Mites raatilaiset ovat mieltä nuhnin guad traineista (ja toki kolmiakselisista kaksoisvaunuista)? Tuolla systeemillä saisi kuljetettua noin 4 kuutiota enemmän lietettä saman kokoisella traktorilla samoissa olosuhteissa, (22 kuutioinen 4 akselinen kärri painaa noin 4tn enemmän, kuin 26 kuutioinen keinuteli kaksoisvaunu)? aikanaan ajelin kaksoisvaunulla viljoja tms. ja se kahden kärrin vetäminen (varsinkin kun tulee samoja jälkiä) ei oo turvallisuuden eikä peruuttamisten kanssa ristiriidassa. Pihalogistiikalta se vaatii hieman enemmän, mutta nyt rupeekin henk. koht. olla lopettaneet tilat, jonne ei pääse lietesäiliölle kunnoolla koneilla..

varmaan on muitakin jotka ovat ajautuneet siihen pisteeseen että automaattinen värimerkkaus tuottaisi tuhansia tehokkuusetuna (ja tarkkuus) (kombi)paalaimessa?... Mutta miten toteuttaa merkkari joka on toimintavarma ja mielellään automaattinen, merkkaus "koodejakin" saisi olla lähelle kymmentä...?

Mikäköhän mahtaa olla vikana, kun kosteissa olosuhteissa S130 bobbari lyö käsijarrua kiinni työskennellessä.. Ilmeisesti ongelmakohta ei oo moottoritilassa, koska moottorin lämpötila ei vaikuta vikaherkkyyteen..?

Tämmöinen asia rupesi mietityttämään, kun käärintäkalvojen valmistajat väittävät vakavalla naamalla, että hinnat ei tippuisi ennen ensi kesää? muovi kuitenkin tehdään öljystä ja öljy on ollut jo pitkään todella halpaa? Mitä veikkauksia arvon raadilla on käärintäkalvon (kuluttaja)hinnan käyttäytymisestä ensi kesälle?

20kw pellettiakattilaan missä laatu riitävä ja hinta edullinen?

Tässä kun ollaan pidetty kaikki 25 mäkkärin terää terävinä, niin lyhyttä syksykasvustoo paalatessa on noin 200 paalin välein ollut vaikeuksia paalin pyörimisessä... asian kanssa kyllä pärjää kun on hereillä, mutta siitä tuli mieleen kronen comprima/ ultima ja sen ominaisuudet urakointikäyttöön? Toimiiko krone kaikissa olosuhteissa moitteettomasti (paalin pyörimisen osalta ja muutenkin)? Asiallisista kommenteista kiitollisena

Nyykkäri ruennut hieman äkkipikaiseksi ja tekee kulutushuippua kun vauhdetaan 12 ja 13 vaihteen väliä.. Auttaako kalibrointi ja mites se homma toteutettiinkaan?

Olen ihmetellyt nykyisin valloilla olevaa "tehostamisaatetta", jossa ostetaan kalliita koneita (tai rakennetaan navetta yhden tilan voimin kiivaasti kilpaillulle peltoalueelle, jossa ei omaa peltoa riitävästi)   ja useinkaan niillä ei tehdä niin paljon enempää töitä (tai säästetä resursseja), että se tehostaminen olisi tehokasta taloudellisesti... Menisikö maataloudella nyt jo riittävän huonosti, jotta voitaisiin rueta tehostamaan tehokkaammin? (Esim. jos on kaksi naapuria joilla on isot koneet, ei rupea väkisin etsimään lisää peltoa vaan toinen myy koneet pois ja työntekijöitä tarvittaesssa pois, jonka jälkeen se sama peltomäärä tuottaa merkittävästi paremman taloudellisen hyvinvoinnin kummallekin yrittäjälle, kuin se kilpailuvaihtoehto (lähes aina))... juu tiiän, pitää olla hyvä yhteistyökumppani, mutta jos yhteistyötiloilla on riittävän yrittäjämäinen asenne, välimatkaa voi hyvin olla vaikkapa 50km ja siitä huolimatta yhteistyö voi olla siirtymäkustannuksetkin huomioon ottaen tehokasta... Itse olen lisännyt yhteistyötä 15 vuoden ajan kaikki tähänastiset yhteistyömuodot ovat lisänneet kustannustehokkuutta. Miksi suurta osaa maatiloista ei vieläkään olla valmiita hoitamaan, kuin yritystä (yrittäjämäinen asenne ei tarkoita eläinten huonoja oloja tms. vaan päinvastoin) ja silti valitetaan että ei kannata?

Ajattelin kysellä raatilaisilta, kun ristiriitaista kaikua olen saanut säilörehun riittävyydestä... Eli Miten säilörehun riittävyys ja laatu tänä vuonna? minulla savon kivikoita viljellessä eka sato kasvoi nihkeästi, mutta toinen kasvanut tuuheana ja näyttäisi tulevan suhteellisen hyvin... laatu kohtuullisen hyvää ja pellotkin ovat kantaneet, vaikka vettä on satanut melko usein...

Minkäslaisia kokemuksia? Kiinnoistais erityisesti onko huonoja tai hyviä kokemuksia painotetuista vankkuriaisalla toteutetusta ratkaisusta (siinä tapauksessa minun mahdollisesti tuleva kärry olisi 3akselia takana yksi edessä?) Paljonko vahvistetulla vankkuriaisalla on järkevää/ mahdollista painottaa traktoria? Jotta kärrystä olisi hyötyä minimikuorma pitäisi olla 28 mchalen paalia (traktori noin 10000kg)...

Ennen kuin sitä saa korjata uuden ympin takia? (siellä viissiin sanottiin että kasvi pitäisi olla pellolla todennettavissa elokuun loppuun asti...) Silloin taas yksi järkevä toimintatapa viljelijän, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta olisi käytetty eli ei voisi herne/kaurasta korjata kahta satoa kesässä, millä voisi taata hyvän d-arvon ja hyvän pellon kokonaistuoton....

Mitäs mieltä agrolaiset pyöröpaalimuovin hinnoista ennen tulevaa kesää? Se on varmaan selvää että tämän hetkiset tuotantokustannukset halvempaa ja todennäköisesti kysyntä mahdollisesti pienempää, mutta lähtevätkö muovin valmistajat/ myyjät puottamaan muovin hintaa ennen tulevaa kesää? eli panttaatteko ostoa vai ostatteko ennakkoon?

olen miettinyt vaihtoehtona noita uudempia dyna 6 massikkaa, mutta hajanaista moitetta kuullut nykymassikoiden vikaisuudesta? Pitääkö paikkaansa?

Tämän päivän maastullissa oli moinen (uusi) lisätoimenpide, josta ei puhuttu koulutuksessa? Mikä toimenpide kysessä?

elikkäs onko lh-linkistä etua etukarhotin-paalain tai etu-takaniittokoneiden kanssa? Tai kysymystä tarkentaen, etua on varmasti, mutta ratkaiseeko ongelmat?