Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onko arvioita hinta kehityksestä? Mitä itse on etelä-suomessa liikkunut pääasiassa länsipuolella niin viljat näyttää hyviltä. Veikkaisin että laskee ellei laatuongelmia tule.
Niinkuin jo kirjoitin, kaurat on suurimmaksi osaksi tosi lyhyitä normaaliin nähden. Vaikuttaisi siltä, että röyhylle tulon jälkeen, ei jaksa enää kasvaa lisää pituutta. Ohra ja vehnä ovat paremmin hyötyneet sadejaksosta. Toisinsanoen kaura otti pahemmin nokkiinsa siitä kuivasta ja kuumasta jaksosta. Yleensä kaura on ollut hyvä korjaamaan itseään kesän stressitilanteista, mutta tänä vuonna jostain syystä elpyminen on ollut heikompaa. Onhan nuo kasvustot nyt hyvännäköisiä, mutta lyhyitä.
Taitaa olla melkein joka viljakasvilla niin että kun röyhy tai tähkä on ulkona niin pituutta kasvi ei kasva. Poikkeuksena jos lähtee uusi verso kasvista kasvamaan vaikka sen takia että kosteusolosuhteet muuttuu radikaalisti. Kaura tarvitsee melko paljon vettä (1.5x mitä ohra tai vehnä) ja kun se huomaa että p****le nyt loppuu vesi, pitää jatkaa sukua, niin se puskee röyhyn ulos. Ei se sen monimutkaisempaa ole. Kun siemenet on tehty niin ei se paljon auta, jos on vähän korkeammalla. Viljat ovat fiksuja kasveja. Poislukien ehkä ruis. Luulis nyt lyhyemmällikin korrella se suku jatkuvan.
Luonnonhoitonurmi on ainakin on pakko niittää vain joka toinen vuosi. Viherkesannosta en itse asiassa tiedä. Tietääkö/muistaako joku?
Mitä *****a se kuski siellä hytissä sitten tekee ajankuluksi jos pitää automaattiohjauskin olla. Jos joku kyntö ei onnistu ilman automaattiohjausta, niin aika tuubassa saa olla. Melkein suosittelen että halvemmaksi tulee jos ajatte selvinpäin ja jätätte viinat sekä automaattiohjauksen kauppaan. Se on sitten eri asia jos kaatokännissä pitää tehdä peltohommia. Silloin varmaan tarvii molemmat niin viinat että automaattiohjauksen.
Tulee pörssiä ja osake- sekä korkosijoituksia seurattua aika paljon. Kyllä lannoitteista saa hyvän tuoton keskimäärin niin kuin osakkerahastoihin sijoittamalla. Keskimäärin esimerkiksi S&P 500 on tuottanut 10% vuodessa. Katsot noita lannoitteiden hintavaihteluja niin 10% nappaa suht helposti vuoden aikana.
Tässä joku vuosi olisi saanut yli 100% ja jopa 200% tuoton lannoitteista jos olisi myynyt ja ostanut oikeaan aikaan. Siihen ei S&P 500 ole varmaan koskaan päässyt. Lisäksi on sanonta että "Sell in May and Go away." Tuotot ovat heikompia keskimäärin pörsässä ennen syyskuuta toukokuun jälkeen.
Ei niitä lannoitteida myöskään nyt makseta, vaikka tilaus tehdään. Itellä ainakin pääoma on töissä ja siirretään vain käteinen on loppu ja pörsän/lannoitteiden tuotto ei siksi ole mitenkään suoraviivaista laskea. Aika usein kuitenkin on voinut suoraan viljan myynneistä tai tuista maksaa vaikka jussina on lannoitteet tilannutkin ilman korkokuluja.
Viime vuona kylvin muokkausretikkaa. Kirpat söi lehdet. Helvetin kuivaa kuin Atacamassa niin ei ne kovin kaksisia olleet mutta jos vettä tulee niin kasvaa varmasti paremmin. Samalla pellolla oli vähän rapsia seassa. Rapsi kelvannut mutta tuntui olevan sellainen kirppa magneetti että ei ole toista kyllä löytynyt.
Onko nää tullit voimassa?
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010311683.htmlToisekseen EU-maihin tuonti Venäljältä on pahasti sakannut viljan osalta 2022 lähtien. Sanoisin että hallalla ei ole suoria vaikutuksia Suomeen. Saksassa ja Italiassa on tosin tullut hyvin vettä viime aikoina.
https://www.euronews.com/my-europe/2024/06/01/flooding-devastates-germany-and-italy-following-torrential-rainEhkä liiankin hyvin kun kuvia katsoo.
