestelmän ulkopuolellakin ?

Mikä asia oikeasti helpottuu tukien ulkopuolella.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.24 - klo:14:55

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 08.02.24 - klo:09:27

Jatkossa kun maataloustukien trendi on edelleen laskeva ja niiden asettamien vaatimusten trendi edelleen nouseva, ei "oikean" maanviljelijän kannata nostaa tukia enää ollenkaan. Välttyy niin monelta.

Tuohon on kyllä vielä aikaa, sanoisin et tällä menolla 2050 luvulla. Eipä taida kukaan palstan kirjoittajista enää viljellä silloin?

2050-luvulla eli reilun 25 vuoden päästä vai? Luulen, että joku sentään raatilaisista viljelee...

Mutta kuule, mitä olen broileri-isäntien kanssa keskustellut, niin ne tilat, joilla on pieni rehuomavaraisuusaste ja suuri lantatunkio, harkitsevat lähtöä peltotukien piiristä jo nyt.

No juu noissa tapauksissa varmaan pohdinnan paikka. Mut pääseekö nitraattidirektiivistä silti eroon? Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.

Olis näköjään kannattanut lukea ketju loppuun ennenkuin kirjoittaa.. SS oli taas nopeampi.. 

Niin 2050-luvulla eli 25 tai 35 vuoden päästä. Itsellä ainakin toivon mukaan homma ohi jo ekalla kohtaa ja toisella liekö edes hengissä enää...

Mut ajatus tuossa oli et nyt kun tuet tippui noin satasella 500 -> 400 edelliseltä kaudelta. Nyt mennään 2027 asti näillä ja sit ainakin se pari extra vuotta. Eli uusi lähtis 2029->2034... + extrat. Tuolla kaudella perusviljelyn tukitaso vois olla sen 300e/ha. Sit uus kausi ehkä 2036 ja siitä extrojen kanssa taas 2043 asti jolloin sais 200e/ha. Tuosta sit onkin tasan seitsemän vuotta 2050 jolloin euroja saisi satkun per hehtaari. Tällä matikalla perusviljelyllä ei saa tukia enää vuonna 2050. 

Todennäköistähän on et noin se ei mene. Tuolle matkalle mahtuu monta ongelmaa vielä. 

Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.

Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.


Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023

Karjanlantapoikkeus on voimassa vielä vuonna 2024.  Päätös karjanlantapoikkeuksen poistumisesta perustui vahvaan poliittiseen
ohjaukseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.24 - klo:19:53

Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.

Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.


Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023

-SS-

Niin tuo on se maksimi? Mut todellinen käyttö rajataan alemmas tukiehdoissa?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.02.24 - klo:20:00

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.24 - klo:19:53

Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.

Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.


Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023

-SS-

Niin tuo on se maksimi? Mut todellinen käyttö rajataan alemmas tukiehdoissa?

Ei ainakaan ehdollisuuden ohjeessa, samat arvot näkyvät.

-SS-

Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.24 - klo:20:08

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.02.24 - klo:20:00

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.02.24 - klo:19:53

Entäs se fosfori, oliko sillä jokin maksimi. Viime tukikaudelta tiedän ainakin yhden sikatilan joka jättäytyi ympistä kun sai vetää fosforia vapaammin. Nyt ei auta sekään enää.

Valtioneuvoston asetus on ollut voimassa jo 13 kuukautta.


Kuva: Valtioneuvoston asetus 64/2023

-SS-

Niin tuo on se maksimi? Mut todellinen käyttö rajataan alemmas tukiehdoissa?

Ei ainakaan ehdollisuuden ohjeessa, samat arvot näkyvät.

-SS-

Okei et ne ei sit kuitenkaan ihan mahdottomiksi muuttuneet. Itsellä noilla niin merkitystä kun riittävän huonot viljavuudet ja tasauksia voi käyttää..

Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!

No tämä. Kylhän se on tyhmyyttä jos käy tunkion paikan pohjalta näytteen ottamassa.. 

On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.

Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...

Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...

On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.

Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...

Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...

On se varmaan näin. Broileri ei ehk suurempaa tukea saa enkä sen ehtoja broilereiden osalta tunne et onko kuinka toteutettavissa. Broilerihomma on lähimpänä markkinataloutta tässä maataloudessa kaiketi. Et sinänsä kyllä ymmärrän jos peltotukien osuus liikevaihdosta on 1-2% niin voi niistä olla enemmän  harmia. Olisi tietysti kiva tietää kuinka iso prosentti ne ovat tuloksesta?
Meillä on peltoala reilumpi ja elukkapuoli jo ehtoomitoissa ja silti liikevaihdosta peltotukien osuus on noin 20% mut tuloksesta se onkin sit paljon isompi. Tarkoitan sitä et vaikka meillä elukkapuoli tuo liikevaihtoa niin hyvin pieni osa siitä kanavoituu tulokseen. Pelloista jää paljon reilumpi. Lihasikojen tuet ovat myös melko minimissä. Ehk tulee mutta senkin osuus tippui aika reilusti uudistuksessa. Alenevaa eteläsuomen sikatukea saadaan vanhana sikatilana vielä jonkinverran mut siinä ne on. Ehk:n eurot jaettiin sioilla vapaaporsitukseen..   

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/81c8a65c-0f31-4a0a-9243-2c27371d3752

Ruokavirasto avaa tukihaun uudestaan tältä osin, perusteluna uutisen mukaan ihan kiltteyttään vaikka itse veikkaan vähän jotain muutakin olevan taustalla   

Seuraavassa Mt:ssä juttua tukihausta ja varmaan tämän kiltin viraston rahapyyntö,jokunen miljoona,joka on meiltä taas pois.Byrokratiaahan on pitänyt vähentää ja yksinkertastaa,ties kuinka kauan.Ei se näköjään Suomessa ainakaan onnistu.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 08.02.24 - klo:22:23

On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.

Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...

Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...

On se varmaan näin. Broileri ei ehk suurempaa tukea saa enkä sen ehtoja broilereiden osalta tunne et onko kuinka toteutettavissa. Broilerihomma on lähimpänä markkinataloutta tässä maataloudessa kaiketi. Et sinänsä kyllä ymmärrän jos peltotukien osuus liikevaihdosta on 1-2% niin voi niistä olla enemmän  harmia. Olisi tietysti kiva tietää kuinka iso prosentti ne ovat tuloksesta?
Meillä on peltoala reilumpi ja elukkapuoli jo ehtoomitoissa ja silti liikevaihdosta peltotukien osuus on noin 20% mut tuloksesta se onkin sit paljon isompi. Tarkoitan sitä et vaikka meillä elukkapuoli tuo liikevaihtoa niin hyvin pieni osa siitä kanavoituu tulokseen. Pelloista jää paljon reilumpi. Lihasikojen tuet ovat myös melko minimissä. Ehk tulee mutta senkin osuus tippui aika reilusti uudistuksessa. Alenevaa eteläsuomen sikatukea saadaan vanhana sikatilana vielä jonkinverran mut siinä ne on. Ehk:n eurot jaettiin sioilla vapaaporsitukseen..   

Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.

Elukkajengi vetää 65 kilua fosforia viljupelloille, ja toiset ottaa maanäytteet hiekkakasasta. Ja sitten ihmetellään silmät ymmyrkäisinä kun tukiehdot kiristyy vuosi vuodelta.  Perkelee vihreät kun kiusaavat rehellistä maajussia...