Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 28.09.17 - klo:11:08

Ei tartte. Kun miettii loppuun asti. Pesukoneet. Astianpesukoneet. Lämpimät suihkut. Kyllä sinne kummasti lämpöä menee siihen viemäriputkeen. Ja jos samaan putkeen ei johdeta sadevesiä niin kummasti sitä lämpöenergiaa on jäljellä eristämättömässäkin putkessa. Silloin kun määrät ovat riittävät. Toistaiseksi ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa.

Täytyypä korjata tätä. Onhan se jo käytössä mm tuolla Kakolanmäellä

http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee

"Ennen kuin puhdistettu jätevesi johdetaan laitokselta pois, Turun Seudun Energiatuotanto Oy ottaa jätevedestä talteen lämpöä. Lämmön talteenotto mukaan lukien jätevedenpuhdistusprosessi tuottaakin 10 kertaa enemmän energiaa kuin se itse käyttää. Puhdistusprosessin ohessa talteen otetulla energialla tuotetaan lähes kaikki Turun alueen kaukojäähdytys ja lisäksi kaukolämpöä 15 000 taloudelle."

Vaatii tietysti taas sitä suuruusluokkaa...

Ja tuollahan on lisää

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1

"Ulkomailla jäteveden lämmöntalteenottoratkaisuja on kehitetty pidemmälle kuin kotimaassa.
Keski-Euroopassa on käytössä kaupunkien viemäriverkostoissa lämmöntalteenottojärjestelmiä
mm. Saksassa ja Itävallassa. Ruotsissa sen sijaan on kehitetty
järjestelmiä, jotka soveltuvat kerrostaloihin, uimahalleihin, julkisiin tiloihin ja suuriin
sairaaloihin. Ulkomailla kehitetyistä järjestelmistä suurin osa toimii ilman lämpöpumppua."

 Äkkinäinen saa semmoisen käsityksen, että Turkussa otataan talteen jäteveden puhdistusprosessin lämpöjä.

Samaa tehdään Viikissä. Tietysti siinä on mukana se jätevedessä alunperin ollut asuihkuveden tms lämpöenergia. Sitähän näkyvät tuolla muualla ottavan talteen heti siinä alkupaikassa. Osa tietty menee matkalla maan lämmittämiseen mutta on silti vielä tallella puhdistamossakin.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 28.09.17 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

Lämmittää Suomenlahtea. 

Sieltä Viikissä lämpö otetaan talteen. 😀😁🎅

Sitä kylmää vettä lähtiessä kymmenen litraa mukana, ei taida kuitenkaan paljoa irrota, tarttis mennä eristetyssä putkessa, että lämpö säilyisi sinne saakka. 

Ei tartte. Kun miettii loppuun asti. Pesukoneet. Astianpesukoneet. Lämpimät suihkut. Kyllä sinne kummasti lämpöä menee siihen viemäriputkeen. Ja jos samaan putkeen ei johdeta sadevesiä niin kummasti sitä lämpöenergiaa on jäljellä eristämättömässäkin putkessa. Silloin kun määrät ovat riittävät. Toistaiseksi ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa.

Täytyypä korjata tätä. Onhan se jo käytössä mm tuolla Kakolanmäellä

http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee

"Ennen kuin puhdistettu jätevesi johdetaan laitokselta pois, Turun Seudun Energiatuotanto Oy ottaa jätevedestä talteen lämpöä. Lämmön talteenotto mukaan lukien jätevedenpuhdistusprosessi tuottaakin 10 kertaa enemmän energiaa kuin se itse käyttää. Puhdistusprosessin ohessa talteen otetulla energialla tuotetaan lähes kaikki Turun alueen kaukojäähdytys ja lisäksi kaukolämpöä 15 000 taloudelle."

Vaatii tietysti taas sitä suuruusluokkaa...

Ja tuollahan on lisää

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1

"Ulkomailla jäteveden lämmöntalteenottoratkaisuja on kehitetty pidemmälle kuin kotimaassa.
Keski-Euroopassa on käytössä kaupunkien viemäriverkostoissa lämmöntalteenottojärjestelmiä
mm. Saksassa ja Itävallassa. Ruotsissa sen sijaan on kehitetty
järjestelmiä, jotka soveltuvat kerrostaloihin, uimahalleihin, julkisiin tiloihin ja suuriin
sairaaloihin. Ulkomailla kehitetyistä järjestelmistä suurin osa toimii ilman lämpöpumppua."

