Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Niin en tiedä onko tuo 1.7 laukeava tullimaksu jo hinnoissa vai ei. Jos ei ole niin niille ketkä jäi ilman voi ikävä kyllä kulut kasvaa. Sitten vuoden vaihteessa tulee vielä ilmeisesti päästökauppa tuontilannoittelle. Ei ihmetyttäis jos hinnat lähtis taas kovaan nousuun. Venäjältä on tullut todella iso osa EUn lannoitteista (30%) viimekin vuonna. Miten tuollainen määrä muka korvattaisiin etenkin helposti ja edullisesti?
Laskeskelin että sellainen 1/3 viljatuloista menisi näillä hinnoilla lannoitteisiin. Sen päälle ei paljon voi laittaa jos jotain palkkaa viljan viljelystä haluaa. Polttoaine-, kone-, kemikaali-, sekä muut kustannukset vievät toisen 1/3 niin jäljelle jäi se 1/3.
Onkos kukaan tilannut kerääjäkasvin, rypsin,rapsin ,heinän tahi saneerauskasvin siemeniä edullisemman hintatason maista?
Older seediltä virosta saa aika kivasti heinänsiemeniä, apiloita sun muita mutta aina edullisemmat olis kotia päin.
Older Seedistä on itsellä hyvät kokemukset. Tilasin joku vuosi isomman satsin ja vieläkin on jäljellä. Hinta oli silloin todella hyvä verrattuna Suomen hintoihin ja en voi sanoa että olisi ollut rikkajyviä tai vaikka hukkakauraa seassa. Olin tyytyväinen ja palvelu oli hyvää sekä kuljetus halpa mitä kotimaisiin vertaa. Vanha isäntä kyllä sanoi että ei enää ikinä sieltä kun uskoo että pääliikkeiden myymä tavara on jotenkin parempaa mutta joko ensi tai sitä seuraavana vuonna voisi taas tilata oikein kunnon kasan jos viljely silloin vielä jatkuu.
Tiätääkö joku että voiko lohkon joka on vaikka viime vuanna ollut rehunurmi merkitä vihelannoitukseksi? Ei ole uudelleen kylvetty mitään.
Ens jouluna tulee 29 vuotta kun lehmät lähti ja nyt mulla on säilörehunurmi,valkoapilaa.Viime kesänä auringonkukan juureen kylvettynä 
. Sitten tulee auringonkukkaa,monimuotoisuuskasvit pölyttäjä ja maisema versiona.Toki myös rehuhernettä ja ohraa.Siinä on hyvä paletti tulevalle kesälle ja mukava taas olla päätoiminen viljelijä.
Se on oikein
Katselin että viljan hinta on kyllä laskenut sen verran alas että ei paljon innosta kylvää. Helmikuun puolivälistä on lasketeltu 5 vuoden pohjiin eikä loppua näy. Toisaalta nolliin on vielä matkaa, mutta eipä nyt kovin hyvältä näytä. Lisäksi on sääriski.
Teinkö virheen, kun olen ostanut vain tulevan kesän lannoitteet. Ei vaikuttanut edulliselta uutiselta, että Eu rajoittaisi lannoitteiden tuontia Venäjältä. Arvio, että 40e/t nousisi hinnat. Mahtaneeko riittää? Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vuosi sitten kesällä ollut 450e/t oli se pohjakosketus. Kallista se oli silloinkin, mutta suunta lienee nyt ylöspäin.
Mielenkiintoinen aihe. Yara tuo edelleen ammoniakkia ilmeisesti Venäjältä. Yaran tuonti on noin 40% ollut kokonaistarpeesta kun ennen sotia 80%. Euroopassa jossain lähteissä esimerkiksi urean tuonti Venjältä on vain kasvanut. Se on jopa 20v piikissä. Samaan aikaan kun kaasun tuonti on tippunut 54% Euroopassa.
