Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta  (Luettu 14235 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20168
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford

Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.

No jos eräs isäntä vaikka omistaa 23% Koneesta ja näin osuus yhtiön miljardin tuloksesta on 230 miljoonaa, ja saa tiloiltaan 250000 € maataloustuet, niin tukien osuus yhtiön tuloksesta on yksi promille.

Eikä siltikään jätä tukia ottamatta.

Voisi arvioida, mitä tuista luopuminen voisi tehdä peltoviljelylle. Ainoa, mitä voisin kuvitella, olisi keskisatojen nousu, jos se vaikka edellyttää 100% kyntämistä.   Lannoituksella ei ehkä voi sikailla - tai broileroilla enää. Onhan noilla laitoksilla jonkinlaiset ympäristölupaehdotkin. Jos keskisato nousee tukien ulkopuolella  1000 kg/ha , se on jo merkittävä lisäys. 500 ha:n tilalla 500 tonnia, jos pitäisi ostaa se viljarehu, maksaisi se 150 000 euroa, siiloon kipattuna. Korjuu ja kuivaus voivat maksaa ehkä 20 €/tonni  että omaan lisäsatoon uppoaisi kuitenkin kymppitonni kuluja. Eli nettohyöty olisi 140 k€. Tuet 500 ha:n viljelylle olisivat ehkä 400€/ha mahdollusine erikoiskasvipalkkioineen, jos siis vain ehdollisuuden vaatimukset tulisivat täytetyksi.

500 ha:lla tuet siis olisivat noin 200 000 euroa.

En usko, että 4% tuottamaton ala kellekään on kynnyskysymys, koska vähäarvoisia pellonkulmia löytyy lähes jokaiselta eturivinkin tilalta. Ja sellaisen pellon tuotto on tuettomana hyvin helposti  0€, mutta tuottamattomana alana vähintään 350 euroa.

Mutta tietenkin, jos toiminta lähtee siitä, että on tarve sikailla - tai broileroilla - onhan siinä  yksi valvontariski vähemmän.

-SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1072

Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.

No jos eräs isäntä vaikka omistaa 23% Koneesta ja näin osuus yhtiön miljardin tuloksesta on 230 miljoonaa, ja saa tiloiltaan 250000 € maataloustuet, niin tukien osuus yhtiön tuloksesta on yksi promille.

Eikä siltikään jätä tukia ottamatta.

Voisi arvioida, mitä tuista luopuminen voisi tehdä peltoviljelylle. Ainoa, mitä voisin kuvitella, olisi keskisatojen nousu, jos se vaikka edellyttää 100% kyntämistä.   Lannoituksella ei ehkä voi sikailla - tai broileroilla enää. Onhan noilla laitoksilla jonkinlaiset ympäristölupaehdotkin. Jos keskisato nousee tukien ulkopuolella  1000 kg/ha , se on jo merkittävä lisäys. 500 ha:n tilalla 500 tonnia, jos pitäisi ostaa se viljarehu, maksaisi se 150 000 euroa, siiloon kipattuna. Korjuu ja kuivaus voivat maksaa ehkä 20 €/tonni  että omaan lisäsatoon uppoaisi kuitenkin kymppitonni kuluja. Eli nettohyöty olisi 140 k€. Tuet 500 ha:n viljelylle olisivat ehkä 400€/ha mahdollusine erikoiskasvipalkkioineen, jos siis vain ehdollisuuden vaatimukset tulisivat täytetyksi.

500 ha:lla tuet siis olisivat noin 200 000 euroa.

En usko, että 4% tuottamaton ala kellekään on kynnyskysymys, koska vähäarvoisia pellonkulmia löytyy lähes jokaiselta eturivinkin tilalta. Ja sellaisen pellon tuotto on tuettomana hyvin helposti  0€, mutta tuottamattomana alana vähintään 350 euroa.

Mutta tietenkin, jos toiminta lähtee siitä, että on tarve sikailla - tai broileroilla - onhan siinä  yksi valvontariski vähemmän.

-SS-

Heh, voihan tuon noinkin ymmärtää... Tarkoitin tietysti kyseisen viljelijän omaa maatilaosakeyhtiötä. Liikevaihto esimerkiksi 1,6 miljoonaa euroa ja tulos vaikkapa 180 000 euroa. Peltotukien osuus 15 000 euroa, eli runsas prosentti liikevaihdosta ja alle 10 prosenttia tuloksesta. Sitten yyrittäjäpariskunnan palkka 2 x 30 000 euroa, eli neljä kertaa peltotuet.