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

 Okei, joo, ja mikä energiansäästö, kun jättää ruuat lämmittänättä. Sulla meinaa nuo suuruusluokat jäädä tärkeämpien mietintöjen varjoon...

Niin... Ne suuruusluokat...

"Kaartokallio selittää, että myös kaukojäähdytysjärjestelmä tuottaa helsinkiläisille lämpöä. Kun rakennukseen johdettu jäähdytetty ilma on taas auringon ja ihmisten ruumiinlämmön vuoksi lämmennyt, Helenin järjestelmä ohjaa sen sisältämän lämmön veden mukana takaisin lämpöpumppulaitokseen. Kesäisenä päivänä lämpöä syntyy niin paljon, että se riittää 250 000 helsinkiläisen tarvitseman lämpimän veden tuotantoon. "

Toimii tietysti vasta kun on niitä suuruusluokkia...

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 28.09.17 - klo:10:30

Älä sinä huolehdi, meijjän Sepolla on paksu nahka. Kepuliemissä parkittu...

Niin ei huolta, me Veetin kanssa kestetään räntäsadetta, että antaa tulla vaan lunta tuphan. 😀😁🎅

Mutta asian pointti on se, että kun ei pysty asiallisesti kumoamaan totuuttaa, niin saunan taakse ja lopettaa tyyli on ainut mihin kepulaiset pystyy.

Sehän se on täällä varsin yleinen juttu. Että kun asia-argumentit loppuu niin dissataan kirjoittaja tai vihjaillaan että ei mistään mitään kuitenkaan tiedä. Toivotaan että se itse asia unohtuu. Ja näin valitettavasti monesti käykin. Ainakin kepu-uskovaisilla.

Sepeteusta nypitte täysin asiattomista pienistä yksityiskohdista mutta asiallisiin argumentteihin ei löydy vastaan sanomista...

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.09.17 - klo:08:06

 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005385600.html ...tai siis jäähdytyskin...Päijänteestä!

Tämäkin osoittaa että on ympäristöystävällistä ihmisten asua lähellä toisiaan. 😀😁🎅

Juurikin näin. Kyllä se Perä-Hikiälläkin on kaupan kylmäosastot kesällä viilennettävä ja yleensä vielä kauppaakin viilennetään. Mutta ei sitä lämpöä mitenkään hyödyntämään pysty. Taloudellisesti järkevällä tavalla. Tarvitaan riittävän suuri mittakaava. Samoin kuin lämmön talteenottoon jätevedestä yms.

Monia asioita jotka mahdollisrtuvat vasta mittakaavaedun myötä.

Mitä taas tuohon Päijänteeseen tulee. Niin mahtaneeko siihen paljonkaan Päijänteen vettä enää tarvita. Alkuun oli tietty niin kun lämpöä ei saatu vielä talteen vaan oli pelkkä jäähdytys. Mutta jos kun  tämä

"Kaartokallio selittää, että myös kaukojäähdytysjärjestelmä tuottaa helsinkiläisille lämpöä. Kun rakennukseen johdettu jäähdytetty ilma on taas auringon ja ihmisten ruumiinlämmön vuoksi lämmennyt, Helenin järjestelmä ohjaa sen sisältämän lämmön veden mukana takaisin lämpöpumppulaitokseen. Kesäisenä päivänä lämpöä syntyy niin paljon, että se riittää 250 000 helsinkiläisen tarvitseman lämpimän veden tuotantoon. "

toimii täysillä niin tuossa talteenotossahan vesi taas jäähtyy ja on käytettävissä uudelleen jäähdytyskierrossa. Eli sama vesi kiertää jä lämpenee kierron toisella puolella ja jäähtyy kierron toisella puolella.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 20.09.17 - klo:11:53

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 20.09.17 - klo:10:53

Jaa niinku käypä hoito suositusten perusteella ?   

