Ainahan se jostakin lähtee? Lähi-Itä on pitkään ollut tyrkyllä paikaksi. Samoin Intian ja Pakistanin raja. Afrikka menee heimosodilla?

Mutta tämä? Tämä voi olla vakavaa, jos?

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006203572.html

"Kiina julkaisi mahtipontisen propagandavideon – näin sotilasajoneuvojen letkat etenevät kohti Hongkongin rajaa"

Onko tuo nyt niin ihmeellistä? Itse ainakin työuran aikana joutunut muutaman kymmenen kertaa valvomaan pitkälti toista vuorokautta. Se kun joku menee pieleen ja homma on saatava toimimaan niin sitten nukutaan vasta kun hommat toimii. Ja ei tietty mistään miljardisummista ole ollut kyse mutta helposti 5-numeroisista summista. Kannustaa tekemään töitä palkkansa eteen.

Lääkärithän valvoo toistuvasti päivystysputkessa?

Että onko tuo nyt niin ihmeellistä? Jotkut ei tietty vaan kestä.

Tai ainakin K.ullin kanalassa?

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f815cf8c-d450-44c6-b3fd-1bbbb86aed48

"Viron eläintensuojeluyhdistyksen mukaan *****n kanalassa surmataan kanoja myös kuristamalla päästä ja ravistelemalla voimakkaasti."

"Munakunnan hallituksen puheenjohtaja Kari Lammi sanoo Iltalehdelle, ettei hän tai kukaan muukaan Munakunnassa ole ollut tietoinen siitä, että Viron kanalassa ammutaan kanoja.

− Se on yksiselitteisesti vastoin ohjeitamme ja työnormejamme. Baltiassa pitää käsitellä kanoja aivan samalla tavalla kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Lammin mukaan kanojen ampumisessa on ilmeisesti kyse kulttuurieroista. Hän sanoo, että kanojen ampuminen loppuu nyt Viron-kanalassakin."

Sipilänkö vika jos nuorukainen ajaa ylinopeutta ?
17 vuotiaan pitäis tajua et kortti lähtee moisesta ylinopeudesta . Kortittomana , alle 18 vuotiaana , en ajanut ylinopeutta koska olis voitu pysäyttää ylinopeuden vuoksi 

Ei tietystikään ole Sipilän vika. Paitsi että jos kepulasten takia lainsäädäntöä ei olisi muutettu niin tuokin kaveri olisi saanut kasvaa ja miettiä vielä vuoden. Jos olisi ehtinyt tulla vähän enemmän järkeä ja vastuuntuntoa päähän. Ehkä.

https://www.is.fi/autot/art-2000006202919.html

"Nuorukainen menetti saamansa ajokortin jo samana päivänä"

"Se, miksi nuorukainen korttinsa joutui poliisille luovuttamaan, johtui hurjasta ylinopeudesta.

Maanantai-iltana poliisi havaitsi Orimattilaan kovaa ylinopeutta kulkevan auton tiellä 167. Vastaantulevan auton nopeudeksi mitattiin Pennalan kohdalla 195 km/h, jossa rajoitus on 80 km/h.

Vajaa tunti myöhemmin partio havaitsi saman auton liikkuvan Renkomäessä vauhdikkaasti. Partio seurasi autoa Miekkiöntielle, jossa sen nopeudeksi mitattiin 150 km/h, rajoituksen ollessa 50 ja 60 km/h. Poliisi onnistui pysäyttämään auton.

Miehellä oli kyydissään kolme matkustajaa. Tuore kuski määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena."


Mutta että ainakin liikenneturvallisuus paranee selvästi, kun 17-v saavat ajokortin ja pääsevät vapaasti liikkumaan?

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 13.08.19 - klo:16:27

Unioni oli maataloudellemme tilaisuus, joka hukattiin kepuloisella ahneuden politiikalla. kepun synkeimmille kannatusalueille hinnasta ja tavasta välittämättä.

Heikki Haaviston velvollisuus oli haalia Suomeen jokainen euro joka vain oli saatavissa. Suomestahan tiedettiin tulevan Unionin nettomaksajan.

