Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - Mikkiss

Miten onnistuu VM aitosuorakylvökoneella muokatun maan kylvö? Jotkut sanoo, että kannatin pyörä painuu muokattuun maahan syventäen kylvöä liikaa. Eikö tällöin ole vain liikaa vannaspainetta? Nykyisin kiekko jyräkombi, siinä ei kannatuspyörää ole ollenkaan ja liian syvään on helppo kylvää.
Millaista höttöä se maalaji on? Muokatulla savella ei mitään ongelmaa. Painetta voi pienentää ja kannatipyöriä säätää. Itse tulee kylvettyä niin, että jos muokkaa niin kylvää sentin syvemmälle kuin muokkaus näin varmistaa että sitä kosteaa on jyvän ympärillä.

Tämä ainakin savilla tärkeää, että siemen ei jäisi kuivien murujen sekaan. Viime vuonna kauheeta sekulia kun ei tajunnut tota virhettä. Tästä oppineena reilusti vannaspainetta ja muokkaus vain 4 cm. Lisäksi vannasviiksiä painavia raappoja pidensin 5 cm että kylvää tarkemmin. Ei savella liian syvälle siementä saa ja multases ei haittaa vaikka painuis 6-8 cm siemen ku se kyllä sieltä nousee. Kuivana vuonna kyllä olisi etu jos tuon siemenen sais etulaatikosta pohjalle ja lannoite päälle. Mutta toinen auttava tekijä tuntuu olevan suorakylvö kuivana keväänä. Ainakin nyt näyttää melko tasavertaiselta kasvustot, kynnetty, äestetty, kultivoitu ja suorakylvö  ???
Paikoin kellastuneelle ohralle olis tarkoitus antaa illalla yaravita universalia runsaan vesimäärän kera. Tankkiseokseen ei sovi taulukon mukaan sekator ja zyparista ei tietoa.

Voiko Sekatorin/Zyparin ajaa heti perään, seuraavana aamuna vai pitääkö olla vuorokausia välissä?
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 04.05.19 - klo:06:46
Ei mulla muuta,  8)

https://youtu.be/gpOzF36ZDBc

Mitäs, onko Liomaalla ohra oraalla. Voipi tullakin 5 astetta pakkasta, ei siis pelkää hallaa. Meikä laittoi Meliuksen viikko sitten jo, se menee pilalle sitten kun menee. toissapäivänä oli jo itunappula jyvän päässä.

Paljonkohan Meliusta kehtaa lannoittaa. Näin aluksi vajaat 800 kiloa Y5, paljonko vielä kesän aikana pitäisi panostaa. Agritran kalkkia ainakin pehmentämään happamuusherkkyyttä. Kaikki tautiaineet mitä kataloogista löytyy. Koko Yaran hivenruiskutepaketti.

Ihmettelen jos Melius sitenkään  voittaa viimeksi olleen Elmerin. Mutta laitoin sitä mitä luvattiin ostaa sitten.

-SS-

Somerolla -6 näyttää yöllä olleen ja vieläkin -4. Saapas nähdä miten käy kaurojen joissa on jo n. 3 cm oraat ja on nuo vehnät/ohratkin jo pinnan tuntumassa osittain.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 30.04.19 - klo:23:05
Täällä "etelässä" on 18.4 kyntömaahan kylvetty kaura nätisti jo oraalla. 23-27 pv kylvetyt ja suorakylvetyt vielä pinnan alla. Saa nähdä miten pakkaset panee, mutta harvemmin se halla oikeasti viljaa korjaa.
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 20.04.19 - klo:19:32
Kyntömaahan kylvetty jo torstaina ja huomenna ehkä saa vetää jo suorakylvöä.
2,5 v ollut käytössä 8 kW nibe 400 m keruupiirillä savimaassa. Ei ole vastuksia tarvinnut ja just meni 10.000 kwh rikki, eli n. 4000 kwh per vuosi. Neliöitä 150 patteritalossa ja säästöksi laskin öljyyn verrattuna reilu tonni vuodessa riippuen hinnoista. Näin ollen 12 k€ investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.