Tuottamatonta alaa voi pitää pisteenä iin päällä, vai kumpaan suuntaan luulet, että heilauttaa vaakakuppia, kun ko. alalla ei saa enää viljellä edes niitä joutavia palkoviljoja valkuaistäydennykseen, vaan sen on oltava kesantoa?
Aina ei voi onnistua.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5313
  • Kouvola, Kymenlaakso

Osakeyhtiön tuloksesta alle 10 % peltotukien osuus. Ja sitten yrittäjäpariskunta on varmaan ainakin neljät peltotuet jo nostanut palkkana vuoden aikana ulos. Mutta jokainen pohtii itse, mikä on järkevintä.

No jos eräs isäntä vaikka omistaa 23% Koneesta ja näin osuus yhtiön miljardin tuloksesta on 230 miljoonaa, ja saa tiloiltaan 250000 € maataloustuet, niin tukien osuus yhtiön tuloksesta on yksi promille.

Eikä siltikään jätä tukia ottamatta.

Voisi arvioida, mitä tuista luopuminen voisi tehdä peltoviljelylle. Ainoa, mitä voisin kuvitella, olisi keskisatojen nousu, jos se vaikka edellyttää 100% kyntämistä.   Lannoituksella ei ehkä voi sikailla - tai broileroilla enää. Onhan noilla laitoksilla jonkinlaiset ympäristölupaehdotkin. Jos keskisato nousee tukien ulkopuolella  1000 kg/ha , se on jo merkittävä lisäys. 500 ha:n tilalla 500 tonnia, jos pitäisi ostaa se viljarehu, maksaisi se 150 000 euroa, siiloon kipattuna. Korjuu ja kuivaus voivat maksaa ehkä 20 €/tonni  että omaan lisäsatoon uppoaisi kuitenkin kymppitonni kuluja. Eli nettohyöty olisi 140 k€. Tuet 500 ha:n viljelylle olisivat ehkä 400€/ha mahdollusine erikoiskasvipalkkioineen, jos siis vain ehdollisuuden vaatimukset tulisivat täytetyksi.

500 ha:lla tuet siis olisivat noin 200 000 euroa.

En usko, että 4% tuottamaton ala kellekään on kynnyskysymys, koska vähäarvoisia pellonkulmia löytyy lähes jokaiselta eturivinkin tilalta. Ja sellaisen pellon tuotto on tuettomana hyvin helposti  0€, mutta tuottamattomana alana vähintään 350 euroa.

Mutta tietenkin, jos toiminta lähtee siitä, että on tarve sikailla - tai broileroilla - onhan siinä  yksi valvontariski vähemmän.

-SS-

Heh, voihan tuon noinkin ymmärtää... Tarkoitin tietysti kyseisen viljelijän omaa maatilaosakeyhtiötä. Liikevaihto esimerkiksi 1,6 miljoonaa euroa ja tulos vaikkapa 180 000 euroa. Peltotukien osuus 15 000 euroa, eli runsas prosentti liikevaihdosta ja alle 10 prosenttia tuloksesta. Sitten yyrittäjäpariskunnan palkka 2 x 30 000 euroa, eli neljä kertaa peltotuet.

Tuottamatonta alaa voi pitää pisteenä iin päällä, vai kumpaan suuntaan luulet, että heilauttaa vaakakuppia, kun ko. alalla ei saa enää viljellä edes niitä joutavia palkoviljoja valkuaistäydennykseen, vaan sen on oltava kesantoa?
Tuohan ei edelleenkään kerro miten iso osa tuosta 15000e jää tulokseen. Toisaalta onko sillä merkitystä, ei varmaankaan. Halusin vain tuoda ilmi sen et se iso liikevaihto ei aina automaattisesti tarkoita hyvää tulosta ja se peltotuki voi monesti olla se oikeasti viivan alle jäävä osuus.

Sit voidaankin miettiä et kannattaako tuota muuta sirkusta pyörittää jos höpöheiniä viljelemällä tulos on sama. Tässä tapauksessa nyt ei tainnut olla niin koska palkkaakin nostettu 60ke ja peltotuet vain tuon 15ke. Mut kaikki varmaan ymmärsi pointin.

Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1072
Niin, ei kai kukaan tee miljoonainvestointeja eläintuotantoon viljelläkseen hömppäheiniä? Ja järjestäänhän ne tuet nostavat ja hömppäheinät kasvattavat viljelijät on teilattu tällä palstalla alimpaan maanrakoon. 
Aina ei voi onnistua.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5313
  • Kouvola, Kymenlaakso
Niin, ei kai kukaan tee miljoonainvestointeja eläintuotantoon viljelläkseen hömppäheiniä? Ja järjestäänhän ne tuet nostavat ja hömppäheinät kasvattavat viljelijät on teilattu tällä palstalla alimpaan maanrakoon.
Ei varmastikaan. Mut ei kai tuo broileritilan homma nyt muuttunut sen kummemmin kuin muillakaan? Eli kai se jonkinlainen ajatus on jo ollut et jäädään peltotuista pois jo aiemminkin?

