Ehkä sarjassamme typerät kysymykset, mutta avolantalan lähellä on kohtalaisen pieni sadevesikaivo, johon lantalan valumavedet menee ja joka täyttyy sen verran nopeasti, että aika ajoin se tavara pitää sieltä johonkin hävittää. Jos ja kun sen ajaa peltoon niin siitähän pitäisi tietenkin olla näyte olemassa eikös niin?

Luomutuotantoehdoissa sanotaan, että kun tavanomaista lietettä vastaanottaa niin se pitää laimentaa. Mutta ei siellä lue miten ja millä suhteella pitää laimentaa. Jonkun koulutusmateriaalin googlella löysin (en tiiä kuinka vanha oli ku ei lukenu vuotta) ja siinä oli, että sadevedellä laimennus ok niin pitääkö vielä paikkaansa? Että kun on avoin lietesäiliö ja sinne sataa niin se riittää? Vai pitääkö ne sadevedet oikein johtaa sinne säiliöön?

Jos on ostanut luomusiemeniä ja vaatimuksenmukaisuusvakuutusta vaan ei kuulu useista pyynnöistä huolimatta (todisteena esim. tekstiviestit) ja siemenet on kylvetty ja kun vihdoin vaatimuksenmukaisuuspaperin saa niin siinä on päiväys joka on vasta kylvöjen jälkeen niin onkos tarkastajan mielestä vakava rike?

Niitähän ei jollain tapaa saa käyttää sekaisin esim. että katsoisi typpimäärän taulukkoarvojen mukaan ja fosforin omien tulosten perusteella mutta kai niin saa tehdä että viime vuotisen saadun lietelannan laittaa taulukkoarvojen mukaan ja tänä vuonna oman kuivalannan analyysitulosten perusteella? Samasta lohkosta siis kyse ja se viime syksyn levityshän pitää huomioida tässä kevään laskennassa.

Myöhään poikineen emolehmän sonnivasikka ois ylimääräsenä. Oli liian pieni sillon lähtemään välitykseen ku muut lähti ja se jäi sitten itelle kasvamaan. Mutta on edelleen tosi pienikokoinen. Se pitäisi nyt saada pois tontilta kun tulee tilan ahtaus. Ja mielellään jo ens viikon alussa. Kannattaako/ottaako ne tuollaista pientä ruipulaa teurasautoon? Lisäksi olisi 11 kk hieho joka pitäisi poistaa. Tosin sillä ei ole niin kiire mutta turhaa se tuolla on syömässä ja pian sonnia härnäämässä kun ei sitä emoksi haluta. Kuinka nopeasti A:lta saa kyytin? Ei ois tässä nyt kaiken kiireen keskellä itellekään aikaa alkaa teurastamaan.

Käykö sellainen pohjakuljettimeen, kestääkö? Tai onko vinkkejä mistä saa tempo 11 t kärryyn kettingit ja kolat edullisesti. AgriKymillä oli kallista ja Viron kaupassa ei ollu sopivia.

Pihaton välittömässä läheisyydessä on n. puolen ha:n lohko ja lisäksi emoilla on pääsy myös hieman isommalle lohkolle. Pääsevät ympäri vuoden molemmille alueille. Käytössä on muutenkin vähän laitumia, joten nämä pihaton läheisyydessä olevat tallataan liiaksi joka vuosi. Nyt ovat mustaa multaa tai lillua, kesällä kyllä paikoin vihertää hyvinkin tai joten kuten. Taitavat olla statuksella pysyvät laitumet. Näihin ei saisi muodostua eroosiota. Kumpikohan on pahempi: tallatut, eroosiossa olevat pysyvät laitumet vai nurmi jossa ei kasva nurmea? Senhän voisi vaihtaa nurmeksi koska ollaan luomussa joten pysyviä nurmivuosi ei kerry. Vai pitääkö laittaa koko lohko pois tuen piiristä? Ikinä ei oo kukaan tarkastaja mitään sanonut, mutta sitä odotellessa.

Löytyisiköhän keltään massikka 3080 ulosoton vaihteiston (540/1000) kuvaa?

Mestarin vahva. Sis. muurahais- ja propionihappoa, ne on sallittu. Sisältää myös väriaineen E150d. Tästä en löydä mainintaa soveltuuko luomuun. Pakkauksessa ei ole tekstiä "voidaan käyttää luomutuotannossa säännösten plaaplaa mukaisesti". Myyjän nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että soveltuu luomutuotantoon. Tähän uskoonhan ei tuottaja saa tuudittautua jos myyjä näin väittää vaan se pitäisi vielä jotenkin varmistaa kun sitä ei pakkauksessa suoraan lue. Googlella kyllä löydän mikä väriaine tuo on (ammoniumsulfiittimenetelmän sokerikulööri) mutta en sitä soveltuuko luomuun. Ei kait se myyjälle auta soitella, se vain sanoo saman mikä nettisivuillaan lukee, että soveltuu. Mutta onko siihen uskominen? :O Oletteko luomuviljelijät tätä käyttäneet ja tarkastajat todenneet olevan ok? Tietenkin voisi luomutarkastajalta kysäistä.

