Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Siitä vaan, enemän akseleita kauempaa toisistaan on vaan eduksi. Miten noissa tasaukset ja ylämäki? Saishan viritetty nestemootoreitä kärryyn, kumipko niistä ja mikä akseli?
Aina ihmetellään se suurin, maat tiivistyy kun isä osti 3siipiset aurat aikoinaan, ei mahdu suomen tielle kun pisimät rekat sai olla 25m pitkii, nyt näkee päivittäin liki 34m pitkiä hct, 6 sylinterinen yli 120hv traktori ei kukaan tarvii jne.
Joo... tuota tasaus hommaa pitäis miettii miten viksua toteuttaa... ylämäen noustessa ei eroo, kun koukkupainon saa samanlaiseksi kun yhdessä vaunussa (sillä erolla että jyrkissä kinkamissa kaks vaunuu tulee pienemmällä energialla kun neljä akselinen vaunu) Veto ois kiva mut aiheuttaa sen verran painoo, et tähän asti oon jättäny vedon pois sen takia... eihän tuossa kahden vaunun taktiikassa ole kyse koneen (kokonaispainon) suurentamisesta, vaan asian fiksummin tekemisestä (määritetään kokonaispaino ja katsotaan millä tekniikalla päästään kokonaisuudessaan parhaimpaan tulokseen)… mielenkiintoista tuossa tekniikassa on myös se että tuo on ääerettömän ketterä (kääntyy vaivattomasti viereiselle juotille peruuttamatta)..
Ihan mielenkiintoinen systeemi vakuutusyhtiönkin kannalta.
Joo, mie mietin saman suuntaisia ajatuksia... Mut tarkotitko samoin päin mitä ajattelin, että kun urakoitsija saa (taloudellisesti) tuottavammalla kalustolla samalla korvauksella luotettavasti hommat hoidettua ja pidettyä huippulaatuiset kuskit töissä (ja työvuorot lyhyinä), vahinkojen määrä tuppaa romahtamaan samalla työmäärällä (vaikka monesti taloudellisesti kiinnostavammassa tekniikassa olisikin enemmän virhemahdollisuuksia)? Toki tieliikenne lakia saa tavata jonkun aikaa että saa selvää, mihin tommonen keskinivelellinen kärri kategorioidaan...
Mites raatilaiset ovat mieltä nuhnin guad traineista (ja toki kolmiakselisista kaksoisvaunuista)? Tuolla systeemillä saisi kuljetettua noin 4 kuutiota enemmän lietettä saman kokoisella traktorilla samoissa olosuhteissa, (22 kuutioinen 4 akselinen kärri painaa noin 4tn enemmän, kuin 26 kuutioinen keinuteli kaksoisvaunu)? aikanaan ajelin kaksoisvaunulla viljoja tms. ja se kahden kärrin vetäminen (varsinkin kun tulee samoja jälkiä) ei oo turvallisuuden eikä peruuttamisten kanssa ristiriidassa. Pihalogistiikalta se vaatii hieman enemmän, mutta nyt rupeekin henk. koht. olla lopettaneet tilat, jonne ei pääse lietesäiliölle kunnoolla koneilla..
Kiitoksia ajatuksista... suunnittelin että tuo magneettikela merkkari paalin siirtoon yhdistettynä vois olla sopivaa, nii ei tarttee kiireisemmän paalainmiehen vaihdella sprai pulloja...
varmaan on muitakin jotka ovat ajautuneet siihen pisteeseen että automaattinen värimerkkaus tuottaisi tuhansia tehokkuusetuna (ja tarkkuus) (kombi)paalaimessa?... Mutta miten toteuttaa merkkari joka on toimintavarma ja mielellään automaattinen, merkkaus "koodejakin" saisi olla lähelle kymmentä...?
Tarkasta turvakaaren anturi penkin takana seinällä.Jos vaikka saanut kosteutta tai viottunut.
juu.. sen verran oon päässy asiasta jyvälle, että turvakaaren anturi se ei taija olla kun sen näkee merkkivalosta onko turvakaari alhaalla... Harmi et noissa bobbareissa on jonkun verran sähkövikoja kun muuten jumalattoman kestäviä työjuhtia...
Mikäköhän mahtaa olla vikana, kun kosteissa olosuhteissa S130 bobbari lyö käsijarrua kiinni työskennellessä.. Ilmeisesti ongelmakohta ei oo moottoritilassa, koska moottorin lämpötila ei vaikuta vikaherkkyyteen..?