Nuo on varmaan niitä ekoja tiloja jotka jättäytyy pois. Toki broiskualueella luulisi vuokrahintojenkin olevan kohdallaan et varteen otettava vaihtoehto olisi sekin. Vuokrasoppariinhan voi kirjoittaa ehdon x määrästä broilerin paskaa per vuosi. Vuokraajan ongelma sit kuinka hävittää.

Käsittääkseni palstalla aiemmin nimimerkin anttix mainitsema suomen suurimpia sikatiloja oleva Heikkilä ruskolta on vuokrannut omat peltonsa pois ja lannan vastaanotosta on vuokrasopparissa maininta..  ;)
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20168
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!

Tuollaisen säädön olisi pitänyt alkaa jo silloin 1990-luvulla. Näytelistaa on jo 6-7:n näytekerran mitalta, ja trendit ovat nähtävissä  viljavuuksissa. Se, että muistaa edellisinä kertoina otetun käyhän maaperän tai lannoittamattoman kohdan vuodesta toiseen, vaatii jo suunnitelmallisuutta.

Ennen kun alkaa johdonmukaisesti muuttaa näytteitänsä todellisuutta vastaamattomaksi, kannattaa lukaista tämäkin dokumentti.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5313
  • Kouvola, Kymenlaakso
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys.  8)
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8452
On totta, että eritoten fosforin käyttö hankaloitui eläintiloilla nyt merkittävästi. Ennen ympäristökorvauksen ulkopuolella sai pistää lohkolle kuin lohkolle 65 kg fosforia vuodessa; nyt ei enää. Typpeä ei paljon tarvitse tarkkailla enää, se on kai parannus.

Erään tutun broileri-isännän liikevaihdosta 1–2% tulee peltotuista. Nykyisellään hän ei enää pysty tuottamaan tuolla pienehkölläkään peltoalallaan tarvitsemaansa rehua niin kuin ennen, koska tuottamattoman alan vaatimus ja viljelykierron vaatimukset pakottavat osan peltoalasta pois tarvittavan rehukasvin viljelystä. Lisäksi on kikkailtava muokkausten kanssa, vaikka kyseinen isäntä varmaan vetäisi mieluusti kaikki kyntöauralla. Siinä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Tällaisella pienellä sivutoimisella kasvitilalla tilanne on aivan eri, kun peltotukipotti muodostaa puolet liikevaihdosta, ja kaikki mahdolliset tukieurot pitäisi kerätä, mitkä vain suinkin voi saada...

Kylmikselle voin todeta, että jokainen viisas viljelijä menettelee juuri näin, jos tietää, että arvot ovat "epäoptimaaliset" lannoituksen kannalta. Lisäksi jokainen tuntemani karjatilallinen planttaa oman lantanäytteensä...
Nautapuolella fosforit mahtuvat aika hyvin peltoon, ellei niitä ole aikaisemmin kovin vahvasti fosforilla rikastettu. Lypsylehmä tuottaa fosforia n. 15 kg ja tarvitsee nurmirehua 0,6-1 ha. Nurmirehun tuotanto kuluttaa aika tarkkaan tuotetun fosforin. Jos tuotetaan myös viljaa on fosforitase negatiivinen.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20168
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys.  8)

Rehuohran ostotarjoukset syksylle liikkunevat niin alhaisessa hinnassa, että mieluummin viljelevät satasen kaudraa kuin satasen ohraa. Kaurasta kuivanakin vuotena näkyy tulevan alkaen tonni enemmän satoa, vähemmällä lannoituksella. Ohralla ja kauralla tulisi olla vaikean markkinan aikana selvä hintaero ohran eduksi, vähintään kolme-neljä kymppiä. Jos tällä hetkellä tekee sopimuksen esimerkiksi Lantmännenin kanssa, kaurasta saa enemmän kuin rehuohrasta.

Ohra on tarjouksissa edelleen ongelmajätteeseen verrattavaa.

-SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1072
Niin, ei kai kukaan tee miljoonainvestointeja eläintuotantoon viljelläkseen hömppäheiniä? Ja järjestäänhän ne tuet nostavat ja hömppäheinät kasvattavat viljelijät on teilattu tällä palstalla alimpaan maanrakoon.
Ei varmastikaan. Mut ei kai tuo broileritilan homma nyt muuttunut sen kummemmin kuin muillakaan? Eli kai se jonkinlainen ajatus on jo ollut et jäädään peltotuista pois jo aiemminkin?

Nuo on varmaan niitä ekoja tiloja jotka jättäytyy pois. Toki broiskualueella luulisi vuokrahintojenkin olevan kohdallaan et varteen otettava vaihtoehto olisi sekin. Vuokrasoppariinhan voi kirjoittaa ehdon x määrästä broilerin paskaa per vuosi. Vuokraajan ongelma sit kuinka hävittää.

Käsittääkseni palstalla aiemmin nimimerkin anttix mainitsema suomen suurimpia sikatiloja oleva Heikkilä ruskolta on vuokrannut omat peltonsa pois ja lannan vastaanotosta on vuokrasopparissa maininta..  ;)

Varmasti olisi vuokraus kannattavinta; sitäkin on väläytelty ;)
Aina ei voi onnistua.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1072
Vs: Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys.  8)

Ja myllyvehnän hinta laskee, vaikka juuri itkivät lehdessä, kuinka siitä voi tulla pula..
Aina ei voi onnistua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20168
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys.  8)

Ja myllyvehnän hinta laskee, vaikka juuri itkivät lehdessä, kuinka siitä voi tulla pula..

Sopimuksia on tehty paljon, mitäpä sitä enää hintaa korkealla pitämään. Tuo on ajalle tyypillistä, sopimusta miettimään jäänyt joutuu huomaamaan, että ei omaehtoisesti viljellylle tavaralle ole mitään kysyntää, tuleva sato on liitettävä viljakaupan ja teollisuuden tuotannonhallintajärjestelmään jo jopa vuosia aikaisemmin.

-SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1072
Vs: Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta
Tiukassa tuntuu rehuohra olevan. Paljon on kauraa menossa ens keväänä peltoon. Jos ei sopparia takataskussa niin kannattaa jättää kylvämättä. Kaurassa lyödään varmaan kaikkien aikojen pinta-alaennätys.  8)

Ja myllyvehnän hinta laskee, vaikka juuri itkivät lehdessä, kuinka siitä voi tulla pula..

Sopimuksia on tehty paljon, mitäpä sitä enää hintaa korkealla pitämään. Tuo on ajalle tyypillistä, sopimusta miettimään jäänyt joutuu huomaamaan, että ei omaehtoisesti viljellylle tavaralle ole mitään kysyntää, tuleva sato on liitettävä viljakaupan ja teollisuuden tuotannonhallintajärjestelmään jo jopa vuosia aikaisemmin.

-SS-

Aika kauan saa jauhomylly vielä käydä ennen kuin seuraavat Quarnat tulevat Sampon tyhjennysruuvista mäjelle..
Aina ei voi onnistua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20168
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta

Tuosta Rakkineen mainitsemasta sopimusviljelyillasta jäi mieleen tämä:

”Tulevan kauden viljan alkuvarastot ovat melko keskimääräiset. Hyvälaatuisen tavaran tase on tiukempi, rehulaatua löytyy paljon. Kevätvehnille ja erityisesti korkeavalkuaiselle myllylaatuiselle kevätvehnälle on hyvin kysyntää. Pitäkää se mielessä, kun viimeistelette kylvösuunnitelmia”, Fazerin viljanhankintajohtaja Tero Hirvi sanoi seminaarissa.

Unohtivat uutisessa mainita, että vain Lahteen on Quarna korkeammassa hinnassa. Ei siis ihan lounaisrannikon juttu.

-SS-

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4454
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta
Maanäytteet kannattaa ottaa siten, että viljavuusluokaksi saadaan 1 tai 2. Helpottaa ihan hemmetisti lannoitelaskentaa. Suosittelen!

Tuollaisen säädön olisi pitänyt alkaa jo silloin 1990-luvulla. Näytelistaa on jo 6-7:n näytekerran mitalta, ja trendit ovat nähtävissä  viljavuuksissa. Se, että muistaa edellisinä kertoina otetun käyhän maaperän tai lannoittamattoman kohdan vuodesta toiseen, vaatii jo suunnitelmallisuutta.

Ennen kun alkaa johdonmukaisesti muuttaa näytteitänsä todellisuutta vastaamattomaksi, kannattaa lukaista tämäkin dokumentti.

-SS-

Ja ennen pitkää tämä johtaa siihen että näytteet ottaa virallinen taho ja vielä laskuttaa siitä 120 e/h.