Tällä hetkellä urealle tariffit on 6.5% ja 5.5% ammoniakille jota käsittääkseni pääasiassa tuodaan Suomeen. Ei lannoitteita. Toki merkittävät lannoite tariffit riittää nostamaan hintaa lannoitteille Suomessa, nostetaan ammoniakin tariffia tai ei. Koska hinnan nostoa perustellaan sillä että "kun hinta muualla on korkeampi" ja koska vain voidaan nostaa hintaa. Se minulle ainakin jää epäselväksi että mihin ja minkä tulleja ollaan nostamassa lannoitteiden ja lannoitteiden raaka-aineiden kohdalla. Joillekin maataloustuotteille tullia ollaan nostamassa 15%:iin.
Oma ongelmansa tästä tulee tulevaisuudessa kun hiilimarkkina tulee peliin. Venäjän lannoitteet näet tuottavat enemmän päästöjä joita EUn tehtailla koitetaan pienentää mutta Venäjällä ei välitetä pätkääkään. Se tulee kysymykseen jos/kun sota päättyy.
Joo en mää itse ehkä mitään uutta autoa ostaisi, en myöskään hybridiä. Osa ihmisistä vaan ostaa uusia autoja niin mulle jää 2 tai 3 omistajana sitten vähemmän maksettavaa. Riippuu hybridistä onko hyvä vai huono. Jokainen auto on myös yksilö. Muistaakseni hybriditekniikka on alunperin Fordin kehittämä. Sitten sitä etenkin Toyota on menestykkäästi käyttänyt. Käsittääkseni perushybridissä energia ei mene akkuun muuta kuin regeneroinnissa.
Ainoa ongelma näissä hybrideissa on se että jos tulee ongelma pitää viedä usein jonnekin osaavalle korjaajalle (joka yleensä maksaa) tai jopa marmorille.
Priuksen akut on melko halpoja ja ne on helpohko vaihtaa joko itse tai eri pajoilla. Eri asia on sitten että jos jossain muussa tulee ongelma. Lähtökohtaisesti Toyota aikoinaan panosti paljon Priukseen ja Aurikseen sekä muihin hybridi autoihin. Tekniikka on ollut yleisesti melko luotettavaa ja sehän on hyvin energiatehokas teholinja vaikka ei edes ajaisi kaupungissa.
Jos vaikka vertaa mehumaija automaattiin niin siinä on pienet tehohäviöt. Mehumaija kuitenkin hukkaa ihan merkittävän määrän energiaa öljyyn. Sähkömoottorin ja elektroniikan hyötysuhde on huomattavasti parempi. Hybridin "vaihteisto" on mekaanisesti todella yksinkertainen. Niin voimansiirron häviöt ovat todella pienet ja kun polttis käy Atkinsson syklillä sekä sähkömoottorin avulla sen kierroslukua voidaan säätää optimaalisesti kuormaan niin mun yksi tuttu ajaa ainakin 25-33% pienemmällä kulutuksella kuin meikäläinen polttiksella. Voi olla 50%:kin. Riippuu millaisesti ajosta on kyse. Toki oon kuullut että välttämättä ei kannata lähteä hybrideillä autobahnalle. Jossain hydrideissä nopeus oli rajattukin melko alas.