Keruupiiri tuntuu olevan tänä talvena tavallista kovemmilla, kun maa niin kuivaa. Nyt maahan menee -3,5 ja palaa -0,5, joten montaa astetta ei maaperä enää plussalla ole. Mutta aiemmin on alkanut maaliskuun jälkeen jo maan lämpö nousta, joten eiköhän tämäkin talvi ilman vastuksia mene. Olis voinut vähän pitemmänkin piirin tehdä, mut toi sopi hyvin pihalle ja ilman yhtäkään liitosta.
onko 10 000 kWh nettotuotto eli pumpun kuluttama sähkö on jo vähennetty? Öljyssä pitäisi olla 10 kWh/ltr ja huomio hyötysuhteen esim 90%, niin saa todellisen öljynkulutuksen ja öljynhinnalla 0,90€/ltr niin saa säästöksi 1000€/2,5vuotta eli 400€/vuosi olisi säästö vuodessa? Jos vertaa vanhoihin öljynkulutuksiin eli niihin aiemmin kulutettuihin litroihin, niin energiaa on mennyt aikaisemmin enemmän tai hyötysuhde on kattilassa huono.

Maalämpö ja kaikki muutkin uusituvat ovat tulevaisuutta, öljystä pitää kaikkien luopua jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Tuo oli siis pumpun otto erillisellä mittarilla mitattuna. Eli tuotto vuodessa n. 15.000 kwh. Öljyä meni ennen pyöreesti 2 kuutiota, joka johtui osittain 40 vuotta vanhasta pannusta, eli pannuhuone oli kuin sauna.
2,5 v ollut käytössä 8 kW nibe 400 m keruupiirillä savimaassa. Ei ole vastuksia tarvinnut ja just meni 10.000 kwh rikki, eli n. 4000 kwh per vuosi. Neliöitä 150 patteritalossa ja säästöksi laskin öljyyn verrattuna reilu tonni vuodessa riippuen hinnoista. Näin ollen 12 k€ investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.

Keruupiiri tuntuu olevan tänä talvena tavallista kovemmilla, kun maa niin kuivaa. Nyt maahan menee -3,5 ja palaa -0,5, joten montaa astetta ei maaperä enää plussalla ole. Mutta aiemmin on alkanut maaliskuun jälkeen jo maan lämpö nousta, joten eiköhän tämäkin talvi ilman vastuksia mene. Olis voinut vähän pitemmänkin piirin tehdä, mut toi sopi hyvin pihalle ja ilman yhtäkään liitosta.
Tarmo (180 cm) on ihan pätevä kampe hintasekseen (hinnasta saa vielä tingittyä). Yllättävän hyvää tekoa kiinalaiseksi koneeksi.
Hoitaa pellon pientareet hyvin ja sellaista kyrvän paksusta puutakin kaataa nätisti. Lhp murskauksia yms. tekee rauhalliseen tahtiin n. 5-6 km/h muutaman hehtaarin. Mitään 10 ha ei kyllä hermot kestäisi eikä latvonta varmasti onnistu. Ite olen ajanut 120 hv koneella 1000 VOA ja traktorin kierrokset 1200 jolloin murskain pyörii sen 550 rpm.


Tuota IKH:n Tarmoa on tullut katseltua, kun houkuttaisi halvempi, mutta kuitenkin uusi kone, jolla saisi siistittyä pellon pientareet ja pajut tien varresta ja vielä murskattua puna-apilat pari kertaa vuodessa viherlannoitusnurmilta. Ensin latvomalla ja vielä ennen kyntöä. Nurmia ei ihan valtavasti ole, alle 10ha vuodessa niin siksi koneen ei välttämättä tarvitsisi olla nopein mahdollinen.

Vaikea on löytää yhteistä linjaa käyttäjien kokemuksista, onko piennarmurskain ihan susi apilalle. Ja onko jollain jo kokemuksia tästä IKH:n laitteesta? Toinen vaihtoehto olisi nostolaitteisiin niittomurskain. Uusi vaan on ainakin tuplasti kalliimpi ja käytetyn ostaminen on aika lottoa. Ja jotenkin perinteinen murskaus tuntuu loogisemmata viherlannoitustarkoituksessa ja luomussa.

