Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - CaverinaCorvessa

~15% omaa rahaa ostoon. Ja vielä ~5% kauppahinnasta jäisi alkuun kassavaroihin, ettei heti kyykkää tai tarvitse olla uudestaan pankkia hätyyttämässä.

Ei muuta kiinteää omaisuutta taustalla, josta takuita saisi. Eikä kyllä mitään muita velkoja maatalouteen siirryttäessä. Toki tässä vielä erikseen kysyttäessä todettu, että takuut ei ole kynnyskysymys.

Kokemus alalta vähäinen, jos ei navettarakentamista lasketa. Koulu kuitenkin käyty maatalousalalle ja rakentamisen puolelle hieman korkeampaakin koulua. Jonkin verran työrintamalla jopa menestynyt. Mutta nämä seikat ei myöskään erityistä huomiota ole herättäneet. Yksi pankki ilmaisi positiiviseksi asiaksi, että on näkemystä muustakin kuin paskan lapioinnista.
Puoliso maataloudelle korkeampaa koulua käynyt.

Yrittäjä tälläkin hetkellä.

Onneksi vielä riittää pankkeja joita ravistella. Tosin hieman etäämmällä toimita-alueelta. Tähän mennessä kysytty potentiaalisimmilta tuntuneilta / alueella ennestään toimineita rahoittajilta.
Nyt on kauppaa hierottu ihan elin- ja kehityskelpoisesta tilasta. Hinta ostajan ja myyjän mielestä kelvollinen kompromissi.
Laskelmat näyttää vielä viime kuun tuotantokustannuksilla sellaiselta, että velat saa maksettua ja omaan elämiseen riittäisi myös euroja (jopa enemmän kuin nykyisestä palkasta velkojen jälkeen).
Omaa rahaa on luvattu laittaa mukaan myös, ettei ihan puhtaasti pankin rahoilla tarvitsisi ostaa.

Asiantuntijan mukaan laskelma näyttää sellaiselta, että pitäisi rahoittajia kiinnostaa.

Tähän mennessä pankit kohteliaasti kieltäytyneet tarjoamasta rahoitusta.
Ei mitään erityistä syytä, vaan yleinen tilanne. Siirtyvän omaisuuden vakuusarvo hieman alakanttiin yleisesti vaatimuksena pidettyyn mikä oli jo laskelmia tehdessä tiedostettu, mutta sekään ei kuulemma ole syy kieltäytymiselle.

Oudolta tuntuu tilanne. Pitäisi ilmeisesti olla maatila ja perämetät perittynä vanhemmilta, että voisi maataloutta harjoittaa. Ei pääse käsiksi ulkopuoliset.

Toiselta kantilta ajateltuna tilojen arvo on melko mitätön, jos perillisillä ei ole mielenkiintoa toimintaa jatkaa tai perillisiä ei ole. Toki jos tila on enemmän metsätalouteen painottuva, niin silloin ei ongelmaa ole, koska rahastot haalii kelvolliseen hintaan käytännössä kaikki minkä ihmiset kehtaa myydä.

Tai sitten se on omasta pärstästä kiinni, ei vakuuta pankkimiehiä.
Niinhän se tahtoo olla, että omaisuudesta ei halvalla eroon haluta.

Vaan vielä tässä pieniä toiveita pitää koittaa elätellä, että joku haluaisi tilansa siirtää eteenpäin siten, että hommaa voisi jatkaa.
Huomattavasti parempiakin vaihtoehtoja asian hoitoon on kuin poroagria. Toki se sielläkin hoituu, mutta vähäisten kokemusten perusteella hitaasti ja kalliisti.

Hinta pitää tietenkin olla sellainen, että tilan tuotoilla pystyy ostovelan maksamaan. Jos on niin iso tai sellainen tuotanto, ettei muissa töissä ehdi käymään, niin pitäisi saada myös ruoka pöytään velkojen maksun jälkeen. Eikä pahaa tekisi jos olisi edellä mainittujen kuluerien jälkeen mahdollisuuksia jonkinlaiseen kehittämiseen/investointeihin.

Jos kokoa pitää määrittää, niin maito-, emo- tai lihakarjalla pitäisi olla vähintään 200000€ liikevaihto.
Jos ei eläintuotantoa ole, niin pelkkää peltoa saisi olla vähintään 40-50ha.

