tuo totta.   aikasemmalla vaarilla yhtenä syksynä puin ohraa ja sai ajaa niin paljon kuin jakso kulkea ja puhasta tuli.      varstasillin pultti oli katkennu jossain vaiheessa ja se oli ihan auki,   melkein runkossa kiinni ja silti kypsä ohra meni läpi nätisti,   ei roskaa tavarassa  eikä jyvää pellossa.     huomasin vahinkon kun putsasin talviteloille..

Voehan Varstasilli nyt tuli päivän parhaat naurut 
Noo,sattuuha näitä,kolhijoita ja varstasillejä.
Alkuperäseen aiheeseen millanen kasvusto?
Eli meneekö tavaraa koneseen tarpeeksi?
Pudota vaan kierroksia ja isonna puintiväliä reilusti.Tsekkaa oljet että jyvät irtoo. Kyllä se siitä.
Ohjekirjan ohjeet ovat viitteelisiä vai miten se meni...

Lainaus käyttäjältä: Pelikielto - 31.08.24 - klo:23:53

Onkohan 2000-sarjan Sampossa jotain rikki kun pitkiä olkia pääsee kuivurille asti ja seulassa sekä sihdissä noita törröttää? Etenkin kauralla ilmiö korostuu. Tuulet jo reilusti yli suosituksen ja silmämääräisesti ei näy mitään ongelmia vuotojen suhteen. Väli 10, kela 10, tuulet 9, seula 16. Vauhti noin 4-5 km, mutta aika reipas ja tasainen kasvusto.

Aika selkeesti virhe on liian tiukassa puintivälissä. Pitää olla 15. Myös kelan kierroksia tulisi pudottaa 900:aan. Tuulena olen käyttänyt ihan 750, mutta sen saat päättää itse. Ehkä tuo 900 heittää pienet jyvät reilusti peltoon, mutta pahnaongelmaan se ei sinänsä vaikuta. Seula on oikein. Vauhti se, mitä pitääkin olla. Tuolla isommalla puintivälillä pitäisi kestää helposti se 5km/h.

Jos ei näillä ohjeilla tilanne parane selkeästi, niin on ihme. Pieni varaus täytyy jättää puintivälin käyttäytymiseen. Se olisi hyvä määrävälein säätää kohdalleen. Vaikka asteikko sanoisi 15, niin käytännössä voi olla jotain muuta. Kaura on hyvin helppoa puitavaa, koska varisee pienelläkin ravistelulla heluistaan irti. Siksi puintisäädöt täytyy tai kannattaa pitää hyvin kevyinä, lopputuloksena on vähemmän roskaa viljan mukana. Nytkin, kun oli tosi kuivaa keliä, niin kireä puintiväli ja kovat kelan kierrokset murskaa pahnaa varstasillan läpi kovin helposti. Pahna ei sitten kovin helposti pääse seulaston yli vaan tippuu raoista aina säiliöön menevään tavaraan asti.

Kuulostaa kovin monimutkaiselta sampon puintigenetiikka. 

19-vuotta faarilla puinu kaikki viljat samoilla säädöillä kaatokelaa myöten. Joskus voi tuulikampea kierrellä jompaan kumpaan suuntaan. Ei noi varstan yms säätökammet enää edes liiku, jumissa. Edellinen omistajakin käytti samoja säätöjä joten miksi niitä keppejä ja vipuja tarttis jatkuvasti solkottaa?

Olen myös huomannut että sampolla puidessa pitää harrastaa seulasulkeisia, kauralle oma seula. Voi halvattu..

Olen myös huomannut että sampolla puidessa pitää harrastaa seulasulkeisia, kauralle oma seula. Voi halvattu..

Tätä olen toteuttanut ilmeisesti vähän toisella tapaa. 16 mm seulalla voi puida kauran lisäksi muutkin viljat ja tuulta sopivasti säätäen rypsinkin...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.09.24 - klo:08:16

Lainaus käyttäjältä: Pelikielto - 31.08.24 - klo:23:53

Onkohan 2000-sarjan Sampossa jotain rikki kun pitkiä olkia pääsee kuivurille asti ja seulassa sekä sihdissä noita törröttää? Etenkin kauralla ilmiö korostuu. Tuulet jo reilusti yli suosituksen ja silmämääräisesti ei näy mitään ongelmia vuotojen suhteen. Väli 10, kela 10, tuulet 9, seula 16. Vauhti noin 4-5 km, mutta aika reipas ja tasainen kasvusto.

