Lainaus käyttäjältä: SAS - 05.01.16 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: nissan - 05.01.16 - klo:11:32

Elhon käärijässä oli mahtavat hydeletkut kun ensimäisellä kerralla kaks letkuu korkkas heti liitoksista.Takuseen kaikki letkut uusiks, hitommoinen työ .ajatelkaa kotimmainen kone ja laatu sekundaa

Letku liitosten teko on todella huolellisen miehen työtä .

Ja tämänkin homman SAS hallitsee ylivertaisesti

Sä poika alat oppia !

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.01.16 - klo:10:31

Sen verran tarvitsee aina jostain öllööä tihkua ettei ruostumaan pääse...

..nimimerkki 'mehtäkones'.... 

Joo mettäkoneet on siittäkyllä ihmelaitteita että neet kyllä tihkuu lähesaina jostain eikä aina pelkästään tihku. Mettäkoneet on myös kovia syömään letkuja yms hyd osasia. Tietysti kylmässä käyttö vaikuttaa letkujen yms ikään ja mettä masiinoita kyllä kylmastä joskus herätellään. Toisin kuin kaivureita ainakin yleensä pakkasilla kaivellaan vähempi. Mutta onne kaivureiden letkutkin sitte melko tiukkaa tavaraa. Meinaan mulla on ollu yleensä tapana että otan hiukan pidemmän letkun tilalle kun remahtaa. Noo meni edellisestä  koppelosta joskus siittä puomin tyvestä pari letkutinta. Ja otinsitte vanhan kaavan mukaan pikkusen pidemmät tilalle. Ja voi itku kun sai vääntää että neet sai paikalleen menemään onne niin kankeita lotkottimia että. Niissä siis on paljon enempi kudoksia kuin ihan tavan etukuormaajan letkuissa. Mutta voi semmosta kovemman paineen letkua muuallekkin tietysti ostaa. Mutta neet eisitte välttämättä kestä kovinhyvin jos kohde onsemmoinen missä letku taipuu jatkuvasti paljon. On näitä jykeviä letkuja tosin nyky mettäkoneissakin.

Kaivuri on jotensakin selkeämpi laite. Puomin nivelten yli pääsee selkeällä ja hyvin suunnitellulla letkutuksella, ja kauhakaan ei tee aivan mahdottomia liikkeitä kaikkiin suuntiin. Puuttuu metritolkulla pitenevä teleskooppi jota käytetään lähes jatkuvasti. Eikä sinne kauhalle tarvitse edes viedä niitä koneen suurimpia linjoja, toisin kuin motossa. Lisäksi vielä risukot ja pusikot jotka rassaavat huonosti suojattuja rakenteita.

Letkuja on kyllä montaa sorttia ja laatua. Pakkasenkestävyydessä on eroja, samoin taivutuskestävyydessä ja pinnan kulumiskestävyydessä. Isot letkut ovat hankalimpia, jotta riittävä paineenkesto saavutetaan pitää teräskerroksia olla monta. Tämän sivutuotteena taas letkusta tulee rautakanki, sen taivutusominaisuudet heikkenevät samassa suhteessa.

Tärkeintä on pitää taivutussäteet riittävän suurina, välttää mekaanista hankausta ja ulkoisia vaurioita. Myöskään kiertyvää liikettä ei saisi ilmetä - jos iso letku pyrkii vääntymään kierteelle, käytä kiertyviä liittimiä. Suojaspiraalit ovat hyvä keksintö...

Mulla on joskus päässyt oman mokan takia kaatumaan puu väärään suuntaan ja se on vääntänyt hakkuupään mukanaan 'ylösalaisin', varsin mielenkiintoiseen asentoon niin että puomi on alla, pää siinä puomin päällä ja puu ylimmäisenä... siinä letkutkin vähän ihmettelevät vaikka juuri sillä hetkellä mikään ei rikki mennytkään. Tuosta jooga-asanasta on hiukan mielenkiintoista selvitä takaisin lähtötilanteeseen. Ilman Hussea...

