Entä mikä merkitys on niittojen määrällä, onko merkitystä vaikka apilan typensidontaan?
Murskaat kerran tai vai niität kahdesti, kumpi parempi? Rikat ei saisi myöskään päästä rehottamaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.07.26 - klo:00:11

Kannattaa muistaa et suurin hyöty tulee maanpinnan alapuolisista osista. Onko sillä merkitystä millä se kasvin maanpinnan yläpuolinen osa hoidetaan?

... Myös apilan korsisadossa on vähintään toinen puolisko kerätyistä ravinteista. Tässä  on mahdollisuus, että jos korsisato jää talveksi maan pintaan, varsinkin maasta pumpatun fosfaatin kohtalona on tulla pestyksi pintavalumiin.

Siksi leudonkin talven oloissa on muualla maailmassa viime aikoina otettu puheeksi kerääjien ja peitekasvien maanpintakasvillisuuden poistaminen talveksi esimerkiksi bioreaktoreihin (tai eläintalouteen), jotta vesistövalumia voitaisiin välttää ja saada kasvimassasta suurin ravinnehyöty irti.
-SS-

Niinpä... siksipä näin:
https://youtu.be/NeYzlwPppLk?si=u7biyJUArG4Ev7nZ

Kyntö ja syysvilja perään..
Täyttänee myös sadonkorjuuvelvoitteen jos sellainen tulee rehunurmille 27 alkaen kuten jotkin tahot sellaista väittävät... Itse en usko että tulee..

Entä mikä merkitys on niittojen määrällä, onko merkitystä vaikka apilan typensidontaan?
Murskaat kerran tai vai niität kahdesti, kumpi parempi? Rikat ei saisi myöskään päästä rehottamaan.

Lähtökohta tietysti vaikuttaa mut sanoisin et kaksi kertaa kasvukaudessa on minimi jos et halua antaa rikoille mahdollisuutta. Se et ajaa murskalla ekan kerran joskus heinäkuussa niin siinä on rikat kyl jo ehtineet siementää ja tehdä vaikka mitä.. eka ajo oltava riittävän aikaisin. Jos "puhdas" lähtökohta ja eka ajo osuu nappiin niin tokan voi tehdä sit "joskus". Yleensä kuitenkin pari ekaa menee rikkojen puhdistukseen siitä eteenpäin voi keskittyä sit massan tuotantoon ja typen sidontaan.. 

aika messevästi kasvaa nuo nurmet kun net on murskattuna peltoon ajettuna.   mutta niittokoneen jälkeen on aika epätasasta kasvua.   enkä tiijä miten ens kesänä onnistuis rehun teko...

Mielenkiintoisesti niittokone/murskauskeskustelu lähti hömpänniittoon. Pääosa nurmista kuitenkin kai on tuotantonurmia. Noissa käydään keskustelua pelkästä niitosta ja kuivumista edistävästä mursauksesta. Itse siirryin vuosikymmenen vaihteessa mattoperäyhdistelmästä niittoperhoseen. Levälleen niitetty kuivuu suunnilleen samaa tahtia kuin matolla yhdistetty. Sama traktori jaksoi viedä 11 m työleveyttä paremmin kuin 6,5 m murskaimella. Polttoainetta murskaus vei siirtymineen n. 5 l/ ha. Niitto menee alle 3 l. Niitetyn karhottaminen on hieman haastavampaa kun yhdensuuntaiset korret painuvat helpommin sängen sekaan.

Mielenkiintoisesti niittokone/murskauskeskustelu lähti hömpänniittoon. Pääosa nurmista kuitenkin kai on tuotantonurmia. Noissa käydään keskustelua pelkästä niitosta ja kuivumista edistävästä mursauksesta. Itse siirryin vuosikymmenen vaihteessa mattoperäyhdistelmästä niittoperhoseen. Levälleen niitetty kuivuu suunnilleen samaa tahtia kuin matolla yhdistetty. Sama traktori jaksoi viedä 11 m työleveyttä paremmin kuin 6,5 m murskaimella. Polttoainetta murskaus vei siirtymineen n. 5 l/ ha. Niitto menee alle 3 l. Niitetyn karhottaminen on hieman haastavampaa kun yhdensuuntaiset korret painuvat helpommin sängen sekaan.

Alkoi näillä sanoilla:

Tarts vissiin uus niittokone hankkia. Lähinnä piennarten ja hömppien niittelyyn 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.07.26 - klo:00:11

No makunsa kullakin mut vaikea keksiä syitä miksi niitosta pitäisi siirtyä murskaukseen.. 

Se murskaaminen on vaan niin miehekästä hommaa. Siinä kun 200hv traktori on ihan polvillaan kun lykkää paksuun apilapehkoon, siinä sitä tuntee ihminen elävänsä. Siitä syntyy tarinoita "essonpaariin". Ei ketään kiinnosta mitkään niittokoneella hipsuttelut. 

Ihmetyttää kuinka niin vaatimaton kone voi olla niin julma traktorille ja polttoaineen kulutus näyttää kaksinumeroisia lukuja Samaa ilmiötä on viljakorokkeilla varustetun 100hl peräkärryn kanssa, kun täyttä viljakuormaa kiskoo hampaat irvessä. Salaisuus on ne nelisataset tehontappajapallorenkaat. Sitten 200hl kärry suurimmilla renkailla, mitä kyseiseen kärryyn saa, niin tuntuu, että tulee kuorman kanssa sukkasillaan.

Nelisatastasen tehon tappaja renkaan voittaja kyllä on ryssän nappulakuvionen rengas vipottavalla tykkipyörä kiinnityksellä ja hieman raskaasti pyörivillä ussr laakereilla, maantiellä menee tupla kuorma kevyemmin kuorkin pyörillä ja navoilla.

Ryssän renkaat kun vaihdettiin 550 leveisiin niin samanlaisella kuormalla mäki meni yhtä pikavaihdetta suuremmalla ylös.

Oksalle "lieriökoneen ideaa". https://www.youtube.com/shorts/fm4DpnEj9fg