Jos potilaat tyytyvät siihen että heidän oireensa hoidetaan ja sillä selvä, niin markkinointi näyttää onnistuneen oikein mukavasti. Sitten vuoden parin päästä taas uudelleen vastaanotolle kun lääkeannokset eivät enää riitäkään tai terveystilanne on jo muuttunut astetta huonompaan suuntaan.

Sentakiahan meillä on "lääkäripula" kun lääkärit hoitavat oireita, eikä oireiden aiheuttajaa tutkita, diagnosoida eikä varsinkaan hoideta.

Niinpä! Jos kaikki valakonutut vain ymmärtäisivät että kaikki ongelmat johtuvat kaularangasta ja hoitaisivat sen kuntoon niin oireet häviäisivät sen siliän tien... Kaikki muut asiat voi heittää samantien romukoppaan... Tarpeettomia...

Kyllä moni varmaan ymmärtääkin, mutta kun on kerran lähdetty tälle vilpilliselle linjalle, niin se vaatis perusteellisen paskakasan pöyhimisen että päästäis taas oikeille urille.
Suomessa pitäis tuhansia ajokortteja ottaa ihmisiltä pois neurologisin perustein ja paljon isompi joukko päästää sairaseläkkeelle töistään samoin perustein. Mutta kun on lähdetty ongelmia peittelemään, niin sillä taktiikalla mennään katkeraan loppuun asti.

Niin. Se on toi kaularanka. Tärkeä. Aiheuttaa kaikki ongelmat. Esimerkiksi tuttavani kärsii tästä

http://www.muma.fi/sairaudet_ja_elinsiirrot/maksasairaudet/maksasairaudet/autoimmuunihepatiitti

Iski äkisti ja tosi rajuna, ei hiljaa kehittymällä kuten tuossa kuvauksessa. Oli kuolla ja oli maksansiirtojonossa. Ihan keltainen, pari viikkoa ehkä elinaikaa. Jostakin kumman syystä oireiden hoitaminen koululääketieteen keinoilla (tai olisiko ollut kaularanka? hoidossa?) alkoi äkkiä tehota ja maksa toipui ja olo koheni sen verran että maksansiirto peruuntui. On silti jatkuvassa seurannassa ja oireita hoidetaan kortisonilla ja sytostaateilla. Pitkäisiköhän vinkata hoitaville lääkäreille että tohtori Hervasti suosittelee kaularangan laittamista kuntoon niin varmasti paranee?

Vai miten? Kun tuossakin todetaan että "Sen tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä." niin sen on oltava joku ongelma kaularangassa. Ihan varmasti.

Ihmisillä on muuten yllättävän paljon sairauksia joista todetaan että "Tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta". Mm iso osa vakavista suolistosirauksista, yleensä autoimmuunisairaudet, moni muu. Tohtori Hervasti voisi konsultoida ja kertoa kaikille noita tutkiville joista todetaan että "Tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä" (ja niitä on paljon) että vika löytyy 99,9% varmuudella aina kaularangasta. Sitä hoitamalla paranee kaikki.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 20.09.17 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 20.09.17 - klo:11:38

No ainakin terveemmät, siis jos sairauksien aiheuttajiin älyttäisiin puuttua ajoissa. Jos käyttää tuota katsastusvertausta, niin käytettäisiin ne resurssit huolellisempiin määräaikaiskatsastuksiin, niin ei sitten tarviis keräillä romuja "elon tieltä"

Mut tuo edellinen edellyttäis myös potilaan vastuuta oman terveytensä ylläpitämisestä, sehän ei taas sovi tähän aikaan, kun potilaalla pitää olla vapaus pilata oma terveytensä. Yhteiskunnalla kun on se vastuu hoitaa ihminen kuntoon...

Vastuuta ja vastuuta. Valitettevasti on paljon sairauksia joita ei millään voi ehkäistä. Varsinkin harvinaisia sellaisia. Ja voi olla että syöpä tai muu hauskuus osuus 20-30 ikänsä urheilleeseen tupakoimattomaan normaalipainoiseen hyväkuntoiseen terveesti eläneeseen ihmiseen. Missä on se vastuu silloin? Kenellä? On tietysti totta että osa pilaa terveytensä mutta osa sairauksista vain tulee ilman selvää syytä. Jumalan rangaistus jumalattomille? Oma vika? Itse todistanut kun 35 perusterve urheilija meni suorilta jaloilta.