Mp-liftin etukuormaaja vm2002,ja nyt on ekat letkut vaihdettu.Laatu kohdillaan.

Tuommoinen suojatun yletinpuomin letkut pyörii siellä sisällä rullalla. Yllättävän hyvin ne siellä kestää. Ehkä sekin on, että ne eivät siellä puomin sisällä saa turpaan niin paljoa, kuin vaikka puomin päällä. Ensiharvennuksilla oksat aina sohii jostain suunnasta.

Mp-liftin etukuormaaja vm2002,ja nyt on ekat letkut vaihdettu.Laatu kohdillaan.

Quicke vuodelta 1991 ja yksi kauhankäännön letku vaihdettu. Joskus niissäkin ollut laatua.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 05.01.16 - klo:18:36

Mp-liftin etukuormaaja vm2002,ja nyt on ekat letkut vaihdettu.Laatu kohdillaan.

Quicke vuodelta 1991 ja yksi kauhankäännön letku vaihdettu. Joskus niissäkin ollut laatua.

-98, 10 000h ja alkuperäiset letkut.

tuolloin vielä oli varaa tehdä kunnolla.  nuo vanhat letkut on yllättävän korkeaa laatua.     ite huomannu noista vanhojen värkkien osista...

MP Liftin kuormain,ruotsinpuolella vielä tehty eli Vreten,jotain 94 vuodelta letkut edelleen alkuperäiset eikä näy pahemmin murtumiakaan.Ainoa korjausta vaativa kohde on ollut lisähydrauliikan sähköventtiilin sähköliitos.Oli hiukan hapettunut liitoksesta.Ja kyllä tuota kuormainta on käytetty,ei se ole nokkapainona pelkästään ollut.

Mulla on 970 valtra kuikka vm 01 alkuperäset letkut siinä vielä on tosi murtuneet ne kylläon. Mutta mutta isompi ongelma on kauhasylintereiden tiivisteet. Vuotaa kummastakin päästä roiskasi komeasti taas yläpäästä siittä putken huohotin reijästä öölit konepellille Vielä pahempi ongelma on tuon kuormaimen onneton ainevahvuus. Mitään muuta härveliä ei meillä ole tarvinnu niinpaljoo oikoo ja hitsata Jossei nyt lasketa itsevalmistettujen kärryjen yms kokoonpano hitsausta.

95 mallisesta kuikasta korkkas kaikki prässäykset alakuvuosina, sittemmin kestäny paikallisen tekemänä.. 98 ei oo vaihrettu yhtäkää..
04 silokutista menny pari mutta vaurion takia, ny aamulla kattoon jotta prässäys pyörähti kun laitoon kii, ei vuotanu viä kumminkaa.. olihan kankiat ja muutenki sai kyllä kauan lämmitellä ennenku tohti painetta pitää vaikka suojas, tokiki kylymäs mutta eres katon alla viimalta suojas..

Pakkasilla on laittanut voimanulosoton päälle,öljyt lämpiää nopeemmin,siis tuossa jossa on hydr.ja peräöljy samaa.Mut kyllä se viileällä on syytä varovasti herkistellä sylintereitä.

Pakkasilla on laittanut voimanulosoton päälle,öljyt lämpiää nopeemmin,siis tuossa jossa on hydr.ja peräöljy samaa.Mut kyllä se viileällä on syytä varovasti herkistellä sylintereitä.

juu teen samoin.. halavee vaihtaa tumpin ympäriltä tefaa kun sitte reirata muualta..

reissurempas nähäny parikertaa senki kunon painesuoratin litis heti kylymiltänsä touhatun jäläkehen..

tuo hydeöölin lämmitys on ihan jees!   kun on toi omituisuss.   mutta miksi hitossa pitää olla joku ööli erikseen perälle je hydelle, en käsitä.... kun joku tollasella lainaa jotain niin heti alkaa fiuden jarrut huutaa...