Hämmentää lukee juttuja, että rautaankin voi vannoutua
Muutama kymmen tyytyväinen mäkkäri kuski ilmaisee aika suoraan että nykyisistä vaihtoehdoista mäkkäri on vaan luotettavin ja sitä kautta paras, mutta silti täällä(kin) on tietäji(ä) joilla ei oo mäkkäriä ymmärtääkseni ollutkaan, mutta silti vakuuttavat että mäkki ei missään nimessä voi olla paras... (jos sama keskustelu käydään mistä muusta paalainmerkistä hyvänsä, 7 sivun keskustelussa on kymmeniä rasittavia vikatilanteita tullut esille)... joo mäkissä on liian pieni sulloja, renkaat voisi olla vielä isommat (tai teli), teräpakka pitäisi siirtyä sivulle, tuplasidonta pitäisi olla, rehu olisi hyvä mennä jouhevammin kammioon jotta paalit pyörisi paremmin ääritilanteissa, sullojalla ja kammiolla pitäisi olla eri räikät, ja muuta pientä korjattavaa siinä paalaajassa on...MUTTA On se minullekin käynyt taivaan selväksi, että mäkki on TÄLLÄ hetkellä SUOMESSA myytävistä paalaimista paras!!! (terveisin: 80000 paalia mäkillä, ja viellä ei oo yksikään päivä menny pilalle mäkin takia)
Kuvittelisin olevani sopiva henkilö vastaamaan kysymykseen, koska olen sekä urakoitsija että urakointipalveluiden käyttäjä (nautatilallinen)... Mielestäni jos katsotaan parhaan neljänneksen urakoitsijoiden hinta/laatu suhdetta niin väittäisin että urakointihinnat ovat edelleen (vaikka 2016 vuonna tulisi minkäänlaista hinnan alennusta) ovat hinta/laatu suhteeltaan edullisia käyttää... Jos katsotaan minkälaisia ponnistuksia tarvitaan miljoonan liikevaihtoon (tai esim. 100000 euron nettovoittoon) urakointina vrt. miljoonan liikevaihdon tilaan joka teettää peltotyöt urakoitsijalla, niin mielestäni kaikkien hinnanalennuksien jälkeen maatilavaihtoehto on mielestäni helpompi pyörittää... (saa sesonkityöt pois) (toki kaikkeen kannattavaan toimintaan tarvitaan lähtötilanteessa markkinarako, mikä mahdollistaa kannattavan toiminna, eli ei maatilaa, jos ei (järkevän hintaista) peltoa...)
Eikös tässä muovien hinnannousussa ollut taustalla se, että jonkun komponentin valmistajat päättivät yksinkertaisesti nostaa hintaa. Eli ei ole millään öljyn hinnalla mitään merkitystä tähän viime keväiseen hinnan nostoon. Joku mulle tämän asian selitti, mutta olen unohtanut kuin se juttu meni.
Mulla oli kans samanmoista mielikuvaa, mut yksityiskohdat puuttuu..
Tämmöinen asia rupesi mietityttämään, kun käärintäkalvojen valmistajat väittävät vakavalla naamalla, että hinnat ei tippuisi ennen ensi kesää? muovi kuitenkin tehdään öljystä ja öljy on ollut jo pitkään todella halpaa? Mitä veikkauksia arvon raadilla on käärintäkalvon (kuluttaja)hinnan käyttäytymisestä ensi kesälle?
20kw pellettiakattilaan missä laatu riitävä ja hinta edullinen?
Suurilla tiloilla vaan menee lujaa kun valtio pumppaa tukirahaa koko ajan satoja tuhansia tilaa kohti on ihme ettei näy kalustossa.
Hei sassi, koitahan valita mielipitees... me jokainen tiedetään että nykyisellä tukipolitiikalla iso tila saa keskimäärin VÄHEMMÄN tukea yksikköä kohden mitä pieni tila, ja sinä kiven kovaan väitit joskus vuosi sitten että isot tilat eivät ole taloudellisesti tehokkaampia!!!!!!!!!!! Niin miten ihmeessä isoilla tiloilla olisi parempi liikkumavara kuin pienillä (:olisiko sittenkin niin että isommassa yksikössä olisi mahdollista paremmin optimoida ja järkeistää tuotantoa
Oiskohan jollain kokemusta etuauroista, sillä sais keulalle painoa ja 4 siipisiä paluuauroja en haluu isontaa, mutta siipiä vois olla silti pari lisää... Etuauroja olisi suht edullisesti liikkeellä...