Niinpä oli juu. Velvollisuus. Jostakin kumman syystä tuista EU maksaa 40% ja itse suoraan maksamme 60%. Miten se nyt näin meni? No siten, että tärkeintä ei ollutkaan haalia Suomeen jokainen euro. Tärkeintä oli saada ihan itse maksaa kotimaisia tukia tuolla "kepun synkeimmällä kannatusalueella". En tiedä, näinkö se oli ajatus. Näin se toteutui. Ja tuntuu, että näin se oli ajatuskin. Kun olisi tosiaan ajatuksen pitänyt olla haalia EUlta Suomeen jokainen euro.

Mites toi nyt menee?
Pieni käsityöyritys haluaisi ostaa minulta kauraa. Muutaman kuution. Pussittaisivat sitä ilmeisesti lintujen ja jyrsijöiden yms. ruuaksi. Kysyivät että voisinko tehdä alvittoman laskun kun on kyse yritysten välisestä kaupasta. Voiko sellaisen tehdä ja mitä hyötyä siitä on ja kenelle?
Oon tuttunut myymään viljaa rekottain ja siinä kulkee aina alvi mukana meni minne meni.

Mitäköhän he oikein ajavat takaa? Kun kyllä ainakin itsellä jos ostan jostain niin siinä on alv mukana ja jos myyn jotakin niin siinä on alv mukana. Näin jos yritys on arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisävero on aina mukana. Kokonaan toinen juttu on, että sehän ylijäämä tilitetään verokarhulle ja jos tulee alijäämää, niin kruunu tilittää sen takaisin. Näin yritys ei varsinaisesti koskaan maksa arvonlisäveroa. Ainoastaan tilittää.

Ainoa mikä tulee mieleen, on että tuo yritys olisi niin pieni, että sitä koskee alarajahuojennus. Mutta tällöinkin on kirjoitettava lasku arvonlisäverolla, koska jokaisen myynnin oletetaan sisältävän arvonlisäveroa ja se pitää tilittää eteenpäin.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 11.08.19 - klo:09:44

Metsitätkö sinä omasi.

Itse en noita metsäpeltoja omista niin koen ettei näitä ole järkeä metsittää..

Perustelu saattaa olla eri, mutta aika monella muullakin saattaa olla, että "Koen ettei näitä ole järkeä metsittää". Vai mitä mieltä olet?

Viikko keväällä toukoja,  viikko kesällä ruiskutuksia, kaksi viikkoa syksyllä puinteja ja 11kk ruikutusta tyhjästä..
Hehtaarituet juoksee kivasti tilille ja lopun ajan sen ruikutuksen lisäksi voi keskittyä niihin vieläkin rahakkaampiin hommiin.

Elukoita ei pidetä sivutoimisenä eikä kaikkia eläinlajeja tueta niin, että oltaisiin mitenkään tasavertaisia.

Jos täällä joku ruikuttaa, niin kuka se mahtaa olla? Mutta kuten ht jo tuossa totesi, aika optimistisesti lasket kasvinviljelytilan ajankäytön?

Ja miksi eläimiä ei muka pidetä sivutoimisena? Vaan ruikutetaan muiden sivutoimisuudesta? Kysymys on vain järjestelystä ja ahkeruudesta. Ehkä.

Itse tiedän tapauksen, jossa isäntä piti yli 10 vuotta sivutoimisesti noin 30 lehmää, navetan paikat oli 32 lehmälle. En tiedä, miten sen teki, mutta niin vain meni töihin kahdeksaksi joka aamu ja neljältä pois ja sen ulkopuolella sitten navetta. Taustalla oli se, että halusi jatkaa maitotilana ja laajentaa. Etelän tukiehdot ja tukitasot vain siihen  aikaan heikkenivät aika ikävästi ja tukiero siihen aikaan c-alueeseen oli aika suuri. Vielä silloinkin kun oli pakko tehdä päätös joko tai. Ja lehmät sitten lähtivät. Mutta sivutoimisesti piti aika monta vuotta. Varmasti oli karsinut kaikki turhat työvaiheet pois ja muutenkin järjestänyt hommat sujuviksi. Ja peltopuolella käytti urakointia ja naapureilla (maksusta) teettämistä.