Tietysti jos olisi aina laittaa kymppitonni jokaiseen koneeseen, niin varmasti saisi hyvän.
Tällä lohkolla muutama sellainen notkelma johon vesi jäänyt helposti makaamaan ja 20 cm syvyydessä tuntui tiivistymää. Lisäksi ajettu aika massiivisilla koneilla entisen viljelijän toimesta joten ruiskutusurien kohdalla tuntui selkeästi olevan tiukempaa.
Aikaisempaa kokemusta ei jankkurista ole, mutta kun tällainen tarttui huutokaupasta alle 2 k€ ja kelit olivat nyt optimaaliset niin päätin testata. Hiukan tuo piikkimalli on turhan nostava ja sitä voisi parantaa hitsaamalla latat piikkeihin jotka leikkaavat vähän terävämmin. Syvemmälle ajaessa se ei kyllä nosta niin paljon kun on ylhäältä suora, mutta toisaalta varoitellaan ajamasta kovin syvälle.
Joku myöhään kylvettävä kasvi tuohon pitää laittaa ettei heti lumen sulettua lähde sotkemaan. Varmaan nurmi+wolmari olis aika hyvä toukokuun lopulla..




Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?

Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?

Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.

Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.

En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa.  Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.

Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.

Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.



Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?
Mitäs mieltä Hevan Tripple tiller airysta? Sitä vähän ite harkinnut seuraavaksi koneeksi. Tällä hetkellä puolan kopio lemken kristallista ja muuten ok, mutta ojakset vääntyilee. Sinäänsä vahvaa tekoa, mutta väärin päin vahvaa ku ei kestä pätkääkää kaarroksia. Jälki voisi myös olla ilmavampi, pakkeri tosiaan painaa juolan juuret takaisin maahan tehokkaasti. Toisaalta tuo siipiterien koko leveydeltä leikkaus on ollu ihan jees... Tollanen heva kierreterillä vois kyllä tulla peräs 3,5 m versionakin kun veturina 170 hv/6 ton.


Itse itseäni lainaten mitä mieltä?

https://www.koneviesti.fi/artikkelit/he-va-triple-tiller-airy-1.181943
Mitäs mieltä Hevan Tripple tiller airysta? Sitä vähän ite harkinnut seuraavaksi koneeksi. Tällä hetkellä puolan kopio lemken kristallista ja muuten ok, mutta ojakset vääntyilee. Sinäänsä vahvaa tekoa, mutta väärin päin vahvaa ku ei kestä pätkääkää kaarroksia. Jälki voisi myös olla ilmavampi, pakkeri tosiaan painaa juolan juuret takaisin maahan tehokkaasti. Toisaalta tuo siipiterien koko leveydeltä leikkaus on ollu ihan jees... Tollanen heva kierreterillä vois kyllä tulla peräs 3,5 m versionakin kun veturina 170 hv/6 ton.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2018
: 17.08.18 - klo:08:46
Hiukan ohraa aloiteltu sieltä täältä, sadot n. 40 % pienemmät kuin viime vuonna. Wolmari n. 2,5 t/ha ja Planet 4 t/ha. Puintikosteus vihreiden takia 18 % tuntumassa, mutta valmiit paikat 16 %.
Planet ihan nättiä, Wolmari tavallista pienempää ja painot ihan ok, 68 paikkeilla. Vesipula näkyy erittäin epätasaisena kasvustona ja heikkona satotasona, kylvön jälkeen satanut kesäkuussa n. 50 mm, heinäkuussa vain 2 mm ja nyt elokuussa 16 mm.
Juhannuksena itänyt rypsi ja osa kaurasta vielä vihreää....

Paikkakunta Somero.
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus
: 15.07.18 - klo:22:00
Mielenkiintoinen rypsikasvusto, kun juhannuksena iti ja nyt näillä helteillä kasvaa ihan silmissä. Näyttää vaan siltä ettei kesäkuun sateet enää vaikuta, kun nuput alkavat jo osin avautua vaikkei varsi ole vielä lähtenyt kasvuun...
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus
: 03.06.18 - klo:20:48
Jos nyt olettaisi sateiden tulevan vasta juhannuksen jälkeen, niin meikäläisen rypsimaa (n. 2-5 tainta / neliö, 10 ha ala) ei tule kyllä tällä kaudella ikinä puintikuntoon. Onko joku päivämäärä tai muu sääntö, että saako sen muokata ylös elokuussa ja laittaa perään syysruista/vehnää ja mitenkäs iso riski olisi syysrapsi tautien kannalta?

Vai onko sitten parempi ajaa murskaimella ja kyntää/kultivoida? Menee vaan apulannat aikalailla hukkaan...

Sivuja: [1] 2