Tietämättömyyden taakse on niin helevetin helppo piiloutua. Ei terveet urheilijanuorukaiset kuole "suorilta jaloilta"

Eräskin tapaus oli ollut, muistaakseni jalkapalloilija savosta, hänellä välilevy liikku selkäytimeen ja kerran korahti kesken treenien ja kuoli. Sydän oli sitten virallinen kuolinsyy. Ja muutama kuukaus ennen oli varoitettu että kannattais hoitaa kauraranka kuntoon.

Toinen tapaus urheilijalla, syöpä sääriluussa. Syytä ei kyllä tarvinnut arvailla, rasitusmurtuma jota ei oltu diagnosoitu oikein ja hoidettu. Kyllä se syöpäkin jonkun alun aina tarviaa, ei se mikään jumalan rangaistus ole.

Niin. Tiedä sitten. Ruumiinavauksen mukaan aneurysma päässä repesi ja se oli sitten menoa. Voinen lohduttaa leskeä että jos olisi tohtori Hervastin ohjeiden mukaan laitettu kaularanka kuntoon niin se olisi parantunut ja olisi vielä hengissä?

Niin ja kun googlaat kun et kuitenkaan tiedä. Ja löydät että

"Aivoaneurysmien merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja kohonnut verenpaine. "

noista riskitekijöistähän ei ollut mitään olemassa.

Ja kun toteat että "ei kuole suorilta jaloilta" niin mm tässä sairaudessa on näin että

"Useimmat tähän ongelmaan sairastuvista ihmisistä eivät kuitenkaan pysty havaitsemaan yhtään mitään oireita, ja siksi aneurysmasta saadaan usein tietää vasta tavallisessa lääkärintarkastuksessa kokeiden kautta."

eivätkä nuo kaikki oireettomat tule esille edes tavallisessa lääkärintarkastuksessa. Vasta pään kuvaus voi antaa viitteitä.

Puoli kiloa voita maksaa suomalaisessa vähittäiskaupassa hieman yli 2 € veroineen. Viimeisessä huutokaupassa 19.9. tonnihinnaksi tuli keskimäärin 6026 taalaa eli tänään 24.9.2017 euroina 5042,677. Kilon veroton hinta siis reilun vitosen. Tuohon alv 14 %, pakkaaminen, rahti jne, niin näyttää aika edukkaalta, kun 1/2 kg paketin saa alle 2,5 €:n.
https://www.globaldairytrade.info/en/product-results/butter/

Suomalainen vähittäiskauppa pyyteettömästi halpuuttaa kuluttajien hyväksi?

Passiivinen tuki ei kannusta tuottamaan, kun sen saa tekemättä mitään. Kuinkahan paljon esimerkiksi sikatukea maksetaan sellaisille, joilla on viimeksi ollut sikoja 2007?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 24.09.17 - klo:12:58

En tiedä mutta valistunut arvaukseni on että vähemmän kuin Utsjoen maitotukia? Tai ainakin jos raja pistetään johonkin Oulun korkeudelle niin pohjoisen maitotukia. Joilla ei sinun(kaan) mukaasi ole mitään merkitystä?

Arvauksesi on  yhtä valistunut kuin mielenlaatusi. Jos lukijoissa on alan tietäjiä, olisi mielenkiitoista kuulla vastaus. Joka tapauksessa korkeinta maidon tukea ei makseta monelle tilalle, joten niiden kadehtiminen on aika sairasta.

Jos noin niin kuin suuruusluokista? Niin tuolta

http://www.eskokiviranta.fi/etela-suomen-kansallinen-tuki-siirtymassa-historiaan.htm