Tällä hetkellä tuotantosuuntana on emolehmät ja myynti tulee vasikoista. Emoja on n. 30 kpl ja tila on luomussa. Pihaton kapasiteetti on tällä määrällä täysi. Olen ajatellut suoramyynnin aloittamista, mutta teuraita siis menee tällä hetkellä muutama vanha kanttura vuodessa, joten jotain muuta pitäisi kehittää.. Vuokramaatakin lähtee tänä vuonna kymmenkunta hehtaaria pois viljelyksestä ja rehun omavaraisuus on koetuksella. Paljonko siitä teurahiehosta jää käteen kun se kuitenkin vie sen eläinpaikan ja rehut joutuu syöttämään ja teurastus maksaa? Olisi kiva nähdä jotain lukuja. Tuntuu, että on niin saakutin vaikea tehdä mitään kannattavuuslaskelmiakaan kun on niin paljon muuttuvia tekijöitä. Kaikkein vaikeinta on laskea omalle rehulle hinta  Ja siis verrata sitä, että kumpi on kannattavampaa, pelkät vasikat vai vasikat ja joitakuita teuraita vuodessa suoramyyntinä? Muutama kanava jo on jotka lihaa ostaisi.

Viime syksyltä jäi vasikoiden uusia merkkejä 3 kpl. Jotka ovat nyt toistaiseksi hukassa.. Saattavat tietenki jostakin putkahtaa. Mutta jos ei putkahda. Onko siinä joku ongelma ts. onko sallittua tilata uusien käyttämättömien merkkien tilalle uudet korvausmerkit? Antaako edes tilata kun ei ole käyttöön otettukaan? Tai hetkonen, onko niitä kaikkia numeroita pakko edes käyttää? Paitsi yksi vasikka on jo ehditty rekisteriin ilmoittaa korvanumerolla joka on yksi näistä hukassa olevista merkeistä. Joten pitäis tilata pian uudet että kerkee merkata 20 päivän sisällä..

Jos on valinnut vuokrapellolle kasvipeitteisyyden talveksi ja pellon omistaja ei jatkakaan enää vuokrasopimusta huhtikuun jälkeen niin onko asiassa joku ongelma? Ilmeisesti mitään päivämäärää ei ole annettu mihin asti kasvipeitteisyyden keväällä pitää kestää vaan "kasvukauden alkuun". Jos pelto ei ole omassa hallinnassa enää kevään lopussa niin ei kai siihen tukeenkaan ole oikeutettu? Vai onko? Selitin vähän huonosti mutta jospa joku ymmärsi. Pitänee neuvojalle soitella..

Kysymys otsikossa. Pitäisi keksiä parempia keinoja entisten tilalle. Vinkkejä ja kokemuksia otetaan vastaan. Minkä ikäisenä merkkaatte, miten saatte turvallisesti vasikan emon luota pois merkkaamista varten? Toimisiko tukeva vasikkapiilo johon vasikka tulisi itsestään alle 20 päivän ikäisenä niin sieltä saisi helposti kiinni?

Mikäs olisi käypänen hinta litisteseoksesta, jossa ohra-kaura-herne? Litistetty syksyllä märkänä muutamiin pieniin aumoihin, yksi avattu juuri ja oli ihan hyvännäköistä kuivaa tavaraa. Kuutiopaino n. 560 kg. Kosteusprosentti tekohetkellä n. 25 %. Analyysiä ei ole teetetty. Oisko linkkejä laskureihin? En äkkiseltään googlella löytänyt. Jotain oli luken sivuilla, mutta ne ei toiminut.

Käytössä nyt emoilla Nuolux-kivennäisrehuseos nuolukivenä, jossa seleeniä on orgaanisena 20 mg/kg ja epäorgaanisena 30 mg/kg. Miten sen osaa arvioida jos emo tarvii sen 2 mg/pvä, että paljonko se niillä nuolaisuilla sitä päivässä siitä nuolukivestä saa? Tarviiko tuon lisäksi vielä jonkun muun seleenilisän? Kesällä oli käytössä Vilomixin Vahva E-Seleeni. Mietin, pitäisikö hommata sitä nyt lopputiineyden ajaksi emoille lisää. Viime keväänä pienessä karjassa tuli 2 vasikkaa, joilla vuohisen kohdalta oli nivelet vänkkyrällään. Seleenin puutoksesta johtuvaa?