Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuohon akun hintaan kaipaisin kyllä perusteluja. Ensinnäkin mistä löytyy sähköautoon vähän käytetty akku ? Miten se on mahdollista ja tuo hinta ... Uutena , kun 62KWh akkuinen versio on tullut , hinnan ero 40KWh on ollut lehtijutun mukaan 5500 euroa. Siinä ei nähty oikein järjellisiä perusteluja tuolle hinnan erolle. Mutta pikaisen tarkastelun jälkeen vaihdokkien hinta ero on säilynyt lähes tuossa samassa. Joten jos hinnan ero on tuo .5K , niin mistä löytyy 4K:n akku. Ja jos tuo kaava pitää paikkansa, niin onko autoilla muuta eroa ja mahtuuko 40KWh kulkineeseen 62Kwh:n akku. Siis karrikoiden ostan 16K pikkuakku auton josta myyn akun pilkkahintaan 2K ja ostan siihen tilalle 4K akun. Siis maksan 18K vrt 21K alkuperäis verrokki. Tuo kaikki ajatuksen tasolla, en tuota silti tee, mutta leikittelen ajatuksella 
Hyvän käytetyn akun löytäminen on toki vähän tuurinkauppaa.
Juuri tänään juttelin kaverin kanssa, joka oli ostanut halvalla -12 mallisen pikkuakkuisen Leafin (24kWh). Hän oli löytänyt Norjasta kolariautosta 40kWh akun, jolla ajettu vain 8000km. Akku maksoi vaihtoineen 6500€, ja vanhan akun sai myytyä 2500€ :lla jollekin kodin aurinkosähkövarastoksi. Näin akun hinnaksi jäi 4000€. Toki auto on ruma sammakon näköinen vanha Leaf, mutta palvelee vielä pitkään kun oli vielä täysin ruosteeton yksilö.
Minäkin perustelin aikoinaan vanhojen autojen itse korjaamista taloudellisesti järkevänä. Kunnes kerran laskin, mitä se lysti oikeasti maksaa. Vanha parin tonnin maasturi (jota tarvitaan edelleen trailerin vetoon), oli meillä pari vuotta ihan käyttöautona. Normi vuonna käyttökulut noin 7 tonnia (löpöt, verot, vakuutukset, rengaskulut ja touhutonni huoltoon ja korjaukseen). Sitten kun alkoi mennä turboa ja nokka-akselia, siirtyi maasturi korjattuna puimalaan pressun alle josta se herätellään pari kertaa vuodessa trailerikeikoille. Toki kyseessä on iso auto ja osat kalliita, mutta ei se vähän pienempi Volvo ollut juurikaan halvempi pitää. Silmät aukeni oikeastaan vasta kun tuli hommattua Nesteen yrityskortti josta näki kuukauden polttoaineostot samalla paperilla. Oli se järjetön määrä rahaa, mikä tuli huoltiksille tuhlattua. Paikalliselta sai kyllä kanta-asiakas aina tankatessa ilmaisen kahvikupin, sitä on joskus ikävä kun huoltiksen ohi ajaa.
Se on vähän valintakysymys, maksaako mielummin (sähkö)autoa kuin polttoainetta ja huoltoja. Saa ainakin ajaa vähän uudemmalla autolla, vaikka se Japanin kinneri onkin. Eikä se autojen rassaaminen enää oikein mukavaakaan ole.
Kyllähän sähkikset ovat aikamoisessa syöksyssä uuden hinnan ja käytetyn arvon suhteen tällä hetkellä. Jostain luin viikolla että jenkeissä niin paljon maahan tuotuja sähkiksiä että niistä pyrkivät maahantuojat pääsemään eroon hinnalla millä hyvänsä.
Hyundai ioniq 6 liisattiin alle 250 taalan kuussa /24kk soppari. Taitaa olla ainakin 60-70 euron kiesi suomessa. Eikös akkumateriaalit ole tippuneet 80% reilussa vuodessa. Jotenkin tuntuu että tällä hetkellä uuden sähkiksen osto vähän sama kun sijoittaisi venäjälle.
Itse kyl viel disel miehiä. Hyvä mese, aidolla yli 2litraisella mersun moottorilla ilman kusi vehkeitä, voi olla enemmänkin ajettu
varmatoiminen ja pihi olisi hyvä ostos pitemmillekkin matkoille. Ad blue.ta kannattaa välttää. Siihen saa uppoamaan tonneja vuosittain.