selviää että 2017 sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea maksetaan 13 miljoonaa. Ensi vuonna taas vähän vähemmän (nsi vuonna 11,5, 2021 sitten 0 euroa). Tuossa on siis tuotantoa jatkavat ja tuotannon lopettaneet sika- ja siipikarjatilat kaikki. Ja vertailun vuoksi että C2-tukialuetta pohjoisempana oleville tukialueille maksetaan maitotukia yli 30 miljoonaa joka vuosi? Että ei se valistunut arvaus nyt niin hirveän paljon pielessä ollut? Vähemmän pielessä se oli kuin sinun "tietosi"? Voi hyvinkin olla että tuotantonsa lopettaneiden pääasiassa pienempien tilojen osuus tukipotista on pienempi kuin Utsjoen tai Rovaniemen pohjoispuolen maitotuet. C4P5 tuotanto on sellanen 4.000.000 litraa. Tukitaso 30 senttiä. Tukimäärä 1.200.000 euroa eli 1.2 miljoonaa. Siis 10% koko sikatukipotista? Oulun yläpuolinen tuotanto ehkä sen 200.000.000 litraa. Jos lasketaan koko määrä tukitasolla 15 senttiä niin se on sitten 30 miljoonaa euroa. Melkein 3-kertainen tuohon sikatukeen kun tuo lasku pyöristää alaspäin. Ja tuossa siis kaikki tuet, jatkavien ja lopettaneiden. Ei se välttämättä kaukana ole että C5P saa maitotukia saman verran kuin lopettaneiden sikatuet? Kun kaikki sikatuet vain kolmasosa Oulun yläpuolen maitotuista. Että ei se valistunut arvaus nyt niin hirmu kaukana ollut todellisuudesta? Vai? Mitä olet mieltä?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 24.09.17 - klo:13:11

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 24.09.17 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 24.09.17 - klo:12:58

En tiedä mutta valistunut arvaukseni on että vähemmän kuin Utsjoen maitotukia? Tai ainakin jos raja pistetään johonkin Oulun korkeudelle niin pohjoisen maitotukia. Joilla ei sinun(kaan) mukaasi ole mitään merkitystä?

Arvauksesi on  yhtä valistunut kuin mielenlaatusi. Jos lukijoissa on alan tietäjiä, olisi mielenkiitoista kuulla vastaus. Joka tapauksessa korkeinta maidon tukea ei makseta monelle tilalle, joten niiden kadehtiminen on aika sairasta.

Ei ole kyse kadehtimisesta vaan siitä että Utsjoen maitotuet karulla tavalla näyttävät tukien todellisen luonteen. Siksi ne ovat erittäin hyvä esimerkki. Siitä että tuet eivät todellakaan ole syömätukea kuluttajalla eivätkä alenna hintoja kaupassa. Kyllä ne tuet ovat ihan siksi että maatilat pärjäisivät. Kuluttajan kannalta Utsjoen maitotuissa ei ole mitään järkeä eikä oikein muissakaan aluepoliittisin perustein jaettavissa tuissa. Jos kuluttajalle haluttaisiin oikeasti halpa ruoka niin tuotanto keskitettäisiin edullisimmille alueille ja lähelle kuluttajia.

Samalla peraatteella voidaan kyseenalaistaa miksi tukea Brysselin pohjois puolista tuotantoa tai yleensäkkään eu:n pitäisi rahoittaa tänne tehtäviä investointeja.

Niinpä... Mutta jos perustellaan tukia sillä että kuluttaja saa ruokansa halvemmalla (syömätukea kuluttajille) niin se on täyttä p..skapuhetta...

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.09.17 - klo:19:10

Olipa mukava nauttia auringosta muutaman tuopillisen kera. Ja näyttäisi siltä että ainakin puoleen väliin viikkoa vielä jatkuu.

Terassilla istuminen tyhjänpanttina paikallisten kaljaörveltäjien kanssa on yhtä last season kuin grillaaminen aamuneljään. Noottaa kööllää.

Kun valitsee terassinsa sopivasti niin nuo paikalliset kaljaörveltäjät loistavat poissaolollaan. Voisin suositella pariakin. Maaseudut tietty voi olla asia erikseen.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 24.09.17 - klo:12:58

En tiedä mutta valistunut arvaukseni on että vähemmän kuin Utsjoen maitotukia? Tai ainakin jos raja pistetään johonkin Oulun korkeudelle niin pohjoisen maitotukia. Joilla ei sinun(kaan) mukaasi ole mitään merkitystä?

Arvauksesi on  yhtä valistunut kuin mielenlaatusi. Jos lukijoissa on alan tietäjiä, olisi mielenkiitoista kuulla vastaus. Joka tapauksessa korkeinta maidon tukea ei makseta monelle tilalle, joten niiden kadehtiminen on aika sairasta.