Aika selkeesti virhe on liian tiukassa puintivälissä. Pitää olla 15. Myös kelan kierroksia tulisi pudottaa 900:aan. Tuulena olen käyttänyt ihan 750, mutta sen saat päättää itse. Ehkä tuo 900 heittää pienet jyvät reilusti peltoon, mutta pahnaongelmaan se ei sinänsä vaikuta. Seula on oikein. Vauhti se, mitä pitääkin olla. Tuolla isommalla puintivälillä pitäisi kestää helposti se 5km/h.

Jos ei näillä ohjeilla tilanne parane selkeästi, niin on ihme. Pieni varaus täytyy jättää puintivälin käyttäytymiseen. Se olisi hyvä määrävälein säätää kohdalleen. Vaikka asteikko sanoisi 15, niin käytännössä voi olla jotain muuta. Kaura on hyvin helppoa puitavaa, koska varisee pienelläkin ravistelulla heluistaan irti. Siksi puintisäädöt täytyy tai kannattaa pitää hyvin kevyinä, lopputuloksena on vähemmän roskaa viljan mukana. Nytkin, kun oli tosi kuivaa keliä, niin kireä puintiväli ja kovat kelan kierrokset murskaa pahnaa varstasillan läpi kovin helposti. Pahna ei sitten kovin helposti pääse seulaston yli vaan tippuu raoista aina säiliöön menevään tavaraan asti.

Kuulostaa kovin monimutkaiselta sampon puintigenetiikka. 

19-vuotta faarilla puinu kaikki viljat samoilla säädöillä kaatokelaa myöten. Joskus voi tuulikampea kierrellä jompaan kumpaan suuntaan. Ei noi varstan yms säätökammet enää edes liiku, jumissa. Edellinen omistajakin käytti samoja säätöjä joten miksi niitä keppejä ja vipuja tarttis jatkuvasti solkottaa?

Olen myös huomannut että sampolla puidessa pitää harrastaa seulasulkeisia, kauralle oma seula. Voi halvattu..

Hö, eikä tässä päästy vielä edes rukouksiin asti. Sampo kaipaa rukouksia ja loitsuja toimiakseen oikein ja pysyäkseen toimintakuntoisena. Lisäksi on ne maagiset 10h nipat, varsinkin koneen oikealla puolella. Ne rasvattava säännöllisesti tai seuraa exodus. Mutta oppiipahan rasvaan.

Fahr on hyvä puimuri. Ostaisin sellaisen, jos niitä tehtäisiin vielä uutena. En ole koskaan kuullut kenenkään moittivan niitä. Ne on Saksan rautaa parhaimmillaan.

Sampolle pitää jutella, niinkuin kukillekin.

"Parahin pelargonia, tiedäthän, mikä on komposti? TIEDÄTHÄN???"

"Kuulepas Sampo, lokakuussa tulee Kuusakosken auto kiertelemään kylille. Tuleekos siitä mitään mieleen?"

Fahr on hyvä puimuri. Ostaisin sellaisen, jos niitä tehtäisiin vielä uutena. En ole koskaan kuullut kenenkään moittivan niitä. Ne on Saksan rautaa parhaimmillaan.

Voisin mä yhden moitteen löytää: ainakaan vanhemmat punaiset Fahrit eivät kyllä kulkeneet märällä pellolla  yhtään mihinkään. Jotenkin takapainoisia ja kapeat renkaat... saman aikakauden Sampot menivät vähän paremmin.

Sitten jos tuli oikeasti hankalaa suomaata niin kylällä oli 1520 Clayson jossa oli alla omatekemä  apuakseli ja lyhyet telat. Se kulki aika hyvin eikä tainnut edes pahemmin rikkoutua. Silloin ei ollut näppärää napata kuvia, joten sellaista ei voi tässä esittää. Pöytä taisi olla hiukan kapea ja kone survoi vähän puimatonta alleen mutta vahinko oli pieni verrattuna siihe että olisi jäänyt kokonaan puimatta. Silihen maailman aikaan jyvä oli vielä suhteessa arvokasta...

