Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Raisiolta tuli pitkästä aikaa päivitys hintoihin ja kaikki nousi. Sen verran harvakseltaan ollut heillä tapahtumia, että seuraava päivitys menee jo tammikuun alkuun.
Raision viljelysopimukset siis jäivät ennakoidulta määrältään vajaaksi ? Lähes 90% Raision ostamasta viljasta tulee monivuotisilta uskollisilta viljelysopimuskumppaneilta.
Nyt varmaan sitten poikkeuksellisesti palkitaan villin viljan siilospekulantteja. Eipä noilla hintanoteerauksilla ole mitään merkitystä, niille, jotka myivät viljat jo 2023 loppusyksystä, ennen kylvöjä, tai syysviljan orasten päälle. Elleivät Raisiolla sitten ole 2026 kippauksiin jo lupaamassa hintaa ja määrää ?
Lantmännen muuten tekee kaurasopimuksia taas. Vielä päivä aikaa päättää, kiinnittääkö.
-SS-
Ei taida kukaan tarjota kaurasta kunnon kiinnityksiä? Viime vuonna sai joulun jälkeen sen 240-250 €/ton kiinnitettyä, joka oli ihan kohtuullinen...
No harva Jussi taitaa loppujen lopuksi asua vesijohtoverkoston äärellä….
Se on kyllä helppo ratkaisu kaikkiin veden laatu ja määrä ongelmiin. Toki kyllä siitäkin jonkunlainen lasku tulee, ruisku vedestä ei iso, mutta juottovedestä isompi
Aika harva jussi täälläpäin joka ei olisi vesijohtoverkoston äärellä.Itse en ole koko 40 vuoden aikana ottanut ruiskuun kuin vesijohtoverkoston vettä.Maatalousvesi otetaan toiseen mittariin ennen kuin loppuvesi tulee tupaan josta pitää maksaa kaupungille myös jätevesimaksu. Hyvä systeemi ja muistan kyllä kun mopoaikana opastin ruiskutusurakoitsijaa eri lohkoille ja se otti vedet milloin mistäkin saviprunnista tai laskusta ja sitten putsailtiin suuttimia kesken ruiskutuksen vaikka olihan siinä imuputkessa sihti ettei sammakot tai sorsat menneet ruiskuun.
Tämä kahden mittarin systeemi onkin kiinnostava vaikka itsellä ei tarvetta, koska asun viemäriverkoston ulkopuolella. Mahtaako olla yleinen käytäntö kaikilla kaupungeilla?
Eikös vesijohto vesi ole helppo ratkaisu, jos ei asu viemäriverkoston alueella. Onhan se lähes ilmaista, kun huomioi ettei tartte kikkailla.
Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.
Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...
Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.
Vierekkäiset lohkot, samana päivänä kylvetty ilman lannoitusta ja valtava ero. Toinen jankkuroitu/jyrsitty hernemaa ja toinen tasausäestetty kauramaa kultivaattorin jäljiltä.
Kyllä nyt on selvästi vesitilasta hyötyä ja kyllä herne antaa väristä päätellen hyvin typpeä heti syksyllä. Tuo huonompi tuskin talvehtii lainkaan.
Huomasin tuossa syysvehnää kylväessä, että hernettä on maassa paikoin kuin kylvökoneelle kyvettynä (kylvömuokkaus tehty jo pari viikkoa sitten).
Aiheuttaako harmia talvehtimiselle ja millä pääsee helpoiten/halviten eroon, jos tarvetta?
Juu itellä ei ole aikomusta noita metrin kaistoja hävittää, tietty osa niistäki tuppaa paisuun 1,5 m. Siitä tosin selvii glyfol ja kyntöaural.
Muutamalla lohkolla vähän pientareet koholla. Tänään sain päähäni kokeilla tasojyrsintä/perälevyä tähän vaivaan, kun varsinaista piennar ruuvia ei lähistöltä löydy.
Yllättävän hyvin meni kun ajoi jyrsimellä n. 6-7 cm rikki penkkaa hyvin hitaasti ja tarkasti.
Sitten perälevyllä kraappi tavaran pellolle. Ainoa ongelma, että levy tars jonku reunasiiven ja sais ehkä olla 3 m 2,5 m sijaan. Tuppasi vähän varistaan ojaan tavaraa.
Siitäpä tuliki mieleen että onko joku nähnyt perälevyä jyrsimeen kytkettynä?
Menis kerta-ajolla ja levyksi kelpais varmaan joku mönkijän levy vähän modifioituna. Aattelis et jyrän perään kytkettynä syvyys pysyis tarkasti oikeana ja levyksi riittäis n. 1,5 m levy vinoon reunasiivellä...
Ne ketkä on syksyllä glyfottanut nurmia suorakylvöä varten, niin mites pitkää tuon passaa olla maksimissaan?
Vähän venähtänyt varkain nyt näillä keleillä tuo apilanurmi jo yli polven korkuiseksi.
Glyfon aattelin vetästä siihen ja alunperin ajatus oli vetää suorakylvönä syysvehnä. Mahtaako olla viisaampi vetää kevätviljalle, kun talvi tehnyt tehtävänsä?
Lokakuun toimituksia myynnissä. 490 €/ton Y10. Tilaus meni läpi.
Iso karhu myy Y3 435€/ton
Eipä olis pitänyt hättäillä... No onneksi kyseessä vain nuppikuorma ja tuo Y10 kyl passaa parhaiten ravinteiden puolesta.
Lokakuun toimituksia myynnissä. 490 €/ton Y10. Tilaus meni läpi.
Skagen 19-21%. Paikoitellen varmaan OK sato. Ceylonia kokeiltaneen tänään.
-SS-
Ceylon toissa päivänä 25-26, mut eilen illalla 17-18. Vähän tuli hosuttuu, mut onpa pois sateiden alta. 4,5 ton/ha ja painavaa.
Juu ihmeesti on pystyssä vaikka kainaloihi asti mittaa multasis kohtii. Voimaa nuukasti ja pelkkä rikkatorjunta, voi vaikuttaa valmistumisee aika paljon...
Se oliki Perttua onneks ette viä lähteny myöhäsiin kauroihin 
Syysvehnää ropsotellu. Sama linja jatkuu kuin rukiisa eli vihreitä ja myöhemmin itänyttä saisseruohoo. Kuivata saa mut sitä varten viljankuivaamot on. Määrää sentään vähä enempi ku ruista.
Miltä proxy näyttää? 7.5 kylvetty on vähän viittä vaille vielä, lähinnä päisteet ja jälkeen itäneet kohdat.
Onkohan viisaampaa odottaa vai puida pois, kun koko 2,5 ha tulee tossiksi ja hyvä itävyys tietysti tavoitteena...
Aika paljon on syysvehnässä jälkiversoa.
Ehkä viikon päästä vois olla puitavissa.
Veikkaan kevätviljojen sesongin alkavan elokuun puolivälissä
Noin 8 mm Salossa. Vielä ehtii myöhäisiin kylvöihin lisäämään täyden annoksen Folistar- pakettiin puoli litraa Moddus-Cerone- yhdistelmää. Lyhytkasvuinenkin vilja voi mennä pahasti lakoon, varsinkin jos se puoli tonnia jotain Egobuust-Cannia meni huomiotta peltoon tuossa juhannuksen alla.
Jokainen vesipisara tästä eteen päin on askel katoa kohti.
-SS-
Kyllä sitä vettä nyt sais vielä tulla 50-100 mm ja olis sitten syyskuun satamatta. Vastahan herne kukkii ja ohran vihneet pilkistää...