Ja silloin vanhaan hyvään aikaan 7-80 -luvuilla jolloin lihasikalan maksimikoko oli se 300 lihasikaa. Niin oli paljon tiloja, joilla automaation ansiosta työaikaa meni 1-2 tuntia per päivä ja viikonloppuisin ei aina jaksettu käydä kuin kurkistamassa. Miksei sellainen muka menisi sivutoimisena? Tietty kun eäinmäärä kasvaa, niin homma hankaloituu, mutta lihasikala on kuitenkin kohtuullisen helppo automatisoida. Kohtuullisen eläinmäärän voi hoitaa sivutoimisena. Vaatii tietysti työnantajan, jolta löytyy jonkun verran joustoja koska aina tulee jotakin. Ja lisäksi on se riski, että jos sattuu jotakin odottamatonta.

Mutta oletko oikeasti ajatellut asiaa? Että kasvitilojen sivutoimisuudesta ja kotieläintilojen pakollisesta päätoimisuudesta ruikuttamisen sijasta oikeasti tekisit jotakin? Menet töihin ja teetät peltotyöt urakointina? Jotakin? Vaihtoehtoja varmasti on.

Suomessa vedetään soijatonta linjaa eli kotieläintilat joutuu kalliimmilla rehuilla samoille markkinoille halvalla soijalla tuotettujen tuotteiden kanssa.Suomen linjan mukaan soija kuuluu ihmisille,lienee ihan  Suomen oma keksintö tuo.

Suomen on. Mutta kenen. Turha syyttää viherpiiperoita, kävelet vaan peilin eteen niin näet keksijän?

https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/valiolainen-maidontuotantoketju-luopuu-soijan-kaytosta/

"Valio ottaa askeleen kohti entistä ympäristöystävällisempää maidontuotantoa ja lopettaa kokonaan soijan käytön lehmien ja nuorkarjan ruokinnassa. Soijasta luopuminen on yksi konkreettinen toimenpide Valion laajassa vastuullisuusohjelmassa. Soijavapaa maidontuotantoketju on myös erinomainen kilpailutekijä kansainvälisillä maitomarkkinoilla: yhä useammat asiakkaat odottavat meijeriyritysten vähentävän maitotuotteiden ympäristövaikutuksia aktiivisesti.

Valion hallitus on päättänyt, että 1.3.2018 alkaen valiolaisilla maitotiloilla luovutaan soijan käytöstä eläinten ruokinnassa. "

"Soijaton maitoketju on kansainvälinen kilpailuetu

Soijasta vapaa maidontuotantoketju on Valiolle erinomainen lisäarvotekijä kansainvälisillä maitomarkkinoilla, joilla myös asiakkaat velvoittavat meijeriyrityksiä vähentämään maitotuotteiden ympäristövaikutuksia. "

Lainaus käyttäjältä: Make - 06.08.19 - klo:18:18

Tyypillistä Pietilää laskea samat summat useampaan kertaan maatalouden piikkiin. Teollisuus saa raaka-aineensa Euroopan halvimpaan hintaan. Näistä teollisuus jalostaa ja kauppa myy taas Euroopan kalleimmasta päästä olevat elintarvikkeet. Korkea ruuan hinta ei tule alkutuottajan hyödyksi.

Ainahan se on tuo sama jankutus, kuinka maatalous aiheuttaa ruuan korkean hinnan. Mitään perusteluja ei väitteelle anneta ja vaikeahan on perustella, kun tuottajahinnat ovat mitä ovat. Totuushan on, että tuottajahinnat ovat julkista tietoa, samoin kaupan myyntihinnat.  Kaikki silta väliltä onkin sitten liikesalaisuuteen vedoten pimennossa.

Totta ja melkein totta. Viljan tuottajahinta on meillä EUn alhaisin, se on totta. Muiden suhteen onkin sitten vaihtelevampaa.