Ainakin 8000-sarjaan olisi saanut ihan tehdastelatkin, näkyy varaosakirjassa olevan muutama sivu niistäkin. Mihin lie riisipellolle tarkoitetut...

vaariin kun laittaa taakse pallorenkaat ( 400 tms ) niin kulkee märälläkin hyin.   tosiaan takapainoinen jostain syystä.    mutta niiin pienellä löpöllä ja aika vahvalla rakenteella toimiva kone..                   uusiahan tehtään ja jopa tuotaan suomeen.    yks kulki ohi ...  oliko viime kesänä lavetilla..

sanpossa oli miun muistissa aina se öölinheitto.   tuubiputket hydepuolella kylvi nopsaan sen öölin kasvustoon.   vaihto oli siis helppoa..

vaariin kun laittaa taakse pallorenkaat ( 400 tms ) niin kulkee märälläkin hyin.   tosiaan takapainoinen jostain syystä.    mutta niiin pienellä löpöllä ja aika vahvalla rakenteella toimiva kone..                   uusiahan tehtään ja jopa tuotaan suomeen.    yks kulki ohi ...  oliko viime kesänä lavetilla..

sanpossa oli miun muistissa aina se öölinheitto.   tuubiputket hydepuolella kylvi nopsaan sen öölin kasvustoon.   vaihto oli siis helppoa..

Putkimurtumia taisi olla juu. Lienee putket olleet vähän huonosti tuettuja ja kone tärisi aika paljon, ainakin ne 3-sylinteriset ravistivat itseään hajalle. Muistan että kaverin Sampo katkaisi jonkun ohjauksen putkensa ekana syksynä.
Mitä olen noita hiukan rassannut niin vaikuttaa siltä että Comiatkin ovat jo kehittyneet huomattavasti parermmiksi noista alkuaikojen 'protoista', ainakin kestävyyden suhteen.  Uusia Sampoja ei täällä vaan juurikaan näy. Taitaa olla JD suosituin kones täälläpäin, seuraavana NH.

Ja kaikki alle 50 jalan flex-pöydällähän ovat pienviljelijöiden puuhastelua :-)))
https://www.youtube.com/watch?v=4d0df3KzGVo
Ei tarvitse enää pehkujakaan karhottaa useampaa yhteen...

varaosia kuulema noihin menöö aika vähän verrattuna sanpoihin.     kun kun vilja on pääasia ni kait joku turva on kun osia sit saa melko heti.

Sampo 680 tulee kanssa helposti oljenpätkiä kauralla. Puintiväliä isommalle. Ylempi säätöseula vähä pienemmälle kuin ohjekirja sanoo. Koittaa puida sillai ettei pätki edellisen kierroksen sänkee paljo sisälle eikä mutkittele. En oo muuta keksiny. Kyllä ne aika vähiin saa. MF186 oli kanssa helppo puimuri, samat säädöt koko ajan ja ihan sama miten ajeli, aina puhdasta tuli. Eikä ollu mitää rasvanippojakaa ku muutama. -74 ja toimii vieläkin. 186 kyllä uppoo ku kivi, sampo ei niinkään painu pehmeessä. Höyhenen kevyt kun porilaiset on säästäny millin-pari joka osan ja pellin paksuudessa

ja tuon huomaa hetken päästä vanhemmassa sampossa.   pellin sivut ja saumat alkaa pikkuhiljaa irvistellä.    tuossa kaveri nauro kuin pelti kylestä aukeni keksen puinnin.   oli palkin vierestä lähtenä irti kuin nitkutettuna.  piti käytä kesken puinnin hitsaamassa paikoilleen..

KOP KOP, kaks syksyä oon puinut vanhalla mf 20:lla. Tekee mielestäni hyvän jäljen ohralla, kun se on  ainut mitä oon puinut ja pelto ei viherrä puinnin jälkeen. Viime syksynä kiristin tuulettimen remmiä ja tänä syksynä silppurin kopan pultti tipahti peltoon puidessa pahnoiksi. Oli kait yllätys yllätys jäänyt pultti löysälle. Muuta puintia häiritsevää ei sitten ole olutkaan (vielä). Kopittoman Volvon hiljaista ääntä kaipaa tuolla lasikopissa, mutta ei onneksi muuta.