Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Talviaikainen kasvipeitteisyys jäi kai hakematta  (Luettu 15573 kertaa)

pööpöö

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Vipu väittää että en ole hakenut talviaikaista kasvipeitteisyyttä. En voi ymmärtää. Tarkistan lähettäessä vaikka kuinka monta kertaa että kaikki on oikein. ***** kun vituttaa :(

pööpöö

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Onko ketään kohtalotovereita?

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1861
Eiköhän sitä voi korjata. Jos ei itse niin soita huomenna maaseutusihteerille. Harvemmin noi on kerrasta poikki hommia, haluaikaakin kun on jäljellä….

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20225
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Voi mennä sinne kasvipeitteisyysilmoitukseen ja painaa "peruuta hakemus". Hakemukseen tehdyt merkinnät tulevat näkyviin, ja niitä voi muuttaa, jos vaikka olet rastittanut "en hae lohkolle kasvipeitteisyyden tukea" . Jos et ole aikanaan viime kesänä  päätukihaussa rastittanut ekojärjestelmän toimenpiteisiin talviaikaista kasvipeitteisyyttä vuoden 2023 päätukihaussa, silloin voi olla enempi tekemistä.

-SS-

pööpöö

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20225
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta

Salon seudulla on ehkä sen verran vähemmän maatiloja, että sihteerit kerkiävät varoittamaan, jos hakemus on epäilyttävän laiha.

-SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1093
Sillon keväällä kai on jäänyt hakematta. Maaseutusihteeri oli että voivoi ei voi mitään. En ymmärrä miten se on voinut jäädä hakematta

Salon seudulla on ehkä sen verran vähemmän maatiloja, että sihteerit kerkiävät varoittamaan, jos hakemus on epäilyttävän laiha.

-SS-

Sama se on Loimaan alueellakin. Viimeksikin ystävällisesti sihteeri huomautti, että (tarpeeton) tuottamaton ala kannattaa poikkeuksellisesti ilmoittaa esim. luonnonhoitonurmeksi.
Aina ei voi onnistua.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1093
Jääkö aloittajalta nyt tukipotti paljonkin pienemmäksi? Vai onko suurin harmituksen aihe se, ettei tullut tässä tilanteessa kaikkea muokattua?
Aina ei voi onnistua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20225
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Joka tapauksessa kolmasosa peltoalasta on oltava joltisenkin kasvipeitteen alla, ehdollisuuden vaatimuksesta.

Tuettu kasvipeite olisi lähinnä ei- pysyvää nurmea, koskematonta sänkeä tai syyskasvin orasta.

Moni on laskeskellut sitä viittäkymppiä, että eipä silti tuonut kevään sänki huippusatoja, ja maata on kynnöksellä ja pahnavellinä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Pikemminkin näyttivät sänkeen avattuja peltoja kirpat vaivaavan ja muutenkin oraat kellastuvan.  Oletan, että mentiin peltoa  pitelemään liian aikaisin. Hierooko lautasmuokkari kylvökerroksen pohjan liian  tiiviiksi ?

Mutta sänget "kuivuivat  yli" yllättävän nopeasti, ja sivusta katsottuna mururakenne oli yllättävän karkeaa ja jyvät saivat osin kuivaa yläpuolellensa.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5387
  • Kouvola, Kymenlaakso
Joka tapauksessa kolmasosa peltoalasta on oltava joltisenkin kasvipeitteen alla, ehdollisuuden vaatimuksesta.

Tuettu kasvipeite olisi lähinnä ei- pysyvää nurmea, koskematonta sänkeä tai syyskasvin orasta.

Moni on laskeskellut sitä viittäkymppiä, että eipä silti tuonut kevään sänki huippusatoja, ja maata on kynnöksellä ja pahnavellinä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Pikemminkin näyttivät sänkeen avattuja peltoja kirpat vaivaavan ja muutenkin oraat kellastuvan.  Oletan, että mentiin peltoa  pitelemään liian aikaisin. Hierooko lautasmuokkari kylvökerroksen pohjan liian  tiiviiksi ?

Mutta sänget "kuivuivat  yli" yllättävän nopeasti, ja sivusta katsottuna mururakenne oli yllättävän karkeaa ja jyvät saivat osin kuivaa yläpuolellensa.

-SS-
Lautastinttari nimenomaan hieroo sen pohjan tiiviiksi. Yhtään ei saisi olla kosteaa kun tuolla ajetaan mut ainahan se Suomessa keväällä on...  ::)

Eli hätäinen isäntä Joka availee sängensä lautasmuokkarilla kaivaa itselle kuoppaa..

Sanoisin et jollei kunnon suorakylvökalustoa ole ja haluaa peltojaan jotenkin muokata niin 50e/ha ei ole kyllä enää sen keväisen sotkemisen vaiva. Toista se oli ennen kun 60% kasvipeitteellä sai 100% tuen..