Tilakoolla ei kuitenkaan niin suurta merkitystä ole, kunhan hinta on järkevä.

Siat ja lampaat ei innosta.
Täällä saa kovasti lukea mitenkä se on ikävää ja tuskastuttavaa tuo tilallisen elämä.

Välillä kuitenkin ilmaantuu hulluja, joilla olisi todellinen halu kokeilla hanketta. Ja sehän on vähän haastavaa pystymetästä hommaa aloittaa, jos ei kotitalo ole maatila. Tai lähisukulaisella satu semmosta olemaan ilman jatkajaa.

Että jos joku täällä haluaa tosissaan karjatilastaan eroon ja se sattuu olemaan Ylä-Savossa tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, niin laittakaapa viestiä tähän tai yskityisesti.
Ja vieläpä jos olisi liikkeellä sillä ajatuksella, että hommaa pystyisi järkevästi jatkamaan eikä yritetä heti kättelyssä velkavankeuteen nuorta yrittäjää viedä... Kyllähän niitä myynnissä on, vaan harvemmin semmoisella hinnalla, että pystyisi tilan tuotoilla maksamaan velat pois.

Tiedossa olisi semmonen tekijä mies, joka todennäköisesti jaksaisi pitää torpan ja tilukset hyvällä mallilla, kun vaan pääsisi homman syrjään kiinni.
Jos meijerin suunnalta ilmoitetaan ettei tilan ostaja tuotantosopimusta saa, niin nautapalatsien arvo tippuu negatiiviseksi. Eikä se kovin hyvää tee myöskään peltojen arvostukselle. Mitenkä silloin pankit suhtautuu...    ::)
Mutta onneksi Valiolla ei olla lyhytkatseisia.
Terve,

Onko täällä kenelläkään kirjoittajalla sähkökäyttöistä apemyllyä käytössä tai joskus ollut käytössä? Tai varmaa tietoa toiminnasta.
Kokoluokkana noin 70 lehmää.
Kaipaisin kokemuksia etenkin sekoitusajoista, myös muut kokemukset tervetulleita.
Aiemmat löytämäni keskustelut aiheesta on sen verran vanhoja, että voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos löytyy kokemuksia, niin kertoisitteko myös mikä merkki ja kokoluokka.

Suunnitteilla olisi kiinteä apesekoitin, mutta tällä hetkellä ainakin seuraavat asiat mietityttää:
- Onko sähkömylly paljonkin hitaampi seoksen teossa, kuin traktorilla käytettävä (kierrosluku ilmeisesti pienempi sähkömyllyssä)
- Onko riittänyt 3x80A sulakekoko (riippuu tietenkin myllyn tehoista, mutta miten teillä?)
- Onko aivan mielenvikaista suunnitella sekoitus sähkömyllyllä ja siitä jako pienkuormaajalla eteenpäin, eli joutuuko odottelemaan tuon mahdollisen hitaan sekoituksen takia?

Ja syyt miksi tätä suunnittelen:
- simppeli koneketju (kuormaajalla täyttö - myllyllä sekaisin (ei tarvita erillistä vetokonetta) - pienkuormaajalla tai mahdollisesti kuormauskoneella työntö ruokintapöydälle)
- pienkuormaaja on joka tapauksessa tilalla ja sillä voi käydä pukkaamassa appeen päivällä myös lähemmäksi
- hankintahinnaltaan sähkömylly samassa hintaluokassa traktorilla pyöritettävän kanssa, eli kokonaisuutena traktorilla pyöritettävä tulee kalliimmaksi, kun sitoo sen traktorin eteensä

Kovasti tarjoilevat mattoruokkijaa tuohon kylkeen, mutta jos saman katon alla on monta eri ryhmää (= monta eri reseptiä), niin joka tapauksessa sen edeltävän satsin joutuu odottelemaan ennen seuraavan tekoa... Eli automaattijaon investointikulu verrattuna saavutettuun työajan vähenemiseen tai kevenemiseen vähän arveluttaa.

JA aivan varmasti seuraavaksi joku sanoo, että sähköinen mylly vie sähköä hirveästi. Traktorikin vie polttoainetta, sitoo (ainakin pienen) kasan euroja ja vaatii huoltoa. Jos tietäisi tuon sekoitusajan noin suunnilleen, niin voisi yrittää vaikka laskea kumpi on taloudellisempi.
Sivuja: [1]