Ei ole kyse kadehtimisesta vaan siitä että Utsjoen maitotuet karulla tavalla näyttävät tukien todellisen luonteen. Siksi ne ovat erittäin hyvä esimerkki. Siitä että tuet eivät todellakaan ole syömätukea kuluttajalla eivätkä alenna hintoja kaupassa. Kyllä ne tuet ovat ihan siksi että maatilat pärjäisivät. Kuluttajan kannalta Utsjoen maitotuissa ei ole mitään järkeä eikä oikein muissakaan aluepoliittisin perustein jaettavissa tuissa. Jos kuluttajalle haluttaisiin oikeasti halpa ruoka niin tuotanto keskitettäisiin edullisimmille alueille ja lähelle kuluttajia.

Pohjoinen tuki turvaa suomalaisen tuotannon ja se varmuudella pitää maitotuotteet kohtuullisina. Paljonko voi maksaisi, jos se olisi tuontitavaraa? Vähintään puolitoistakertaisesti.

LHP- ym. hömppätuet pitävät peltomaan hinnan korkeana, joka puolestaan lisää tuotantokustannuksia niillekin, jotka yrittävät elää maataloudella. Passiivinen tuki ei kannusta tuottamaan, kun sen saa tekemättä mitään. Kuinkahan paljon esimerkiksi sikatukea maksetaan sellaisille, joilla on viimeksi ollut sikoja 2007?

Yleisesti näihin tukiin. Niin on älyllistä epärehellisyyttä tai itsepetosta sanoa että ne ovat "syömätukia kuluttajille" tai "alentavat ruoan hintaa kaupassa". Ei se ole tukien tarkoitus.

Mikä sitten on tukien tarkoitus. Jos ajatellaan aikaa ennen EUta niin tuet eivät todellakaan taaneet kuluttajille halpaa ruokaa. Päin vastoin. Rúoka oli meillä todella kallista. Huolimatta massiivisesta tukemisesta. Rajat pidettiin kiinni  ja näin estettiin halvemman ruoan tuonti kuluttajille. Tosi kallista kuluttajille.

Entäs nyt EU-aikana? Sama juttu. Jotta muualta ei tulisi halvempaa tuotantoa tänne niin omaa tuotantoa on subventoitava tai tuettava jotta täällä pystyttäisiin tuottamaan. Tuki ei siis edelleenkään laske kuluttajien hintaa kaupassa.

Ja jos nyt ajatellaan ihan EU-tasolla. Niin alkuperäinen peltotukihan oli hinnanalennuskorvaus eli kun hinnat laitettiin maailmanmarkkinahintojen tasolle niin kyseinen hinnanalennus korvattiin tuottajille. Sama periaate pätee edelleen ja ihan kaikkiin muihinkin. Naudanlihaa tuetaan jotta halpa brassiliha ei olisi liian kilpailukykyistä. Mutta että tuki ei edelleenkään alenna kuluttajien hintaa kaupassa. Se pitää tilat hengissä jotta maailmanmarkkinoiden alemmalla hintatasolla tuotetut tuotteet eivät lopettaisi EUn tuotantoa.

Mutta että?

Mitä taas tuohon LHP / Hömppä jne tukeen tulee. Niin tietyllä tavalla on perusteltua että jokaiselle peltohehtaarille saa saman tuen. Edellyttäen että hehtaareita ei aleta lisäämään esim raivauksella. Tällöin jokainen tila pystyy itse miettimään miten maksimoi tulonsa. Tällöin markkinat ohjaavat mitä tuotetaan ja mitä ei.

Passiivinen tuki ei kannusta tuottamaan, kun sen saa tekemättä mitään. Kuinkahan paljon esimerkiksi sikatukea maksetaan sellaisille, joilla on viimeksi ollut sikoja 2007?

En tiedä mutta valistunut arvaukseni on että vähemmän kuin Utsjoen maitotukia? Tai ainakin jos raja pistetään johonkin Oulun korkeudelle niin pohjoisen maitotukia. Joilla ei sinun(kaan) mukaasi ole mitään merkitystä?