Paljon ajavalle polttoainekulun säästö (esim käytetyn Leafin tapauksessa) kattaa myös arvon aleneman, jos verrokkina on joku halpa bensa tai dieselauto. Itsellä käyttökulujen säästö vanhaan Volvoon verrattuna on ollut neljässä vuodessa yli 20 tonnia. Tässä ajassa Leafin arvo on tippunut noin 12 tonnia.
Kun näistä ei mitään ymmärrä. Mutta akku 40KWh, kulutus yhdistetty 20,6KWh /100km ja sitten siihen joka ei voi pitää paikkaansa kantama 285Km. Toki tuollainen täs kotona menis, mutta jos oletus arvona käyttää, että tytär lähtis opiskelemaan esim 300km päähän, niin puoles välis tämä pitää ladata. Kauanko se yleensä kestää ? Veljen akan sisaruksilla on sähköautoja , toisella leaf ja toisella muistaakseni ID5 . Toinen ajelee espoosta mökilleen kerralla vajaa 5oo km ja toinen ei ihan. Pahimmillaan kuulemma matka kestää 9h. Eli äkkiä ajatellen 3h lataukset ja laturin etsinnät.
Ei siinä ihan fiksun näköinen tuollainen -20 leaf ja joitain tosiaan sopii tuohon hinta haarukkaankin näin äkkiä katsellen.
Akkukoko pitää olla se isoin eli 62 (myöhemmät mallit nimeltään 59 vaikka on sama akku). Meidän vanha Leaf on 30:sellä akulla, mikä on aivan liian pieni muuhun käyttöön kuin kakkosautoksi. Leaf on yksinkertaista luotettavaa tekniikkaa, mutta sen arvoa laskee kivasti se että sitä hyljeksitään ”vanhanmallisen” Chademo- pikalataustöpselin takia. Nyt kun on mahdottomana pidetty CCS -latausadapteri keksitty, tämäkään ei ole ongelma. Tosiaan kolmenkympin hirmupakkasetkaan eivät Leafeja hyydyttäneet. Ei edes käynyt mielessä yrittää dieselvolkkaria tulille.
Leafin akun pikalataus, vanhanaikainen kun on, kestää noin 45 minuuttia, kun yleensä kannattaa ladata 20-80% (tällä välillä lataus nopeinta). Harvoin käytännössä tarttee matkan päällä ladata puolta tuntia pidempään. Pitkän matkan auto Leaf ei siis ole. Kotilatauksessa pidän yön yli. 62 Leafin todellinen toimintasäde on kesällä 350km ja talvella noin 200.
Niin kuhan vaihtaa sen sähkövatkaimen ennen kun joutuu vaihtaan sen 7000e akun niin kun on Kiaan vaihdettu. Eli halpaa huvia.
On se halpaa silti. Meillä Leafin käyttökulut verrattuna edelliseen nelivetovolvoon ovat noin 5000€ vuodessa pienemmät. Vaikka sen akun vaihtaisi joka toinen vuosi, niin jäisi plussalle. Ja kokemus on näyttänyt että 10 vuotta lienee ihan realistinen käyttöikä. leafin akut lienee markkinoiden halvimpia, neljällä tonnilla saa vähän käytetyn akun.
Akkutakuu on yleensä pitkä, esim. Nissanilla 8 vuotta tai 160 tuhatta kilometriä.
Ikävä pilata tunnelmaa, mutta otsikko suorastaan huutaa kysymään, miksi? Nyt kun on itsellä yli sata tuhatta kilometriä takana täyssähköllä, niin en kuuna päivänä enää tuommoista rahaa laittaisi mihinkään litkulla kulkevaan henkilökuljettimeen. Traktorit ja vetoautot erikseen, niissä meilläkin joutuu vielä löpöä käyttämään. Meillä toimi porttihuumeena vuoden 2016 Nissan Leaf, joka ostettiin taloon neljä vuotta sitten. Sen verran huoleton ja edullinen käyttää, että seuraavaksi ostettiin ykkösautoksi isompiakkuinen vm. 2020 Leaf. Huoltoa vaatii ainoastaan raitisilmasuodatin ja jarrut parin vuoden välein. Ensimmäistäkään vikaa ei ole kummassakaan ollut koko aikana. Vanhan Leafin akun kapasiteetti on hiipunut 85 prosenttiin, mutta ajossa sitäkään ei juuri huomaa ja se toimii nuorison kouluautona vielä mainiosti. Keskustelu koneen litroista, nokka-akseleista, vaihteistoista ja turboista tuntuu tyhjänpäiväiseltä. Moottorissa riittää kolme käämiä ja yksi pyörivä akseli. Ja aloittajan hintaluokkaan saa jo isompiakkuisenkin mallin.
