Viime kesänä ojitettu noin 6ha, reilu 5 tonnia hehtaari. Ohjekustannus ei riittänyt täyteen tukeen, ja osa kustannuksista jäi pois, kuten lisäsoralasku sekä kaikki oma työ.
Kolmella tonnilla ei saa kuin lämmintä kättä.

Tässä nyt on aika paljon eroa sillä tarviiko pelto 8m ojavälin vai riittäkö 14m. Täällähän viljellään paljon peltoja myös täysin ilman ojitusta eikä mistään säätösalaojituksista jotain poikkeuksia lukuunottamatta tarvitse isossa kuvassa haaveilla... Mutta joo, on kustannustasokin toki noussut.

Hakemukseen ainakin vaativat liitteeksi ammattilaisen tekemät suunnitelmat. Myös liiketoimintasuunnitelma on pyydetty liitteiksi, mutta en tiedä vaativatko sitä aina.

Tarkennuksena vielä, että vireilletulon jälkeen työt saa aloittaa, omalla riskillä.

Ne suunnitelman tekijät (itsellä oli Mittakolmio) tietävät aika hyvin nuo oman maa-aineksen asiatkin, kun tekevät tarvittaessa tukihakemuksenkin. Oma maa-aines hyväksytään omarahoitusosuuteen näköjään ehtojen mukaan, mutta mistään ei löydy summia... Mutta seulottuahan sen tulisi olla urakoitsijan mukaan, ettei niitä kivikasoja ole siellä ojituksen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.24 - klo:12:48

Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?

Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.

Onkos tuossa ojien täytössä joku maksimi mitä hyväksytään €/m?
Itselläni täydennysojitus projekti, eli vanhojen imujen väliin ajetaan uudet ja kustannus näyttäisi asettuvan 2500€/ha tuntumaan. 3685 €/ha olisi tällä suunnitelmalla elyn hyväksymä kustannus, mutta tuskin kehtaa tuohon täyttöön laittaa tuota erotusta 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 27.05.24 - klo:19:52

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.24 - klo:12:48

Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?

Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.

Onkos tuossa ojien täytössä joku maksimi mitä hyväksytään €/m?
Itselläni täydennysojitus projekti, eli vanhojen imujen väliin ajetaan uudet ja kustannus näyttäisi asettuvan 2500€/ha tuntumaan. 3685 €/ha olisi tällä suunnitelmalla elyn hyväksymä kustannus, mutta tuskin kehtaa tuohon täyttöön laittaa tuota erotusta 

Itse itselleni vastaten, kun kysyin asiaa tukihakemuksen käsittelijältä.
Tuki on tuotosperusteinen, toteutuneilla kustannuksilla ei ole merkitystä ja korvaus on kiinteä 2,4 €/m.

Tämä vaikuttaakin yksinkertaiselta hommalta, jos oikein ymmärsin.

Pelloille tehdään usein samalla kertaa useampi parannus.
1 - salaojitus
2 - reunaojien ja veto-ojien syventäminen
3 - pellontasaus
4 - kalkitus

Hyödyt kyseisestä projektista tulevat maksetuksi, ainakin jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan. Pellon hinnassa parannustoimet eivät oikeastaan niinkään näy, jos kysyntää on niin paljon, että mikä tahansa kelpaa. Mutta jos maan myynti jollakin seutukunnalla vähänkään kannattavalla hinnalla on hankalaa, salaojitus on kilpailukeino.

-SS-

jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan.

-SS-

 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.01.26 - klo:12:32

jos viljan ja kasvituotteiden hinnat edelleen jatkavat kovavauhtista nousuaan.

-SS-

 

Juu, kyllä sai viimeiseen hakupäivään, iltaan, saakka venyttää tukihakemuksen tekemistä ja jättämistä. Onhan tuossa kuitenkin toteutusaikaa eikä koko projektia oo pakko tehdä kerralla. Säätösalaojakaivoja normiojituksiin, lisäojituksia muutamalla hehtaarille ja ihan täysin uusiksi muutama hehtaari. Nää uudet vuokramailla, kuten hiukan uusintaojitustakin. Kustannusarvio 69 tonnia, hehtaareita projektissa vajaa 35.

Kovasti mietityttää, mutta, peltoonhan ne paukut pitää laittaa jos sinne on jotain parannettavaa. Löysääminen peltojen jatkuvassa parantamisessa on lopun alkua. Alkaa olla jo viimeisiä hifistelyjä nuo säätökaivot. Toisena riskinä ennallistamisasetus, pitääkö nuo parhaat ja tasaisimmat pellot sadontuotoltaan vielä vettää tulevaisuudessa. Mihin raja vedetään, mikä on turvemaata ja mikä ei, vieläkään ei kukaan tiedä kuin arvauksia.

Mitenhän nuo säätökaivot, saakohan niitä asentaa itse ja nostaa ns. asennustuen?

Säätökaivoja voisi laittaa muutaman kotipelloillekin, missä ojitus antaa siihen mahdollisuuden, voiko noita asentaa noin vain ilman suunnitelmaa ja hakea vuosittain säätösalaojitukselle tukea? Vai pitääkö olla virallinen suunnitelma?