Paljonko on sellaisista kuivauskuntoisesta, jonka kehtaisi ostaa pyydetään käytettyinä verrattuna uuteen jos koko luokka on 200-300hl? Uusi on kuitenkin uusi ja eikö niihin vieläkin saa sen 25% tukea? Hankala kyllä kieltämättä löytää halpaa ja hyvää käytettyä.
Ei se timppa niin harvaksi mene jos ei ihan vesi lopu kesken ja aika paha talvikin saa olla että timppa kuolisi sillä tavoin että tukiehtojen kanssa tulee ongelmia vaikka olisi 20v. Se on kyllä totta että joku apilakin sekaan voi auttaa ainakin kasvukunnossa myöhemmin, mutta mun käsittääkseni se pitää joko olla ympätty tai että bakteerikanta on muuten pellossa kunnossa, muuten apila ottaa sen typpensäkin maasta niinkuin timppakin. Apila maksaa ja ymppäyskin vaatii puljausta sekä tuki on suht sama oli apilaa seassa tai ei.
Jos vertaat toteutuneita hintoja Suomessa ja TTF kaasun hintaa, niin sieltä kyllä aika voimakas korrelaatio löytyy ainakin viime vuosilta. Toki on muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat apulannan hintaan ja myös saatavuuteen. Kuten viljan hinta ja lannoitteiden kysyntä, poliittinen riski, kilpailu, tuotannolliset syyt sekä rahan ahneus.
Hinnoissa on pientä laskua havaittavissa. Antin siilokamppania, -20% tuntui jo melko siedettävältä hinnalta.
Ota lääkkeet.. 
Siilot on ihan järkky kalliita mun mielestä. Ei auta vaikka kuinka olisi -20%..
Niin on kalliita. Juuri tässä ennen joulua laskeskelin uuden kartiopohjasiilon kannattavuutta. Ei kannata hankkia lisävarastoksi. Ja ennen kuin joku kehuu tasapohjasiilon maasta taivaaseen, kerron, että mulla ei kestä hengitystiet ja keuhkot sitä pölyä, mikä tulee umpisiilon pohjan lapioimisesta.
Ostaa ison traktorikäyttöisen lietson. No joo, ei sekään halpa ole mutta sitten ei tarvitsisi ruuvejakaan.
tokko moottoroitu hengityssuojain olisi ratkaisu asiaan. sille löytyy aika paljon käyttöä kun sellaisen tulee hankkineeksi. eikä osta halvinta.
Lietso ei ole pölytön, vaan pölyä tulee edelleen aika paljon. Riippuu mihin "jäteilman" johtaa. Viljan seassakin pölyä. Itsellä on myös kokonaamari hengityssuojain. Olen ollut todella tyytyväinen. Kyl pohjakartio varmaan olisi paras mutta tietty hinta on se ongelma ja joskus se korkeus/tilavuus. En tiedä mitä pohjakartio maksaa tarkalleen mut lietso maksaa ainakin uutena varmaan yhtäpaljon.
Kaasu on ainakin suht edullista/normaali hintaista. Ennakoi että typpilannoitteiden hinnat pysyvät aisoissa. Marokon fosforikiven hinta on maailmalla romahtanut. Näillä näppäimillä lannoite on halpaa ainakin useamman kuukauden mikäli ei mitään uusia rintamia aukea.
Säätömoottori poistettu ja kierretään suoraan akselista jos tarvii. Ei sitä painetta oo tarvinnut säätää moneen vuoteen. Menny katsastuksestakin läpi.
MTssa oli juttua että vehnän hinta meni manner euroopassa alle 200e tn. Syy vehnää on tarjolla. Muun muassa Venäjältä kuin Ukrainasta on hyvää tuontitavaraa ja ennen kaikkea halvalla.
Mun käsitys on ollut että satotappiomittarit antaa jonkun suhteellisen arvon jota perusjermu ei koskaan kyseenalaista. Se että satotappio on 0.5% mittarin mukaan voi oikeasti olla 2% mitä oon ymmärtänyt. Riippuu siitä miten mittari on kalibroitu. Ei oo itellä tosiaan harveliä mutta kiinnostais kyllä mikä on todellisuus.