Vaikkapa sianliha. Tuottajahintamme seuraa EUn tuottajahintoja. Noin suurinpiirtein. Viiveellä. Teurastamot perustelevat sitä pitkillä sopimuksilla kaupan kanssa. Sen takia ei voi reagoida nopeasti hinnan vaihteluihin. Mutta hinta kuitenkin seuraa EUn hintoja, joskus korkeampi, joskus matalampi. Tosin sellainen huomio, että huippuhinnat leikkautuvat aina pois eli korkeimpia hintoja ei makseta mutta matalimmat kyllä kolutaan pohjamutia myöten.

Samoin naudanliha, broileri, lammas, kananmunat jne seurailevat EUn markkinahintoja, joskus yläpuolella, joskus alapuolella. Mutta toisin kuin viljoilla niin ei voida sanoa, että meillä olisi alhaisimmat tuottajahinnat. Eivät ehkä korkeimmat mutta eivät selkeästi alhaisimmatkaan.

Sitten on yksi poikkeus. Josta Maken olisi pitänyt olla tietoinen? Maito. Aina maitokiintiöiden poistoon asti tilanne oli se, että meillä maidon tuottajahinta oli 5-10 senttiä EUn keskimääräisen tuottajahinnan yläpuolella. Kiintiöiden poiston jälkeen sitten ollaan lähes muita vastaavassa tilanteessa.

Mutta jos sanotaan, että "Meillä on EUn halvimmat tuottajahinnat", niin se ei ehkä ole törkeä valhe, mutta ainakin jonkunasteista muunneltua totuutta. Niin paitsi viljan osalta.

Rukiit ehkä kolmen, neljän viikon päästä, vihreä on sävynä sankassa ruispellossa. Ceylon lähes puintikypsästä kahusta, joka kuivunut pystyyn, vihreään ja rehevään kasvustoon. Nää kaikki vuorotellen pelloissa, ei oo kiirettä.
Pystyyn kuivanneet ohrat aiemmin, ehkä jo kahden viikon päästä kuivattavia. Toivottavasti pääsee littuviljaa puimaan aiemminkin, ettei kaikki ois samaan aikaan puitavana joka tilalla.
Toki lupailee niitä kesäkuun alusta saakka odotettuja sateita, ja tuleehan ne, kun on unohtunut koko kesän sataa. 13mm koko kesän suurin yhtenäinen sade Juhannuksena rutikuivaan maahan, ois ihan ok. jos ois tullut muutakin kuin pieniä tuhnuja silloin tällöin.

Haikeudella jo miettii viime kesää, joka oli heikoin koskaan. No, tänä vuonna rikotaan sadon heikkous ennätyksiä. Laadut tulee olemaan karuja, kevyttä viljaa tarjolla näillä nurkin ja hallat vielä viimeistelee. Perunaa meni jo toissa yönä mustaksi, ja tuleva yö vaikuttaa vielä pahemmalta.

Olen edelleen sitä mieltä, että kuiva vuosi on katovuosi ja sadevuosi on satovuosi.

Eikä tilanne muutu niin kauan, kun viljelijät antavat näin tapahtua. Ja tämä asia ei taas muutu ennenkuin viljelijät alkavat laskea mistä raha tulee ja mihin se menee. Mutta onhan se oikein saada jatkaa tappiollista toimintaa ja vielä harrastus pohjalta...

Tämä nyt on vähän ristiriitainen juttu edelliseen kirjoitukseeni mutta kuitenkin. Otan kantaa tuohon, kun aina valitat että "harrastuspohjalta" tai "tappiollista toimintaa" tai "rahat muualta" jne. Joka vähän on sitä, että on päätoimisten rälssi ja muut väistykööt ja uusilla ei ole asiaa.

Se vain on vähän sillä lailla, että jos kun tyhjästä tai pienestä lähdetään, niin tappioita on vaikea alkuun välttää. Sinun asenteellasi kukaan ei saisi aloittaa tai pyrkiä aloittamaan pienellä ja laajentamaan. Itsellä kokemusta siitä, että pistettiin ihan uusi firma pystyyn. Tyhjästä. Tehtiin tarvittavat investoinnit ja muut. Kolme ekaa vuotta olivat silkkaa tappiota, kaksi seuraavaa +- nollatulosta. Vasta kuudentena vuonna nenä nousi pinnan yläpuolelle. Mutta myönnetään, että usko oli välillä koetuksella ja kassa kuiva. Nyt kun tuo on pyörinyt lähes 20 vuotta, niin saan yrityksestä vähän vuodesta riippuen 20-40 k-euron tuoton vajaan puolen henkilön omalla työpanoksella. Työntekijät saavat palkkansa tietty.