- pumpun säädin (paineleikkuri) jotenkin tahmaa kylmässä eikä anna painetta
- ek:n ohjausventtiili sekoilee ohjauspaineen antamisessa pumpulle
- tai jotain muuta
Voisi ensimmäiseksi mitata paineet niin jostain perän pikaliitimestä kuin kuormaajan linjastakin. Jos ne eroavat merkittävästi niin syyttäisin kuormaimen venttiiliä
Jos voimanpuutteen ilmetessä vaikka painaa nostolaitteen pakko-ohjausnappulaa niin että yrittää nostaa yli yläasennon niin löytyykö ek:ssa silloin voimaa?
Voi tietysti olla niin että ek pysähtyy tällöin kokonaan, riippuu miten on kytketty.
Kiitoksia. Tuo pumpun säätimen tahmeus tuntuisi loogisimmalta. Unohtui mainita, että ek:ta ohjaa traktorin oma perässä oleva lohko, joten paineet lienevät samat pikaliittimissäkin. Täytyypä mitata, jos saan mittarin jostain. Jos nostolaitetta käyttää yhtäaikaa, voima ei lisäänny. Missä sitten lienee tuo pumpun säädin, jos perän sisällä niin turhan iso operaatio.
Mika
Moro. Traktorissa säätyvätilavuuksinen pumppu ja tänä talvena havaittu voimattomuutta etukuormaajassa lievästi kylmillä öljyillä. Siis normaalin lämmityskäytön jälkeen jolloin kaikki jo toimii normaalisti, niin etukuormaaja ei ihan jaksa nostaa paalia. Sama homma jos traktorin ottaa puolilämpimästä tallista niin täyttä voimaa ei ole ennen vartin työskentelyä. Sen jälkeen ei havaittavaa voimanpuutetta. Sinänsä ei haittaa, ellei vaiva pahene.
Tuntuu oudolta, kun yleensä sisäiset vuodot ilmenevät kuumilla öljyillä. Kone on MF 6265 vm 2003
T. Mika
Moro.
Olen askarrellut parina viime talvena tämmöisiä sarjoja puimurin seulojen säätöön. Nyt alan värkätä uutta satsia.
Tilaukset 10.2.2024 mennessä, toimitus maaliskuun aikana. Sarjan hinta tälle kaudelle 1100€ alv0+pk, josta laskutan 300€ tilaushetkellä.
Koottu markkinoiden laadukkaimmista komponenteista, mm. Linakin karamoottorit joissa voimaa 75kg. Seulamoottoreiden mekaaniset kiinnitykset pitää ostajan itse rakentaa. Muutamaan puimurimalliin löytyy asennuksesta kuvia ja käyttäjien kokemuksia Mikan Sähköpajan sivuilta:
https://www.facebook.com/mikansahkopaja/posts/pfbid09mSq418Arsyfcbg3zMgtMSy813VJGPFhU5Kd6jcRdkbF8B9NNnEMPSb1MFPoUhBblKiitokset Tapani Aakkulalle kun saimme käydä puintiaikaan kuvaamassa. Näin komian mainosvideon kuvasi ja editoi meidän poeka Väinö:
https://youtu.be/odFYcpDwbhI?si=wWqL4uxhjkQKz1EYJos kiinnostuit, niin puhelinnumero on nollaviisnolla kolmekolmekuus kaksneljäviiskuus.
t. Mika
Mäkin oon käsittänyt että sähköpyörää voi polkea ihan yhtä lujaa kuin tavallista. Kyse on vaan siitä mikä muodostuu loppunopeudeksi.
Onko kukaan sähköläskeilijöistä vetänyt lenkkejä sykemittarin kanssa. Mitä on syketasot vs normi maastopyöräily. Sehän se treenin rasituksesta kertoo
Minua taas kiinnostaisi enempi rakentaa ihan kunnon sähkömopo, tähän tapaan:
http://www.goldenmotor.com/eMotorcycle/frame-emotor.htmBLDC-moottoreista saa nykyään aika hurjia tehoja ja vääntöjä. Akut tosin ovat vielä aika kalliita. Yleiselle tielle tullessa laittaisi päälle rajoittimen 25km/h, jolloin se täyttäisi lain kirjaimen kevyenä sähköajoneuvona.
Mika
Ireoota aukaasuhun?
Kokeeltu on 9bar painetta ilimaa, vettä 5bar ja näiren kans teollisuusimuri imemäs toises pääs..
Ongelma on, että jos sinne työntää paineella jotakin, se paska menee tiukempaan. Pitäisi olla ihan ohutta letkua jota työnnetään putkeen ja letkusta tulee paineella vettä. Letkun vierestä takaisin tulevaa vettä voisi imeä imurilla.