Itsekin tuli muokattua kaikki ens vuonna satokasville menevät alat. Turhaa pelata enää..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

lahenvainio

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 173
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma.  Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5387
  • Kouvola, Kymenlaakso
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma.  Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
No juu tämä maalaji juttu jäi mainitsematta kun vähän niinkuin SS:lle vastailin ja oletan/olen siinä käsityksessä et Lohjan Salon kupeessa ne maalajit ovat myöskin enemmän ja vähemmän jäykkiä Savia..

Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1093
Joka tapauksessa kolmasosa peltoalasta on oltava joltisenkin kasvipeitteen alla, ehdollisuuden vaatimuksesta.

Tuettu kasvipeite olisi lähinnä ei- pysyvää nurmea, koskematonta sänkeä tai syyskasvin orasta.

Moni on laskeskellut sitä viittäkymppiä, että eipä silti tuonut kevään sänki huippusatoja, ja maata on kynnöksellä ja pahnavellinä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Pikemminkin näyttivät sänkeen avattuja peltoja kirpat vaivaavan ja muutenkin oraat kellastuvan.  Oletan, että mentiin peltoa  pitelemään liian aikaisin. Hierooko lautasmuokkari kylvökerroksen pohjan liian  tiiviiksi ?

Mutta sänget "kuivuivat  yli" yllättävän nopeasti, ja sivusta katsottuna mururakenne oli yllättävän karkeaa ja jyvät saivat osin kuivaa yläpuolellensa.

-SS-

1/3 kultivaattorilla, 2/3 auroilla, esimerkiksi. Ei tarvitse keväällä vaivata sänkiä, jos uskoo, ettei se kannata. Tällöin ei vain tipu euroakaan ekojärjestelmän kasvipeitekorvausta.

Viime keväänä kirpat vaivasivat juurikin syyskynnettyä kevätvehnämaata.
Aina ei voi onnistua.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1093
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma.  Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
No juu tämä maalaji juttu jäi mainitsematta kun vähän niinkuin SS:lle vastailin ja oletan/olen siinä käsityksessä et Lohjan Salon kupeessa ne maalajit ovat myöskin enemmän ja vähemmän jäykkiä Savia..

Tämä jakaa vahvasti mielipiteitä. "Normaalina" vuonna savimaan kevät(kevyt)muokkaus kalpenee vähän syyskynnölle, mutta näinä kuivina vuosina toimii mielestäni melkeinpä yhtä hyvin.

Eli kuten lahenvainio totesi, ei kannata syksyllä väkisin lähteä rypemään aurojen kanssa - kyllä siinäkin omaa kuoppaansa kaivaa. Kevätmuokkaus on myös hyvin nopeaa, eikä tarvitse pyöriä kolmea kertaa piikkiäkeellä perässä.
Aina ei voi onnistua.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5387
  • Kouvola, Kymenlaakso
Tämä kevätmuokkauksen kirous on jäykkien maiden ongelma.  Keveillä mailla voi kevätmuokkauskin joskus jopa onnistua. Viime syksy oli niin märkä ,että ei paljon kynnöt kiinnostanut.
No juu tämä maalaji juttu jäi mainitsematta kun vähän niinkuin SS:lle vastailin ja oletan/olen siinä käsityksessä et Lohjan Salon kupeessa ne maalajit ovat myöskin enemmän ja vähemmän jäykkiä Savia..

Tämä jakaa vahvasti mielipiteitä. "Normaalina" vuonna savimaan kevät(kevyt)muokkaus kalpenee vähän syyskynnölle, mutta näinä kuivina vuosina toimii mielestäni melkeinpä yhtä hyvin.

Eli kuten lahenvainio totesi, ei kannata syksyllä väkisin lähteä rypemään aurojen kanssa - kyllä siinäkin omaa kuoppaansa kaivaa. Kevätmuokkaus on myös hyvin nopeaa, eikä tarvitse pyöriä kolmea kertaa piikkiäkeellä perässä.
Toki tilanteen mukaan. Ei se märkänä syksynä muokkaaminenkaan peltoa paranna.

Omat kokemukset menneiltä ajoilta on et kuivina vuosina ehdottomasti paras on suorakylvö. Kosteus säilyy vain paremmin kaiketi. Sen jälkeen sitten keväinen kevytmuokkaus. Itse ei tullut enää pitkään aikaan ajettua lautastinttarilla kun huomasin tuon yllämainitun ominaisuuden.

Syksyinen kevytmuokkaus tulee listalla sitten ja viimeisenä syyskyntö. Kynnöt eivät vain itsellä ole toimineet kevätkylvöjen kanssa juuri ollenkaan. Olipa pitkän aikaa niin ettei talossa ollut edes auroja.  ;D
Kevätkyntö nyt ei savimailla tee kukaan täysjärkinen  ;D ;D ;D

Omat sänget tulee avattua keväisin raskaalla äkeellä. Samalla ajetaan sitten toinen (ja kolmas) kerta mikäli tarpeen, jonka jälkeen kylvö. Syyskevyt muokkaukset tulee tehtyä samalla vehkeellä tai kultivaattorilla. Nurmien lopetukset tehdään kyntäen ja mahdollisia syyskylvöjen pohjia tehdään myös kyntäen.
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