Mutta jos lähdetään asenteellasi liikkeelle, niin eihän tällaista saisi siis tehdä. Ei maatiloilla eikä kai sitten muutenkaan.

Mutta huomasitko, kuinka kommenttisi ei kerro juurikaan niistä 20000 hävitettävästä tilasta, että miksi, ja miten paljon säästettäisiin, jos ne eivät olisi "jakamassa pottia" ? Tuo pari miljardia kolmesta miljardista ovat kansallista luonnonhaitta-eläinkorotusta,  investointitukia, maidon ja lihan tuotantotukia, pohjoista tukea , nuoren viljelijän tukea, luomutukea, sokerin tukea ja suojavyöhyke- ja säätösalaojatukea, muiden muassa. EU:n maksamaa tilatukea on vähemmistö kaikista tukiaisista.

Siinä sitten lounaissuomalainen viljaa eikä luomuhömppää viljelevä pienviljelijä muka on koko järjestelmän suurin kuppaaja ?

Kannattaa laskea joskus numerot auki, ettei tule suuruusluokkavirheitä. Tämä siis jopa Pietilälle muistutukseksi.

-SS-

Niin siis minulla on kyllä suuruusluokat tiedossa. Ensinnäkin niin suorat tuet noin kaksi miljardia, tuossa kolmessa miljardissa on mukana lomitus eläke yms summia, jolloin kokonaissumma varmaan lähelle tuota.

Mutta varsinaiset tuet siis noin kaksi miljardia. Josta EUn kassasta tulee noin 40% ja valtion budjettivaroista noin 60%. Koko maassa noin. Jakautuen siten, että EUn rahoittamat tuet ovat suuremmat eteläisessä Suomessa. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä suurempi on kotimaisen tuen osuus. En yhtään hämmästyisi, vaikka se olisi Utsjoella sen lähes 100% eli EU ei rahoittaisi mitään tai juurikaan mitään. Mutta en tiedä, tietääkö Pietilä tämän. Todennäköisesti tietää. Sen sijaan suurin osa kuluttajista ja veronmaksajista ei tiedä. Jos tietäisi, niin tukiin saatettaisiin suhtautua vieläkin nuivemmin.

Ja edelleen en ota kantaa tuohon tilojen hävittämiseen. Paitsi että kyllä alle 10 hehtaarin tila ei ole tila. Jos ei ole viinitila, mansikkatila, vihannestila tms vastaava. Mutta eivät nuo tietty mitään tukirohmuja ole, mutta olemassa oloa on tuotannollisella syyllä vaikea perustella? Noin niin kuin toimeentulon ansaintamielessä. Samoin kuin alle 20 lehmän navettaa jne.

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 05.08.19 - klo:16:15

"Hyvä kirjoitus aiheesta, josta puhutaan aivan liian vähän. Hyvin on ruotsin maatalous pärjännyt ilman kansallisia tukia, siellä on vähemmän tiloja, mutta tilat ovat paljon suurempia ja tehokkaampia kuin meillä. Myös miljardien tulonsiirrot kaupungeista maaseudulle alue- ja pienkuntatukien muodossa tulisi ottaa tarkasteluun. "

on aika paljon totta?

Tuo lihavoitu ainakaan ei ole totta, sen voi kuka tahansa tarkistaa eurotilastoista.

-SS-

Riippuu vähän millä kriteerillä tilakoko? Ihmetyttää itse asiassa noi hehtaarit, mutta pitää se kai paikkansa.

En nyt jaksa etsiä uusimpia tilastoja, mutta jos keskilehmäluvun kehitys on mennyt oletetusti muutaman vuoden takaisesta, niin meillä 40+, Ruotsissa 90+ ja Tanskassa 160+ lehmää. Mutta meillähän maito pohjoisine tukineen on aina ollut erikoisasemassa ja kannattavaa pienemmissäkin yksiköissä.

