Kovasti uutisoidaan että ruoan hinta tulee nousemaan tänä ja ensi vuonna koska lannoitteiden ja energian hinta nousee. Mites se on mahdollista koska ei ainakaan viljan viljelijä pysty mitenkään siirtämään kustannusten nousua tuotteeseen? Taas aikoo joku vetää välistä...

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 29.06.26 - klo:10:11

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.06.26 - klo:09:40

Laatuvehnäsopimuksessa on muitakin parametreja, viimeistään leipävehnän laatuvaatimukset. Sen verran on havaintoja jo näistä sopimuksista, että pakkaa laaturiskit silloin tällöin toteutumaan: on DON / H2/HT2 - toksiineja, on rikkajyvää tai muuta. Hintaa ei saa, jos laatu poikkeaa sopimuspaperissa olevasta. Lisäksi en tiedä, mitä tuolla tarkoitetaan, "toimitettu rehuviljamäärä ei vähennä Laatuvehnänsopimuksen sopimusmäärää." Eli jäät kiinni sopimukseen, jos ei laadut mene putkeen ?

Toki aina poikkeuksia tehdään, mutta kauempana toimiva satunnaiseen sopimukseen sitoutuva ei näitä pälkähästä päästäviä suopeita poikkeuksia välttämättä koskaan pääse näkemään.

Tuon korkean valkuaisen vehnäsopimus näkyy yksittäisen viljelijän toiminnassa: Kun muut kollegat ovat ansaitulla kesälomalla Monacossa grogilasin ääressä, suihkii valkuaista metsästävä viljelijä koko heinäkuun levittämässä raetta ja ruiskulla typpiliuosta.

-SS-

Ei oo annettu lisätyppee kylvön jälkeen, eikä anneta.
Quarna nyt yleensä kelpaa kyllä leiväksi. Jos nii hullusti käy ettei kelpaa, niin kiinnityshinta raukeaa ja toimitusvelvoite siirtyy seuraavalle satokaudelle silloin sovittavaan hintaan.

Eipä päässyt tällä kertaa hilloamaan quarnalla, mutta toi 13,3% valkuainen kuitenkin 240€ hinnan ja sako oli mukavat 320, vieraat, rikat, vihreät ja roskat <1%. Se on ihan ok 120 kg typellä kylvölannoituksessa ja pelkällä rikkaruistuksella. Sopimus oli kuitenkin huono vaihtoehto, koska tällä kertaa sopimuksen ylittävältä osalta sai 5€ paremman hinnan.

Enpä tiedä olisiko samalla viljelyohjelmalla saanut paremman tuloksen muista lajikkeista 

Paljonko Quarnasta tuli kiloja?

Tässä vielä Quatroxista analyysit:
 

1   Valkuainen   10,3   %
2   Sakoluku   329   
3   Kosteus   13,0   %
4   Roskat   0,10   %
5   Rikkajyvät   2,10   %
6   Hehtolitrapaino   80,3   kg
10   Vieraat   0,00   %
34   Vihreät   0,0   %

Typpeä sai keväällä 120 kg, sillä ei valkuaista kertynyt. Ja kiloja tuli se reilu 4000 kg. Vaikeaa löytää tänä päivänä melko aikaista laadukasta vehnälajiketta.

Hilkka on vehnien parhaimmistoa, tässä muistoja viime vuodelta:


1   Valkuainen   11,3   %
2   Sakoluku   97   
3   Kosteus   12,5   %
4   Roskat   0,30   %
5   Rikkajyvät   24,80   %
6   Hehtolitrapaino   74,5   kg
10   Vieraat   0,00   %
34   Vihreät   0,0   %

Sunnuntai oli täysin käsittämätön puintipäivä. Aurinko paistoi, kova tuuli, kylmä. Quattrox vehnä valmistui tunnissa. Jyvät kivikovia, kiiltävä pintaisia, väri kauniin punaruskea, kärryn takalaitaa raotti, niin kuorma solahti heti monttuun. Kosteus 18,6. Muutos puoliviikkoon oli huikea. Silloin pehmeää jyvää, keskentekoista jne. Ajelin traktorilla ajourassa etsien kuivempia kohtia, josko olisi tullut puimaan. Sellaista ei löytynyt. Kimpaannuksissani ajelin ajourat lyttyyn, kun reunimmainen rivi oli pelkkää vihreää täynnä. Auttoi keskimääräistä enemmän. Ei pahemmin ollut vihreitä kuormassa. SS sanoo, että multavalla maalla korsi säilyy vihreänä. Täällä ihan sama havainto tälle vuodelle. Jyvä valmis, mutta korsi vihreä. Aika jännä kevätvehnälle. Prosaroa ajoin 0,6l. Varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta pakko ajaa, kun eturiviläisetkin ajaa.

Quatroxin laatua kehuivat joka käänteessä, tänään sain esinäytetuloksen ja valkuainen 10%! Satoakin tuli alle 4500 kg.