Mää vähän luulen että tuossa nyt ei ole futuurikaupasta suoranaisesti kyse. Ehdot on eri kuin futuurikaupassa ainakin maanviljelijälle. Premio on käsite joka on yleisempi eikä rajoitu pelkästään optio tai futuurikauppaan. Lisäksi ei Hankkijan kokoinen firma lähde mielellään johdannaismarkkinalle. Se on vain erilainen tapa hinnoitella viljaa. Ite ymmärsin että kyse on lähinnä samasta kuin ostaisi pörssisähköä. Riippuu paljonko premio on niin voi olla ihan järkeväkin tapa myydä viljaa suomalaisella tilalla. Piirtelin datasta parit graafit jos kiinnostaa. Osoittautui että Naantalin vehnän hinta vähän vaihtelevasti seuraa Matifia (15-35e/tn hintaero Matifin hyväksi on aika normi viimeisen 10v aikana). Hampurissa onkin huomattavasti parempi korrelaatio Matifin kanssa. Hinnat alv 0%
Aivan s**tanallista eroa on välillä kotimaan ja Matif hinnan välillä. Onko jollain käsitystä paljon premio on basis kaupassa vai vaihtuuko premio sen mukaan paljonko sattuu olemaan päivänhinta? Kysyin messuilla asiasta mutta myyjä oli huulipyöreänä premiosta vaikka ensin basiksen kyllä mainitsi. Valehteli kuitenkin että premio olisi vakio. No seuraavassa lauseessa mumisi kuitenkin jotain tämän hetkisistä hinnoista. Eli toisinsanoen premio riippuisikin siitä paljonko hinta on nyt. Eli en usko että loppuviimein myyjä tiesi yhtään mitään mistä puhui.
Tälläkin hetkellä esimerkiksi ensi syksyn futuurit povaavat jotain +50e hinnan eroa siihen mitä Hankkija samalle viljalle samalle toimitusajalle tarjoaa pahimmillaan. Matifissa kuitenkin käydään kauppaa aktiivisesti molemminpuolin ja se on lähtökohtaisesti tehokkaampi markkina sekä läpinäkyvämpi kuin kotimaan kartellimarkkina.
https://vyr.fi/app/uploads/2024/02/Viljan-hometoksiinitilanne_14022024.pdfTämän mukaan vuodesta 2000 olisi tehty mittauksia ja rajat voimaan 2006. Eli suhteellisen uusi-ilmiö tämä toksiinien mittaus. Syysviljoissa ei ole kuitenkaan ilmeisesti tavattua toksiineja juurikaan. Kohta kuitenkin on varmaan 10 kpl eri toksiineja mitä mitataan, niin ei kannata olla huolissaan kyllä jostain jää kohta kiinni melkein kaikki vilja testeissä.
Se, että vanhan vuoden fusarium-homeinen pahnaputu on siinä pintamullassa uuden kasvukauden aikana, voi olla selitys nyt löytyneeseen ongelmaan. Ehkäpä vanhaan aikaan, kun kynnettiin huolellisesti ja peitattiin elohopealla, kyseiset sienitartunnat pysyivät poissa .
-SS-
En usko että tällä on suoraa yhteyttä. Ei ole kynnetty 20 vuoteen kuin joskus silloin tällöin pieniä aloja. Alle 5% keskimäärin.. Alasta todella paljon kauralla ja ilman peittausta myös yli 95% siemenistä. Viljelykierto on kaura, kaura, kaura... Eikä myöskään millään tautiaineilla läträtä. Yhtenä vuonna oli donia mittauksissa pikkasen yli sallitun jossain erässä ehkä noin 5 vuotta sitten.
Kun elohopealla peitattiin niin ei tainnut olla myöskään testejä.
Tietääkö joku että jos kasvusto ei ole tarpeeksi peittävä, onko virnoille rikka-aineita? Eritoten hukkakauraa vastaan?
Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.
Luonnonhoitonurmelta ei
Se on vähän niin ja näin. Ensinnäkin on lisättävä että niin on tukisääntöjen mukaan, mutta ruiskutustahan se ei estä. Toiseksi jos ongelma on merkittävä niin kasvin tunnuksen voi nykyään vaihtaa mieleisekseen kesken vuoden. Kolmanneksi ruiskutuksen voi tehdä seuraavana vuonna toisella kasvin tunnuksella.
Ei höpöheiniä kuulu niittää kahdesti vuodessa, vaan yhden kerran kahden vuoden välein jos silloinkaan. Nyt on kyllä ymmärretty ihan väärin. Tällä reseptillä on ainakin parikymmentä vuotta ihan hyvin osa lohkoista mennyt eikä mitään rikkaongelmia ole. Jos tulee rikkaongelmia niin ne voi torjua kasvinsuojeluaineilla.