Sikapuolella vähän sama juttu, tuo eläinyksiköiden koko.

En nyt oikein keksi, mistä tuo hehtaarihomma johtuisi, että ero ei ole tuon suurempi. Jaa, yksi tulee mieleen. Ruotsissa on enemmän tehty tilojen kesken yhteistyötä. Täällä sen hehtaarin pitää olla oma tai vähintään vuokrattu,. ettei vain kaurankiillottaja vahingossakaan pääse hyötymään. Onko Ruotsissa enemmän yhteistyötä eli ostetaan sato ja tehdään lannanlevityssopimuksia?

Asiallinen kirjoitus.

Näin. On. Asiallinen.

En ota kantaa tuohon tilojen ja turhien tilojen lukumäärään. Tai vertaukseen työttömiin.

Mutta nämä

"Viisi syytä kalliiseen ruokaan

Kalliista ruoasta syytetään usein kilpailun puutetta, mutta Antti-Pekka Pietilän mukaan kilpailua on Suomessa riittävästi. Pietilä listaa viisi syytä kalliiseen ruokaan:

1. Suomi on jo lähtökohtaisesti kallis maa. Yleinen hintataso on 20 prosenttia Euroopan unionin keskiarvoa korkeampi.

2. Suomessa on korkea verotus. 40 prosenttia ruokakassin hinnasta on veroa.

3. Suomessa on kylmä ilmasto.

4. Korkea maataloustuki nostaa vuokrapeltojen hintaa. Mekanismi on samanlainen kuin asumistuessa, joka nostaa vuokra-asuntojen hintaa.

5. Suomalaisilla maatiloilla ei ole liiketaloudellista osaamista. Tilat ovat tehneet koneisiin liian suuria investointeja. Pääoman tuotto voi olla hyvälläkin tilalla vain 1–2 prosenttia.

– Tässä unohtuu vielä yksi asia. Kalliin ruokakassin hinnan päälle maksetaan veroina noin 3 miljardia euroa vuodessa erilaista maataloustukea, joka ei alenna ruoan hintaa, Pietilä lisää."

ovat aika lailla asiaa, varsinkin kohta 5 ja sen alapuolinen osuus. Ruoka kun maksetaan kahteen kertaan. Ensin kalliimpana ostohintana kaupassa ja sitten tukina. Valitettavasti. Meillä tuet eivät alenna ruoan hintaa vaan mahdollistavat tuottamisen oloissa missä ei ole mitään järkeä tyyliin Utsjoki.

Ja tästähän

"Pietilä kertoo havainneensa, että suomalaiset tuntevat huonosti kalliin ruoan ja runsaan maataloustuen taustat.

– Koko Suomen itsenäisyyden ajan väkeä on yritetty pitää maaseudulla. Se on ollut myös ideologinen lähtökohta. Keskustan oppi-isä Santeri Alkio ajatteli, että ihmiset turmeltuvat kaupungeissa.

– Hajasijoitus on synnyttänyt valtavan määrän elinkelvottomia maatiloja. Tämä on synnyttänyt Suomeen maata omistavan kurjaliston luokan, jota milloin maalaisliitto ja keskusta, milloin kommunistit ja vasemmisto ovat käyttäneet poliittisesti hyväksi."

suurin osa ongelmista johtuu. Keskittämällä tuotanto parhaille alueille tyyliin Ruotsi niin asiat olisivat paljon paremmin sekä tuottajien että varsinkin kuluttajien kannalta.


Muutamaan kommentiin? Tuo

"Hyvä kirjoitus aiheesta, josta puhutaan aivan liian vähän. Hyvin on ruotsin maatalous pärjännyt ilman kansallisia tukia, siellä on vähemmän tiloja, mutta tilat ovat paljon suurempia ja tehokkaampia kuin meillä. Myös miljardien tulonsiirrot kaupungeista maaseudulle alue- ja pienkuntatukien muodossa tulisi ottaa tarkasteluun. "

on aika paljon totta?