"Valokuituverkon rakentamisesta ei lähtökohtaisesti makseta erillisiä korvauksia, sillä valokuitukaapelin suunnittelu- ja toteutusprosessi käynnistyy asiakkaan tilauksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joku lähialueeltasi on tilannut valokuituliittymän, minkä vuoksi olemme aloittaneet verkon suunnittelun myös omistamiesi maa-alueiden kautta." Tällainen vastaus tuli toimijalta kun kysyin korvauksista. Samalla periaatteella sähkökaapelitkin vedetään ja niistä saa korvauksen vaikka samasta tulisi itsellekin sähkö. Kuituahan ei nyt siis ole itselle tulossa.

Onko kenenkään maille kaivettu valokuitukaapelia, ovatko maksaneet jotain korvausta siitä?

Viljaa viljelevällä tilalla syyskylvöiset kasvit kiertävät kesannon/viherlannoituksen kautta, tai sitten aikaisimpien kevätviljojen kautta. Muuten ei saa syyskylvöistä hybridiruista, syysrapsia tai syysohraa tyydyttävästi kylvöön, jos on samaan aikaan vielä kaikki puimatta. Myös glyfosaatille pitäisi antaa vähintään kaksi viikkoa toiminta-aikaa ennen kylvöjä.

Jos viljelee kuivuutta ja säänvaihteluja kestäviä myöhäisiä lajikkeita, on useimmiten valittava, korjaako viljat vai kylvääkö uusia syyskylvöisiä sen sijaan. Näihin aikoihin kyllä vielä pystyy syysvehnää kylvämään, mutta eipä niistä välttämättä aina kasitonnareita tipahda.

Syysvehnä kiertää hyvin syysvehnän kanssa, mutta siihenkin on tehtävä tauko ehkä puolen vuosikymmenen jälkeen, muuten rikkapaine, tyvitaudit ja muut sairastelut tekevät syysvehnästä kalvakan ja kituliaan. Saas nyt sitten nähdä, uskaltaisiko kokeilla Hilkka-kevätvehnää*, Lene-ohran rinnalla, jos kesät taas normalisoituvat kuiviksi, tonnin - kahden sato olisi odotettavissa. Ehkä sittenkin viherlannoitusnurmi olisi tuottoisampi. Jos siis 2026 kulminoituu syysvehnäkierron aloitusvuodeksi.

*Viljameklari pudisti päätänsä masentuneen näköisenä, Emblan 191 oli muka liian alhainen sakoluku, ei markkinoita. Jep jep.

-SS-

Hilkka-vehnässä ilahduttaa sen kahden tonnin sadon lisäksi myös laatu.
Omat tulokset tältä kesältä olivat tällaiset:
Kosteus 12,5 %
Valkuainen 11,3 %
Hehtolitrapaino 74,5 kg
Sakoluku 97
Rikkajyvät 24,80 %
Vieraat 0,00 %
Roskat 0,30 %
Vihreät 0,0 %

Kaupasta pressukangasta ja kuumailmapuhaltimella hitsuuttelee nurkkasaumat...

Äkkiä laskien 91 kpl.

Zypar on vuoden säilytyksen jälkeen semmosta klimppisoppaa että lopetin ostamisen kokonaan.

Onkohan Yaralla muuallakin samanlaista pelleilyä, luulisi että germaanit ainakin kaasuttaisivat rosvolaivan miehistöineen jos on. Etelässä taitaa olla tarpeet ja tarjontakin tosin vähän erilaisia. Nyt kun alkaa tosissaan nyppimään tämä touhu, niin onkohan jollain muulla valmistajalla lannoitetta jonka voi huoletta säilyttää viikon kylvökoneessa ja lähteä jatkamaan ilman ylimääräisiä toimenpiteitä?

Täällä yöttömässä yössä ennen heinäkuuta kylvetty ratikka heittää heti kukintamoodiin ja kasvu on vaatimatonta. Heinäkuun puolivälin kylvökset tekevät järkyttävän kokoisia paalujuuria. Tämä siis vihannesretikalla. Etelämpänä voisi juhannuksen alusaika vielä toimia?

Täällä etelässä kun juhannuksen alla kylvää niin elokuun sateissa sitten alkavat itää.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 28.04.24 - klo:15:45

Jonkinlainen ristiriita siinä että ei kannata mutta pelto pysyy kalliina.

Pellon omistaminen kannattaa koska siitä ollaan valmiita maksamaan (tolkuttoman) kallista vuokraa.
Pellon hinta on korkealla koska vuokrat ovat kalliita, kannattaa ostaa

Monen mielestä viljely on niin kivaa että sitä rahoitetaan broilerituotannolla, urakoinnilla, palkkatyöllä jne.

Niin se vaan on että täällä eteläisessä Suomessa ei 400 ha viljelyn rahoittamiseen ihan pienet sivutulot riitä.