Mika
noo sitte köyhälle se tärkein kysymys, mitä maksaa tähän lussan käyttöön soveltuvat ja tarvittavat hilppeet? alkas kiinnostahan ittiäki senverran..
Tamu tais maksaa jokuvuosisitte muistaakseni noin 600e,riittää 2kw moottorille.Kaikki muut sähköhilppeet mururahoja.
Mulla on ittellä valmiiksi siis tuo tamu ja vaihdemoottori.
Mä laitoin Ala-Talkkarin ohjauskeskukseen kontaktorin tilalle Omronin tamun joskus 6 vuotta sitten, ja hyvin on pelittänyt. Kontaktori kesti aina reilun vuoden. Mitään voimansiirto-ongelmiakaan ei ole ollut, eli ei se pehmeästi kiihdyttävä ja hidastava syöttöpulssi ainakaan haittaa tee. Käsittääkseni tamu oikein ohjelmoituna pyrkii pysymään kartalla moottorin lämpötilasta kuormituksen perusteella, ja sammuttaa ja ilmoittaa häiriön ennen kuin moottori kärähtää, paremmin kuin lämpörele. Hintaa tamulla oli joku 400€
Mika
kokonaashintaa ohjaukselle haluaasin, eli mitä tartten nykyysen systeemin korvaajaksi jos kaikki tulis uutta? nyt siis lokiikkaohjattu, lämpötila takatuli lämpösuoja ylilämpö hälyytykset, tuhkanpoisto, pakkokäyttö tuhkanpoistolle, pakkokäyttö syötölle, perus syöttöasetukset, takatulen aikaanen syöttö jaa en ny muista muuta..
ja jos tähän ottaas sen tamun niin mitä olis kokonaaskustannus valmiista keskuksesta?
Miksi haluat sinne kaikki uutta? Jos vanha keskus on ihan toimiva?
Mika
noo sitte köyhälle se tärkein kysymys, mitä maksaa tähän lussan käyttöön soveltuvat ja tarvittavat hilppeet? alkas kiinnostahan ittiäki senverran..
Tamu tais maksaa jokuvuosisitte muistaakseni noin 600e,riittää 2kw moottorille.Kaikki muut sähköhilppeet mururahoja.
Mulla on ittellä valmiiksi siis tuo tamu ja vaihdemoottori.
Mä laitoin Ala-Talkkarin ohjauskeskukseen kontaktorin tilalle Omronin tamun joskus 6 vuotta sitten, ja hyvin on pelittänyt. Kontaktori kesti aina reilun vuoden. Mitään voimansiirto-ongelmiakaan ei ole ollut, eli ei se pehmeästi kiihdyttävä ja hidastava syöttöpulssi ainakaan haittaa tee. Käsittääkseni tamu oikein ohjelmoituna pyrkii pysymään kartalla moottorin lämpötilasta kuormituksen perusteella, ja sammuttaa ja ilmoittaa häiriön ennen kuin moottori kärähtää, paremmin kuin lämpörele. Hintaa tamulla oli joku 400€
Mika
tuos mietiin että aika turha tuo taajuusmuuttaja täs kokoluokas.. joku ajastussysteemi pitäs kumminki olla ja joset työaikana kokoaikaa pyörivää tee..
Tamu on ihan hyvä vaikka vaan kontaktorin korvikkeena, siis vaikka ajaisi perinteisesti pulsseilla sitä ruuvia. Se ei kulu mekaanisesti, ja siihen voi laittaa hidastus- ja kiihdytysrampit, vaikka puoli sekuntia mikä säästää voimansiirtoa. Hyvä on kanssa kun sen näytöltä voi kattoa kuinka paljon moottori haukkaa virtaa, mikä kielii tukokset ja laakeriviat.
Mika
Onko tarpeeks iso traktori pyörittämäs sitä agrekaattia?
Ekkai oo "nollasta" lähtenyt syöttämään sitä virtaa sinne keskukseen?
Kai on joku tän tyyppinen ylijännitesuoja noissa herkissä laitteissa:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/40615/chcdj/Eaton-Protection-Station-800VA-500W-UPS-ylijannitesuoja
Mitäs tämä tarkoittaa? Kysyy nimimerkki epätietoinen?
Varmaan sitä, että kytketään jo nollakierroksilla genis verkkoon, voimanotto päälle ja sitten haetaan oikeat kierrokset. Näin sitä siis ei pidä tehdä. Verkkoon syötetään vain ja ainoastaan oikean taajuista sähköä.
Mika
