Pohjoinen tuki turvaa suomalaisen tuotannon ja se varmuudella pitää maitotuotteet kohtuullisina. Paljonko voi maksaisi, jos se olisi tuontitavaraa? Vähintään puolitoistakertaisesti.
LHP- ym. hömppätuet pitävät peltomaan hinnan korkeana, joka puolestaan lisää tuotantokustannuksia niillekin, jotka yrittävät elää maataloudella. Passiivinen tuki ei kannusta tuottamaan, kun sen saa tekemättä mitään. Kuinkahan paljon esimerkiksi sikatukea maksetaan sellaisille, joilla on viimeksi ollut sikoja 2007?
Yleisesti näihin tukiin. Niin on älyllistä epärehellisyyttä tai itsepetosta sanoa että ne ovat "syömätukia kuluttajille" tai "alentavat ruoan hintaa kaupassa". Ei se ole tukien tarkoitus.
Mikä sitten on tukien tarkoitus. Jos ajatellaan aikaa ennen EUta niin tuet eivät todellakaan taaneet kuluttajille halpaa ruokaa. Päin vastoin. Rúoka oli meillä todella kallista. Huolimatta massiivisesta tukemisesta. Rajat pidettiin kiinni ja näin estettiin halvemman ruoan tuonti kuluttajille. Tosi kallista kuluttajille.
Entäs nyt EU-aikana? Sama juttu. Jotta muualta ei tulisi halvempaa tuotantoa tänne niin omaa tuotantoa on subventoitava tai tuettava jotta täällä pystyttäisiin tuottamaan. Tuki ei siis edelleenkään laske kuluttajien hintaa kaupassa.
Ja jos nyt ajatellaan ihan EU-tasolla. Niin alkuperäinen peltotukihan oli hinnanalennuskorvaus eli kun hinnat laitettiin maailmanmarkkinahintojen tasolle niin kyseinen hinnanalennus korvattiin tuottajille. Sama periaate pätee edelleen ja ihan kaikkiin muihinkin. Naudanlihaa tuetaan jotta halpa brassiliha ei olisi liian kilpailukykyistä. Mutta että tuki ei edelleenkään alenna kuluttajien hintaa kaupassa. Se pitää tilat hengissä jotta maailmanmarkkinoiden alemmalla hintatasolla tuotetut tuotteet eivät lopettaisi EUn tuotantoa.
Mutta että?
Mitä taas tuohon LHP / Hömppä jne tukeen tulee. Niin tietyllä tavalla on perusteltua että jokaiselle peltohehtaarille saa saman tuen. Edellyttäen että hehtaareita ei aleta lisäämään esim raivauksella. Tällöin jokainen tila pystyy itse miettimään miten maksimoi tulonsa. Tällöin markkinat ohjaavat mitä tuotetaan ja mitä ei.